Miten potkurin koko vaikuttaa?

Anonyymi

Pystyttäisiinkö koneajosta tekemään taloudellisempaa, jos potkurin koko muuttuisi nopeuden mukaan?

33

319

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mitä tuolla on väliä purjeveneessä?

      Provo hörhölle jos haluat kaikkein taloudellisemman on se kaksi lapainen ja niin suuri halkaisijaltaan, kun mahtuu poislukien 5-10 cm rungosta ja nousu mitoitetaan koneesi kierros alueelle, jonka tehdas määritelty.

      Troolareissa on potkurit joita voi säätää, jotta voidaan kiskoa kalaa koneeneen optimi kierroksilla nopeuteen nähden ja taas säätää, kun ajetaan ilman troolausta.

    • Anonyymi

      Pystyttäisiin, mutta kerro, missä tilanteessa haluttaisiin ajaa eri nopeuksilla.

    • Anonyymi

      Kyllä. Hyötyä en erityisesti sähkömoottorin kanssa, koska se voi sitten paremmin hyödyttää sähkömoottoria hydrogeneraattorina.

      Dieselin ongelma on alhainen vääntö alakierroksilla ja vaihteiston tasavälitys, joka moottorin kierrosluvulla välitys on sama. Tämä aiheuttaa potkuriin kompromisseja. Tyhjäkäynnillä ei pysty ajamaan hiljaa ja potkurin koon täytyy olla sellainen, ettei moottori hyydy alakierroksilla.

      https://oceanvolt.com/solutions/systems/servoprop-sail-drive/

      • Anonyymi

        No sinäpä varsinainen asiantuntija olet!
        Säätölapapotkurin on juuri ratkaisu diesel koneelle. Ei toki mitään järkeä asentaa johonkin purjeveneeseen.


      • Anonyymi

        Ei dieselillä ole alhainen vääntö pienillä kierroksilla, vaan melkolailla vakio. Ison potkurin pyörittäminen ei tuottaisi mitään tuskaa. Ongelmia tulee vasta sitten kun yritetään saada täyttä tehoa. Silloin saavutetaan täysi vääntömomentti turhan alhaisilla kierroksilla ja kone ylirasittuu, jos ajelee kaasu pohjassa.

        Onhan Autoprop, jolla nousu kasvaa pienillä nopeuksilla. Sillä säästää polttoainetta, mutta riesaksi tulee suuri vastus purjehdittaessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei dieselillä ole alhainen vääntö pienillä kierroksilla, vaan melkolailla vakio. Ison potkurin pyörittäminen ei tuottaisi mitään tuskaa. Ongelmia tulee vasta sitten kun yritetään saada täyttä tehoa. Silloin saavutetaan täysi vääntömomentti turhan alhaisilla kierroksilla ja kone ylirasittuu, jos ajelee kaasu pohjassa.

        Onhan Autoprop, jolla nousu kasvaa pienillä nopeuksilla. Sillä säästää polttoainetta, mutta riesaksi tulee suuri vastus purjehdittaessa.

        Tässä vielä linkki, jossa mitattu eri potkureille nopeus- ja kulutuskäyrät.

        https://www.bomarine.net/downloads-mainmenu-34/autoprop/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009/file.html

        Erityisen mielenkiintoisia ovat Autoprop ja Gorin overdrive. Vertaa Autopropin nopeuksia vaikkapa Varifoldiin. Sama nopeus ja kierrokset kaasu pohjassa, mutta 1500 rpm Autoprop 15% nopeampi.


      • Anonyymi

        Ai alhainen vääntö.

        Omassa dieselissä tyhjäkäynnillä on 514 N-m ja 1000 N-m ylittyy 1700 kierroksella. Max vääntö tulee 2000 rmp:llä ja on 1218 N-m ja tippuu taas 1000 N-m 2600 rmp:llä

        Potkuri on 28" x 23" nelilapainen ja en ole huomannut käytännössä ongelmaa väännön puutteesta.


    • Anonyymi

      Jos "potkurin koko" tarkoittaa sen halkaisijaa, niin eipä taida olla olemassa ratkaisua jolla lapojen pituutta voisi säätää ja lapa olisi samalla hydrodynaamisesti hyvä eli melko ohut.

