Helsingin Sanomat kirjoitti juuri Vierumäen 1918 joukkohaudan siirrosta ja tutkimuksesta. Kesän aikana velloneen spekuloinnin jälkeen ovat asiat edenneet suunnitelman mukaan: vainajat siirretään hautausmaalle. Paikalta löytyi nyt suoraan muistomerkin alta toinenkin joukkohauta:
https://theworldnews.net/fi-news/historia-uusi-joukkohauta-loytyi-kaatuneiden-punaisten-muistomerkin-alta-vierumaella
Kaivauksessa käytetään myös laserkeilaustekniikkaa kerrosten dokumentoimiseksi. Vainajista otetaan DNA-näytteet myöhempää tunnistusta ja jopa perhehautaan siirtämisen mahdollisuutta varten.
Näin voidaan yhä todennäköisimmin tulevaisuudessa tehdä myös Joensuun Siilaisten haudan kohdalla, sillä siellä vainajia on huomattavasti vähemmän kuin Vierumäellä. Vainajien jälkeläisiä on yhä elossa, ja DNA-tunnistaminen täysin mahdollista, jopa suotavaa.
https://theworldnews.net/fi-news/historia-uusi-joukkohauta-loytyi-kaatuneiden-punaisten-muistomerkin-alta-vierumaella
Kaivauksessa käytetään myös laserkeilaustekniikkaa kerrosten dokumentoimiseksi. Vainajista otetaan DNA-näytteet myöhempää tunnistusta ja jopa perhehautaan siirtämisen mahdollisuutta varten.
Näin voidaan yhä todennäköisimmin tulevaisuudessa tehdä myös Joensuun Siilaisten haudan kohdalla, sillä siellä vainajia on huomattavasti vähemmän kuin Vierumäellä. Vainajien jälkeläisiä on yhä elossa, ja DNA-tunnistaminen täysin mahdollista, jopa suotavaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nythän Myllerillä on eläkkeellä ollessaan aika kaivella vanhoja hautoja auki.
Ei niitä vaan tutkita.
Vierumäen kokemusten jälkeen alkaa olla yhä selvempää, että on vain ajan kysymys, milloin sama tutkimus ja siirto tehdään Joensuun Siilaisilla.
Tavallaan hyväkin, että siirto on lykkäytynyt näihin vuosiin. Nyt on mahdollista DNA-testien avulla myös tunnistaa alueelle vielä makaamaan jääneet ruumiit, joita tuskin on juuri kymmentä enempää.
Joka tapauksessa yhä vaikeampaa perustella, miksi näiden viimeisten jäännösten pitäisi yhä jatkaa makoiluaan Siilaisten metsässä.
Teloituspaikan mahdollisen joukkohaudan avaaminen vaatisi toteutuakseen vahvan esim. omaisten taholta tulevan, taikka poliittisen paineen, mutta sellaista tuskin enää miltään taholta on odotettavissa.
Toinen mahdollisuus haudan tutkimiseen on että alue kaavoitettaisiin rakennuskäyttöön, jolloin itseasiassa paikka olisi pakkokin tutkia ennen rakennustöiden aloittamista.
Tosin paikalla jo oleva muistomerkkikin vaikeuttaa kaavoitusta ja jopa itse hautapaikan tutkimista, joten samassa yhteydessä myös muistomerkin siirto tulisi harkittavaksi.
Vaikea nähdä mikä olisi se toimija ja taho joka nämä saisi aikaan saati toteuttaisi.
Totta kyllä. Vierumäellä paine tuli sahayhtiöltä, jonka maalla joukkohauta oli. Yhtiö suostui myös ainakin osin osallistumaan siirron kustannuksiin.
Joensuussa tuskin ainakaan kaupunki kiirehtii siirtoa, ellei alueen kaavoitus sitä vaadi. Vierumäen tapauksessakin lupa tosin tuli Aluehallintovirastolta eikä Heinolan kaupungilta. Tiedeyhteisöjen osallistuminen oli myös kiitettävää. Kansallisarkisto selvitti kirjallisten lähteiden perusteella, paljonko Vierumäen joukkohaudoissa saattaisi olla haudattuja mm. kadonneiksi jääneiden määrän perusteella.
https://www.epressi.com/tiedotteet/historia/paljon-niita-siel-ol-arkistoselvitys-vierumaelle-haudatuista-vuoden-1918-sisallissodan-punaisista-julkaistaan-keskiviikkona-8.7.2020.html
Arkeologit selvittävät nyt kaivauksissa, voiko jotain päätellä haudattujen asennoista, vammoista ja jäämistöistä. DNA-tutkijat pääsevät vauhtiin, jos vertailuaineistoa löytyy.
Saamallani peruskoulutuksella tiedän, että asennot ovat makuuasentoja, vammat ampumavammoja ja jäämistö jäi maanpinnalle, sikäli jos sitä oli.
Ei Siilaisilla ole enää punaisten ruumiita!
Ne kaikki siirrettiin hautausmaihin jo 1918 lopulla.
En usko että kaikkia on siirretty.
Ainakin panimomestarin murhasta ja asekahakan takia teloitetut kolme venäläistä varmasti ovat niillä sijoillaan.
Enkä usko myöskään että kaikkien suomalaistenkaan omaisilla olisi ollut mahdollisuutta hakea ja siirtää omaisiaan muualle.
Suojeluskunta tuskin on vaivautunut jo kerran haudattuja punikkeja uudelleen hautailemaan.
Kyllä siellä vielä ruumiita varmasti on.
Senaatin kirkollisasiaintoimikunta päätti 14.8. 1918, että ruumiit saa siirtää, jos omaiset siitä ja sen kustannuksista huolehtivat.
Mieti vain kuinka moni suojeluskuntalainen tarttui lapionvarteen noissa talkoissa?