Marrasmyrsky kiertää taloa ja lennattää lehtiä.
Peurat pyörittelevät viimeisiä maahan pudonneita omenia ja harakanpojat vain piileskelevät.
Miksi nuo kesäpetuniat yhä kukkivat terassilla, tulisi pakkanen ja veisi.
Marraskuu ilman lunta on pimeääkin pimeämpi.
Tulee haikailtua vuodenkierron liian nopeaa kiertoa,
katseltua jo tulevaan, jouluun ja ensi vuoteen.
Kynttilän liekki valaisee enemmän kuin talon täysi valaistus.
Kudin kietoutuu käteen, villalangalla on pehmeä, lämmin sielu, jonka lämpö moninkertaistuu, kun sen ajatuksin sukaksi muotoilee.
Tekee mieli käpertyä pieneksi olemattomaksi ja ajan kuluksi
hukuttautua lukemansa kirjan omituiseen tarinaan.
Onko marraskuu vain yksi kuukausi kuten muutkin kuukaudet ja päivät kuten muutkin päivät.
Onko marraskuussa jotain maagista.
Peurat pyörittelevät viimeisiä maahan pudonneita omenia ja harakanpojat vain piileskelevät.
Miksi nuo kesäpetuniat yhä kukkivat terassilla, tulisi pakkanen ja veisi.
Marraskuu ilman lunta on pimeääkin pimeämpi.
Tulee haikailtua vuodenkierron liian nopeaa kiertoa,
katseltua jo tulevaan, jouluun ja ensi vuoteen.
Kynttilän liekki valaisee enemmän kuin talon täysi valaistus.
Kudin kietoutuu käteen, villalangalla on pehmeä, lämmin sielu, jonka lämpö moninkertaistuu, kun sen ajatuksin sukaksi muotoilee.
Tekee mieli käpertyä pieneksi olemattomaksi ja ajan kuluksi
hukuttautua lukemansa kirjan omituiseen tarinaan.
Onko marraskuu vain yksi kuukausi kuten muutkin kuukaudet ja päivät kuten muutkin päivät.
Onko marraskuussa jotain maagista.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Kun aloittaja jatkaa tästä kirjaansa.
Pitää nimeksi laittaa:
Vuodenaikojen taika.
-
Marraskuu on Maahisten aikaa.
Joka-puolella juoksevat Tontut häiritsevät.
Ikkunoihin koputtelut ottavat pattien Korviin.
Lumen puute saa tähdet loistamaan enemmän kuin ennen.
Luoden Kuusikoihin hopeaista, sadun-omaista hämärää.
Siellä on Maahisten valta-kunta.
Siellä ovat Tontutkin viimein hiljaa.
Siellä satunnainen kiljahdus Höristää Korvat.
Maasta murinaa kuuluu, sieltä missä Peikko Kesät uinuu.
Siellä Pöllöt kevään ensi kiimaa kehittävät.
Unissaan kynsillään kouristelevat.
H.
Marraskuuhun saa valoa ja iloa lyhdyin ja valoketjuin.
Korvessa riehuu kova puuskainen tuuli, ainut huoleni on mökin pihan lahoamista enteilevä rantakoivu, länsituulen riepottelema.
Sukkapuikot jo työstäneet yhden sukkaparin. Raitojen värijärjestys muunneltu. Hauska kokeilu, jos et katso tarkkaan et värileikkiä edes huomaa.
Iltaisin lyhdyt ja valonauhat luo maagista tunnelmaa. Tykkään tästäkin kuukaudesta.
Tämä kommenttini lensi maailmanmenoa/yhteiskunta osioon vaikka aloitukseesi vastasinkin. Lieko palsta-asennukset viturallaan.
Yllättävän paljon näkee tuolla taajaman ulkopuolella ajellessa erilaisia valovirityksiä.
Ne sopivat hyvin pimeään aikaan luomaan tunnelmaa, ei välttämättä vielä joulutunnelmaa.
Nykysin löytyy erilaisia verkkovirityksiä, joilla voi kokonaisa pensaita valaista.
Sukankutomisesta, tein monivärisukat eli paljon pieniä raitoja ,mallissa mainostettiin langanloppusukiksi, muuten kivaa hommaa mutta tylsää oli päättelyt lopuksi, ne oli vielä varsisukat, joten langan lopetusta ja aloitusta oli tiuhaan tahtiin
Ehdin aamuhämärissä ensimmäisten joukossa täydennystä ruokavarantooni hankkia. Pian kotiin palattuani tuuli nuo sadepisarat sai kaverikseen. Vinkuu ja paukkuu, ei se haittaa. Villanuttuneulokseni jo niin pitkällä, että polvia lämmittää. Alkaa vaan olemaan niin painava, että pitää näin huilia välillä.