      Lapakulman säätöä ("kamewa") on käytetty iät ja ajat eräänlaisena vaihteistona ja se toimii hyvin. Eli se toimii kohtuullisen hyvin säätöalueellaan, mutta ei optimaalisesti millään kierrosluvulla optimaaliseksi suunniteltuun kiinteälapaiseen verrattuna. Kaikkea ei voi saada.

      • Anonyymi

        Miten niin ei toimi millään kierros alueella?
        Nykyään ajetaan optimi kierros alueella tietokone ohjatusti. Ennen pääasiassa vakio kierroksilla akseligeneraattorin kanssa.


      • Anonyymi

        On toki olemassa, muttei mitään järkeä purkkareihin.
        Perämoottorissa hissi ja pintapotkuri käytössä, niin lavan vedessä olevan osan pituus muuttuu ajon aikana olosuhteiden ja vaatimusten mukaan halutuksi, vaikkei geometrinen halkaisija tietysti muutukaan. Vaikutus on kuitenkin ihan sama kuin jos halkaisija muuttuisi.
        Tuollaisia käytetään nopeissa ja kevyissä kilpamoottoriveneissä. On vastaavia toki isommissakin veneissä, esim Arneson drive toimii periaatteessa vastaavasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin ei toimi millään kierros alueella?
        Nykyään ajetaan optimi kierros alueella tietokone ohjatusti. Ennen pääasiassa vakio kierroksilla akseligeneraattorin kanssa.

        Lue tarkemmin: toimii kaikilla kierrosluvuilla, mutta ei aivan yhtä hyvin kuin yhdelle pyörimisnopeudelle optimoitu potkuri optiminopeudella.

        Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että lapakulman säätösysteemi tekee potkurin navasta suuremman ja lapojen tyvestä vähemmän virtaviivaisen, joten säätölapapotkuri ei ole hydrodynaamisesti yhtä tehokas kuin oikein suunniteltu kiinteälapainen.

        Tämä selviää laivapotkureitten kuvia katselemalla.

        Esimerkiksi pitkän matkan rahtilaivat eivät käytä säätölapapotkureita, vaan suoravetoisia kiinteälapaisia, vaikka se aiheuttaa kaikenlaisia hankaluuksia (kapea nopeusalue, ei vapaata, ei pakitusta muuten kuin koneen/koneitten käyntisuuntaa kääntämällä). Tämä siksi, että hiukankin parempi hyötysuhde säästää niin paljon polttoainekuluissa että hankaluudet ovat hyväksyttäviä.

        Esimerkiksi jonkun 400m pitkän konttilaivan hätäpysäytys kestää noin 8 minuuttia ja maksaa puolisen miljoona euroa lisääntynen moottorin kuluman takia. Siksi sellaisilla mieluummin ajetaan jonkun pakanamaan kalastuspaatin yli kuin ryhdytään pysäyttelemään.
        Tulee halvemmaksi ja aikaa säästyy.

        terv. laivan teorian DI


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue tarkemmin: toimii kaikilla kierrosluvuilla, mutta ei aivan yhtä hyvin kuin yhdelle pyörimisnopeudelle optimoitu potkuri optiminopeudella.

        Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että lapakulman säätösysteemi tekee potkurin navasta suuremman ja lapojen tyvestä vähemmän virtaviivaisen, joten säätölapapotkuri ei ole hydrodynaamisesti yhtä tehokas kuin oikein suunniteltu kiinteälapainen.

        Tämä selviää laivapotkureitten kuvia katselemalla.

        Esimerkiksi pitkän matkan rahtilaivat eivät käytä säätölapapotkureita, vaan suoravetoisia kiinteälapaisia, vaikka se aiheuttaa kaikenlaisia hankaluuksia (kapea nopeusalue, ei vapaata, ei pakitusta muuten kuin koneen/koneitten käyntisuuntaa kääntämällä). Tämä siksi, että hiukankin parempi hyötysuhde säästää niin paljon polttoainekuluissa että hankaluudet ovat hyväksyttäviä.

