Tietääkö kukaan tapauksia, missä ei-elimellisen psykiatrisen diagnoosin ennestään omaava henkilö, jolla sairaus on hallinnassa, sekoaa yhtäkkiä elimellisen syyn takia ja hänet toimitetaan psykiatriselle osastolle, missä hän kuolee, koska fyysistä sairautta ei tunnistettu tai hoidettu?Sekoaminen on laitettu automaattisesti psyykkisen sairauden piikkiin.
Mielenterveysongelmien elimelliset syyt
Anonyymi
9144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
En tiedä yhtään tapausta mutta on asia käynyt myös minulla mielessä koska on fysiikan kanssa ongelmia.
Esim. kun minulla on maksassa vikaa ja jos sattuisi että tilanne etenisi vaikka siihen tilanteeseen että tulisi enkefalopatia eli ns. " pää sekoaisi " maksasta johtuvasta syystä niin miten sitä ehkä hoidettaisiin.
Vai laitettaisiinko minut vain suljetulle psykiatriselle osastolle ja turrutettaisiin lääkkeillä, vedoten aiemmin olleisiin mielenterveysongelmiin.
Siinä vasta pulma.....
Osuit naulan kantaan. Jokin enkefalopatia tai delirium on helposti diagnosoitavissa ei-elimellisperäiseksi psyykkiseksi oireiluksi.
Mielestäni on lupa odottaa, että sivistysvaltiossa ei aloituksen kaltaista tilannetta pääsisi tapahtumaan.
Psykiatrisen diagnoosin omaavien osa kaikkine riskeineen ei kyllä ole kaksinen.
Aihe on tärkeä ja kaipaa lisää keskustelua.
t. "vaikeasti masentunut"
Kaikennäköistä on tässä vuosien varrella tullut nähtyä, muta ei mitään noin "suoraa" Mielestäni ongelma on enempi ne kaikki "välilliset haitat", joitka näkyy enempi tilasto poikkeamana. Oli ne sitten lääkkeiden sivuvaikutuksia, tai sitä että he saavat hitaammin, tai jotenkin heikompaa hoitoa, jne.
Kyynisesti voisi myös ajatella niin, että rahan ahneet omaiset kyllä nostaisivat hoitovirhe syytteitä, mikäli ruumiinavaus pöytäkirjoissa löytyisi jotain "rahan arvoista" Mutta en nyt ainakaan muista törmänneeni moiseen julkisuudessa.
Tuo on valitettavasti totta ettei hoitoa tahdo saada niin hyvin kuin " terveet " saavat.
Asioita vähätellään, ei uskota kun kertoo jostain vaivasta, etenkään jos se ei ole näkyvä, ja joskus kohtaa myös lääkäreitä joista huomaa suoraan heidän asenteensa mielenterveysongelmista kärsivää ihmistä kohtaan.
Saattavat jopa suoraan sanoa jotakin mikä koskee ihmisen mielenterveyttä.
Lääkkeistä aiheutuvia haittoja ei myönnetä missään, ei psykiatrian puolella mutta ei myöskään somatiikan puolella.
Jos vähänkin puhuu että joku johtuu jostain lääkkeestä niin silloin viimeistään annetaan näkyä ja kuulua että ihan " hulluhan " sinä olet.
Uskoakseni myös hoitovirheasioissa psykiatrian puolen asiakkaat/potilaat ovat heikommassa asemassa.
Ihan kuin he olisivat vähemmän luotettavia kuin " terveet " tai eivät osaisi esittää asiaansa tarpeeksi hyvin.
Jos lyö kiistattomat todisteet lääkehaitoista pöytään ja lääkäri silti jatkaa potilaan nimittelemistä "hulluksi", niin silloin on kyse kognitiivisesta dissonanssista.
Sen sanon ilman tieteellisiä tutkimuksia, että paroksetiini on ehtaa paskaa, joka laittaa käyttäjänsä aivot solmuun ja vaurioittaa elimistöä pitkäaikaisessa käytössä. Eikä taida olla edes pahimmasta päästä.
Lähteet: ei ole
t. "vaikeasti masentunut"
Kirjoitit että lähteitä ei ole väitteeseesi paroksetiinista.
Paras lähde on juuri sinä itse, sulla on omakohtaista kokemusta.
Tieteelliset tutkimukset eivät kerro sitä miten ihmiset kokevat lääkkeiden mahdolliset haitat.
Omasta kokemuksesta sen oppii mikä sopii ja mikä ei.
Tosin se on ikävä seikka ettei lääkärit aina ole asiasta samaa mieltä vaikka potilas yrittäisi kuinka kertoa huonoista kokemuksista ja haitoista.
Olen usein ajatellut että heidän jotka lääkkeitä määräävät ja kaikkea hyvää niistä väittävät, pitäisi itse syödä niitä vähintään muutama vuosi ja sen jälkeen sanoa mitä mieltä ovat.
Saattaa olla että mielipide olisi ehkä muuttunut...
Tämä potilaskorvaus asia olisi sangen kiehtova. En ole henkilökohtaisella tasolla kuullut, että niitä olisi paljoa haettu, saati saatu MT puolella, eikä nopea googlauskaan tuonut tulosta. Esimerkiksi potilasvakuutus keskuksen esimerkkitapauksissa ei löytynyt MT puolen tapauksia.
Koska epäilen, ettei voi olla lääketieteen alaa, joka olisi "erehtymätön" ja nyt siis puhun potilaskorvaus käytäntöjen puitteissa, pelkkä huono lopputulos, ei takaa korvausta, millään muullakaan lääketieteen alalla.
Pahoittelen Sanoman trollien mahdollista häiriköintiä palstalla.
Olepa sitten kiltti äläkä häiriköi...