Jeesus: "Minulla on oikeus uskoa, että sinä joudut h*lvettiin!"

Niin Jesus sitten oli Jerusalemissa kymmenen metriä korkean aasinkakkakasan vieressä. Tätä riittää, hän ajatteli. Kyseessä on myös hengellinen vertaus, kirjoittajan huomio.

Jesus huomasi kakkakasan läheisyydessä sokean miehen. Jälleen näemme myös hengellisen vertauksen. Jesus edustaa hyvää ja tarkkanäköisyyttä, sokea mies edustaa ateismia ja hengellistä sokeutta. Jesus nautiskeli hetken näistä rikkaista mielikuvista, joita tämä sokea ateisti hänessä synnytti. Jotta homma ei karkaisi kokonaan käsistä, Jesus päätti aloittaa keskustelun.

Jesus: "Hoi! Sokea mies! Minulla on oikeus uskoa, että sinä joudut h*lvettiin!"

Sokea mies: "Kuka puhuu? Puhuuko joku minulle?

Keskeyttäkäämme jälleen keskustelu tarkastelua varten. Eli Jesus rakkaalla ja rikkaalla tavalla muistuttaa tätä hengellisesti sokeaa ihmistä siitä, että hän on matkalla h*lvettiin. Hengellisessä mielessä, vaikkakin myös fyysisessä mielessä, sokea sokea mies tyytyy vain välinpitämättömästi kyselemään, että kenelle tässä nyt puhutaan. Sokea mies on siis todella eksyksissä hengellisessä mielessä. Hän on hengellisesti sokea.

Jesus: "Olet varmaan ateisti. Ateistit ovat hulluja!"

Sokea mies: "Kyllä olen ateisti. Tai oikeastaan uskon, että Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa mitenkään. Myöskään sitä, että Jumalaa ei olisi olemassa, ei voi todistaa mitenkään."

Jesus havaitsi selvästi, miten tämä filosofista munkkilatinaa puhuva hengellisesti sokea, vaikkakin myös fyysisesti sokea mies, joka soveltuu hyvin hengelliseen vertauskuvaan, yritti harhauttaa häntä.

Jesus: "Minua ei filosofit kuseta. Soon moro!"

Sokea ateisti: "Momoi!"

Näin Jesus osoitti, että filosofista hapatusta ei pidä nautitseman, vaan yksinkertaisella uskolla pitää tyrmätä kaikki järjenkäytön rippeet.