Maagistako marraskuussa, hmmm... niin se taitaa olla. Varsinkin jos meteorologin ennustuksiin on uskominen ja lämpöennätyksiä saadaan. Nyt ei näytä eikä kuulosta siltä.
Minun terassillani kehäkukka on villiksi vallan heittäytynyt. Uusia kukkia tulee vähän väliä. Ei haittaa, vaan taitavat viereen tuomani kanervat kateellistua.
Elikkäs, hyvä minun on olla, olkoon kuukauden nimi mikä hyvänsä 😊
Neuleesi onkin jo melkein valmis kun syliin tuppaa ja polville ylettyy,
pian lämmittänee muutenkin kuin vain polvia.
Tuuli onkin tänään ollut melkoinen, ihan tunnilleen lmatieteenlaitoksen ennusteen
mukaan alkoi täällä sataa,
kyllä tutkat tietävät...
Marras tarkoittaa kuollutta, ei ole maagista, hämäryyttä ja pimeyttä vain.
Hienosti suomennat sanan marras, kuolluttahan se tarkoittaa,
"maa makaa martona"
mutta itselleni marraskuuhun liittyy salaperäisyyttä ja maagisuutta,
ehkä juuri sen luonnonsuhteita ja ilmiöitä kuvaavana sanana.
Eteläkaakko 10 m/s, vesisadetta. Kävelin kirjastoon ja takaisin, yhteensä kolme kilometriä, sään mukainen asu yllä. Hyvää lukemista täytyy olla marraskuussa. Tuuli on riipinyt melkein kaikki lehdet, nyt tulevat oksien ja latvusten lajityypilliset muodot esiin, ja harmaasta löytyy hienostuneita sävyjä. Monet ovat jo viritelleet kaamosvaloja, uusia ketjumalleja ja kokonaisia valopuita ilmaantuu kauppoihin joka syksy, samalla voi ilanhduttaa naapurustoaankin.
Tanskalaiset puhuvat hyggeilystä, suomennettuna se voisi olla kotoilu. Kakluunitakan lämmitys on ehdoton lämmön ja tunnelman tuoja nyt jo päivittäin, eikä sähkömittari raksuta niin tiheään. Liekeissä on magiikkaa. Niin paljon kuin ledvaloja nykyisin suositaankin, poltan myös aitoja kynttilöitä paljon, valitsen mahdollisimman puhtaastipalavia steariini- ja mehiläisvahakynttilöitä.
Luonnonmateriaalit ja mukavuus sopivat kotoiluun, kiireettömyyteen, käpertymiseen. Neuletyö, villashaali, puuvillaflanellinen pyjama, sohvannurkka, tyynyt, hyvä lukutuoli ja kunnon valaisin vieressä. Ruoka saa olla omia aikojaan uunissa kypsyvää, teellä on aikaa hautua. Punaviini haastaa kokoamaan juustotarjottimen. Saunominen pitkän kaavan mukaan on suomalaisten hyggeilyä parhaimmillaan.
Pari viikkoa hyggeilyä menee mukavasti , mutta lopun marraskuusta vaihtaisin etelän aurinkoon.
Vaahteran siemenkodat pörräsi kuin katto kassisen propeli, mikä näky, oli upeeta.
Pyhäinpäivän aattona sytytin lyhtyihin terassille kynttilöitä,
olivat pitkiä ja paksuja kynttilöitä ja saavat rauhass ilman tuulen tuiverrusta lyhdyissä palaa,
muutama palaa vieläkin
Joka syksy sama juttu. Pimeys yllättää aina.
Kts. toinen aloitus.
Niinhän tuo tuppaa tekemään,
samoin kuin liukkaat yllättävät autoilijat,
joka vuosi, elämä on täynnä tuttuja yllätyksiä.
Vastaus: Marraskuu on yksi kuukausi muitten joukossa.
Marraskuussa ei ole mitään maagista.
Mutta voihan tyhjästäkin aiheen nyhjästä jos ei parempaa keksi.
Oikea on vastauksesi, saat vielä papukaijamerkinkin vai antaisinko
peräti pyöreän nauravan auringon.
Sanos muuta, mitä vaan voi mistä vaan nyhjäistä.
Eikös olekin maagista.
Ennen lehmät pestiin suopursuvedellä marraskuussa,näin vahvistettiin lehmiä talveen.
Lampaat kerittiin villasta.
Marraskuuhun liittyykin palon kansanperinnettä.
