Totuus asiasta on, että niitä ei ole.
Kukaan ei voi luottaa toiseen täydellisesti, sopimus on sopimus ja se voidaan repiä tai mitätöidä, mikäli tarve niin vaatii.
Eikö edesmennyt kenraalimmekin tämän suuntaisesti tokaissut?
Ainoa todellinen turvatakuu nykyisessä maailmassa Suomelle on suomalaiset ja meidän isänmaallisuutemme sekä puolustustahtomme ja osaamisemme.
Ja sitä osaamista löytyy, kunhan tilaisuuteen vain tartutaan.
kaikki artiklat voidaan ohittaa ja kumota mikäli tuloksena olisi laaja katastrofi, silloin ohitetaan sopimukset yhteistuumin ja maa johon hyökättiin jää hylättynä yksin taistelemaan.
Että nyt se kotimainen puolustus huippuunsa ja kotimaisin keinoin.
Kukaan ei voi luottaa toiseen täydellisesti, sopimus on sopimus ja se voidaan repiä tai mitätöidä, mikäli tarve niin vaatii.
Eikö edesmennyt kenraalimmekin tämän suuntaisesti tokaissut?
Ainoa todellinen turvatakuu nykyisessä maailmassa Suomelle on suomalaiset ja meidän isänmaallisuutemme sekä puolustustahtomme ja osaamisemme.
Ja sitä osaamista löytyy, kunhan tilaisuuteen vain tartutaan.
kaikki artiklat voidaan ohittaa ja kumota mikäli tuloksena olisi laaja katastrofi, silloin ohitetaan sopimukset yhteistuumin ja maa johon hyökättiin jää hylättynä yksin taistelemaan.
Että nyt se kotimainen puolustus huippuunsa ja kotimaisin keinoin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun sota joskus alkaa, niin saksa ranska ruotsi britannia belgia ym moni euroopan maa on silloin kiireisenä terroristien aiheuttamasta sisällissodasta maassaan, joten sitä apua ei tule, koska tarvitsevat omat sotilaansa oman maansa puolustamiseen.
Eli turvatakuut voi unohtaa ja toimia sen mukaan.
Preussi/Saksa houkutteli 1860-luvulla Itävallan liittolaisekseen Tanskaa vastaan. Pari v. myöhemmin hyökkäsi entisen liittolaisensa Itävallan kimppuun. 1880-luvulla tekivät liittosopimuksen, 1914 oli taas Itävallan liittolainen maailmansodassa. 1918 Itävalta omin päin alkoi neuvotella rauhasta, eli petti Saksan, mutta kansallisuusaate hajotti Itävalta-Unkarin. 1938 Saksa miehitti Itävallan.
Siinä esimerkkiä ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta.
Vähän kuin perhe, jonka isäntä on ollut ilkeä omille perheenjäsenille ja sitten kysyy vierailta, että autatteko meitä, jos joku hyökkää talooni.
No mikä ettei, vastaa vieras, kunhan maksatte sitä ja tätä ja kaikki takuut on paperin ja minikirjoituksen varassa ja sen vieraan varassa.
Sitten voisi olla myös perhe, joka on yhtenäinen, koska isäntä on aina laittanut oman perheensä etusijalle ja vaalinut perheensä etuja.
Perheenjäsenet jo rukoilevat lakkaamatta isäntänsä hyvinvoinnin puolesta ja vannovat seisovansa isäntänsä rinnalla loppuun asti, kävi miten kävi.
Sellaista turvatakuuta ei ihan joka maalla olekaan, ei varsinkaan Suomella.