Monta tärkeää päivää liittyy marraskuuhun ,
on Liisan liukkaita ja Kaisan kaljamia, molemmilla sanonnoilla on ennusteltu tulevaa joulua ja varsinkin tulevaa kesää ja kasvutapahtumia.
Nykyihminen uskoo enemmän meteorologeihin Kuin kaisan tai Liisan tai vaikkapa Antin päivän säätilaan.
Niin ja Martin hanheakin syödään marraskuussa.
Mikä marraskuussa on maagista¿ Pimeyskö¿
Maaginen on ""taianomainen, taika-, noiduttu, taiottu, lumoava.""
Ei mikään!
Meidän herramme muurahaisia on niin monneen lähtöön ja toisille käy niin ja toisille näin,
jokaisen maaginen on omanlaisensa.
Joillekin ei ole mikään maagista. Onni olkoon heidänkin omanaan.
Maisemat muuttuivat, kun kuukausi vaihtui.
Lauantaina ihailin, kun ruska oli kauneimmillaan; koivut keltaisina ja vaahterat monen värisinä. Eilen kun heräsin marraskuuhun, niin ei ainuttakaan lehteä enää puissa, maassa sitäkin enemmän.
No enää jotain seitsemän viikkoa, niin alkaa tulla valoisammaksi. Viikot menevät niin nopeasti näin vanhana, että jaksan kyllä sen/tämän.
Kyllä sitä almanakkaa saa olla yhtenään kääntämässä kun kuukaudet vilahtavat niin vikkelään.
Tosin olen keksinyt sille ilmiölle myös oitselleni toisenkin selityksen,
sitä saa aina vain vähemmän aikaiseksi,
tai ainakin vähemmän kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten.
Toisaalta sitä armahtaa itseään joka päivä, toteaa vain hyvä kun tämänkin sain tänään aikaiseksi. Oppii olemaan vähäiseenkin tyytyväinen.
Seuraava aihe: Onko maanantai maaginen päivien joukossa ?
Hyvä vinkki, kiitos, voin lohduttaa sinua, ajattelin hieman siirtää aloitusta tässä päivien ketjussa
esimerkiksi näin:
"Miten on tämän maagisen torstaisi laita, onko löytynyt uskoa, toivoa entä rakkautta?"
Virittelee vasta myrskyä, mutta jotain maagista, totta, marraskuussa on, kuin lupaus joulusta.
Tosin lähtisin myös etelään ilman näitä korona esteitä, pariksi viikoksi vain...
Pirre
nyt joulun viettokin jää isommalla porukalla, eli eipä ole kiirettä
Näinköhän tässä käy, että pikkupiirissä pitää sinappi kinkulle levittää,
ja mantelia joulupuurosta etsiä.
Isttahdin lenkillä puunrungolle fundeeraamaan , liekö viimeinen marraskuu ???
Kyllä samanlainen ajatus joskus mieleen pulpahtaa, että jospa tämä on viimeinen syksy ja jospa viimeinen joulu ja viimeinen...
Mutta eikös jotkut viisaat niin sanokin, että jokainen päivä olisi hyvää elää kuin se olis viimeiseni, ehkä se ajatus sopii myös tähän marraskuuhun...
ja kun elämästä ei koskaan tiedä ja elämän käsikirjoituksessa on pahuksen paljon
niitä ennalta arvaamattomia päiviä, kuukausia...
Pidän marraskuusta, mukavan rauhallista ja hiljaista joutenoloa, kyllä tätä voi maagiseksikin sanoa.
Joulun touhut tulevat ennen kuin huomaakaan, nautin nyt tästä leppoisasta marraskuusta.
Pimeetä on, ei paljon päivä valoa näytä.
Niinkin olen kuullut sanottavan,
että on kaksi pimeää vastakkain,
kun on oikein pimeää.
Silloin kun ennen vanhaan lähti aamupimeällä töihin ja palasi iltapäiväpimeällä,
niin olivat siinä pimeät vastakkain.
Niin , ja bussissa aamulla kun töihin niin soi radiosta "Kesäinen muisto" :D
Kaisan kaljuja ja Liisan liukkaita en odota yhtään, toivottavasti niitä ei tulekaan tänä vuonna. Muistanpa yhden autoilureissun monta vuotta sitten kun en päässytkään ylös tätini pihaan asti maantieltä, oli niin piiirun liukasta kaljamaa koko sivutie. No, eteenpäin ei päässyt, ojat molemmilla puolilla. Ylämäki edessä ja takana melkoisen jyrkkä alamäki ja reilun sadan metrin päässä maantie. Pimeä iltakin vielä!
Niinpä vaan onnistuin peruuttamaan melkoisen painavalla autollani luistellen takaisin alas maantielle. Eikä edes sattunut autoja just silloin maantiellä ajamaan kun hyrysyssykyytiä holtittomasti takaperin sinne pimeässä ja märässä illassa luistelin ja sain viimein auton pysäytettyä. Huh!
Liekö olleet maagikot vai ketkä paikalla, ääneen taisin suojelusta kiittää. Jos en olisi saanut auton luisua pysäytettyä niin olisin pian ollut tienjontkan mutalikossa nurinnarin autoineni. Tai jos maantiellä olisi ajanut auto niin törmätty olisi väkisin.
Pilkkopimeää on ja sade ropisee ikkunapeltiin. Haluun etelään!!!
Mrs.W
Me täällä Kaakkois-Suomen "herrankukkarossa" olemme säästyneet myrskyltä ja kaatosateilta.
Uutisista kuulin, että Pohjanmaalla päin on ollut sähkökatkoja. Myrsky repinyt kattojakin.
Mie oottelen tässä myrskyä jotta tuuli vie les fils mort pihaltani muualle :D
Ihanaa kun pimeetä, nukun yöni hyvin.
Taas painui marraskuun maanantai mailleen. Kaupat pursuu joulutavaraa. Ostin kahdelle lapsenlapselle sipsikalenterin ja suklaakalenterin. Saapi mummon mussukat joka päivä joulukuussa suun suolaseksi ja makiaksi.
Tämän+ti.10.11+klo+24.00+jälkeen+marraskuustakin+on+eletty+jo+33.33+%.+Keskimääräistä+lämpimämpi+tämä+kuukausi+ainakin+Etelä-Suomen+osalta+tulee+olemaan.
Päivä painuu mailleen...miten kauniisti sanottu! Päivävalon aika on tänään hiukan vajaa 8 tuntia ja aurinko paistaa matalalta, valaistus imartelee juuri nyt männynrunkoja. Kylmän yön jäljiltä ruohikko ja pudonneet lehdet kimalsivat huurteisina - omaa kauneuttaan löytyy marraskuustakin. Aamupäivän kävelyllä meren pinnan sumu näytti ihanalta, kun auringon valo kuulsi läpi ja puhkoi siihen reikiä. Vien aina keväällä lehtikatukset jonkin pensaan juurelle kesehtimään, sitten ne palkitsevat sisälle tuotuina kukinnalla lajinsa mukaan eri aikaan. Marraskuun kaktus on juuri nyt aloittelemassa kukintaa liekinpunaisin kukinnoin, kellervin hetein. Nuppuja laskin yli 40. Joulukaktus on kirkasta punaa, pääsiäiskaktus hennon vaaleanpunainen.
Meillä on aina ollut partiolaisten adventtikalenteri (nythän puhutaan joulukalenteista) , jo lapsuuskodista sen muistan - on partiolaisiakin kolmessa polvessa. Tämänvuotisessa on metsäneläimiä, luukkujen yllätyksissä aina Suomen lippu joulukuun kuudentena. Lapsille ja lastenlapsille olen aikanaan ommellut kestokalentereita , kankaaseen kiinnitettyjä värikkäitä taskuja, joista ilmaantui päivittäin jokin pieni yllätys. Ei tunnu enää olevan käytössä, niin ne lastenlapset kasvaa, kukaan ei katsele enää histamiinejakaan tai mitä ne telkkarin joulukalenterit nykyisin mahtaa olla.
Olipa pimeä ja sumuinen marraskuun päivä. Ei tästä juur pimeemmäksi muutu, vaikka pimeysajan kesto vielä lisääntyykin ainakin tunnilla molemmista päistä.
Ulkoilmaa, ulkoilmaa, keuhkot huutaat. Niukasti sitä annoin.
Kinkut olivat kalliita marketissa.
Annan mennä joulun yli ja ostan jos ehin niitä puolella alennettuja.
Palelin yöllä kun goisapaikan lämpö oli 15 astetta. Sen takia raivasin pönttöuunin ympäristön. Laitoin valkean jo pimeällä.
Hyvin kuivanut, tuulettunut ja nuohottu hormi veti hienosti. Ei se yks pönttäri koko taloo lämmitä, mutta huomenna lisää sitten.
Hyvinhän se on mennyt,saatu vettä kaivoihin ja kohta tulee lunta.
On ollut leutoa, ei mene niin paljon rahaa lämmitykseen. Aurauskuluja ei ole, kun ei ole lunta. Ihan hyvä kuukausi ollut tähän mennessä. Teetä keitän kohta tai oikeestaan panen mukin mikroon.