        Esimerkiksi jonkun 400m pitkän konttilaivan hätäpysäytys kestää noin 8 minuuttia ja maksaa puolisen miljoona euroa lisääntynen moottorin kuluman takia. Siksi sellaisilla mieluummin ajetaan jonkun pakanamaan kalastuspaatin yli kuin ryhdytään pysäyttelemään.
        Tulee halvemmaksi ja aikaa säästyy.

        terv. laivan teorian DI

        Ihan mielenkiinnosta kysyn, että kun pari-kolme vuotta sitten tuli Finnlinesin laivaan ohjausvika Turun saaristossa Innamon kohdalla, se n. 16 solmun vauhdista yhtäkkiä kääntyi kohti 300 metrin päässä olevaa saaren rantaa. Laiva ehti pysähtyä ajoissa, niin miten laiva ehti pysähtyä ajoissa? Kyllä sekin laiva jotain painaa.

        Laiva siis kääntyi väylältä kuvan keskeltä kohti Haapaluotoa (Haplot) samalla jarruttaen.

        https://www.google.fi/maps/@60.2402309,21.7921877,16z

        https://news.abounderrattelser.fi/finnelines-fartyg-nara-att-kora-upp-pa-strand-utanfor-kakskerta/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan mielenkiinnosta kysyn, että kun pari-kolme vuotta sitten tuli Finnlinesin laivaan ohjausvika Turun saaristossa Innamon kohdalla, se n. 16 solmun vauhdista yhtäkkiä kääntyi kohti 300 metrin päässä olevaa saaren rantaa. Laiva ehti pysähtyä ajoissa, niin miten laiva ehti pysähtyä ajoissa? Kyllä sekin laiva jotain painaa.

        Laiva siis kääntyi väylältä kuvan keskeltä kohti Haapaluotoa (Haplot) samalla jarruttaen.

        https://www.google.fi/maps/@60.2402309,21.7921877,16z

        https://news.abounderrattelser.fi/finnelines-fartyg-nara-att-kora-upp-pa-strand-utanfor-kakskerta/

        Vaihteettomia suoravetoisia propulsiojärjestelmiä on vain avomerien suurissa rahtilaivoissa, ihan puhtaasti kustannus-, tilansäästö ja polttoaineensäästösyistä. Itämerellä seilaavissa ro-ro laivoissa ja autolautoissa on vaihteet ja kytkin, eli veto saadaan käytännössä heti pakille tarvitaessa.

        Joissan Maersk -tyyppisissä laivoissa kone pitää ensi pyäyttää, odotella vähintään 5 minuuttia että kierrokset putoavat riittävästi, jotta konetta (2-tahti diesel käy yhtä lailla kumpaankin suuntaan) voidaan ryhtyä väkisin käynnistämään takaperin. Tämä rasittaa konetta niin paljon, että sen käyttöikä lyhenee. Normaaleissa pienemmissä rahtilaivoissa on vaihteet ja mahdillisesti myös säätölapapotkuri, joten jarruttaminen ei ole suurikaan ongelma.

        Jos lisäksi tarvitaan hyvää käsiteltävyyttä (säästetään hinaajakuluissa, nopeampi satamaan tulo), käytetään Azipod -tyyppistä propulsiota joko mekaanisesti tai dieselsähköisesti. Sellainen ei kuitenkaan ole paras ratkaisu suuriin avomerellä operoiviin rahtilaivoihin, jotka tulevat satamaan vain parin viikon välein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaihteettomia suoravetoisia propulsiojärjestelmiä on vain avomerien suurissa rahtilaivoissa, ihan puhtaasti kustannus-, tilansäästö ja polttoaineensäästösyistä. Itämerellä seilaavissa ro-ro laivoissa ja autolautoissa on vaihteet ja kytkin, eli veto saadaan käytännössä heti pakille tarvitaessa.

        Joissan Maersk -tyyppisissä laivoissa kone pitää ensi pyäyttää, odotella vähintään 5 minuuttia että kierrokset putoavat riittävästi, jotta konetta (2-tahti diesel käy yhtä lailla kumpaankin suuntaan) voidaan ryhtyä väkisin käynnistämään takaperin. Tämä rasittaa konetta niin paljon, että sen käyttöikä lyhenee. Normaaleissa pienemmissä rahtilaivoissa on vaihteet ja mahdillisesti myös säätölapapotkuri, joten jarruttaminen ei ole suurikaan ongelma.

        Jos lisäksi tarvitaan hyvää käsiteltävyyttä (säästetään hinaajakuluissa, nopeampi satamaan tulo), käytetään Azipod -tyyppistä propulsiota joko mekaanisesti tai dieselsähköisesti. Sellainen ei kuitenkaan ole paras ratkaisu suuriin avomerellä operoiviin rahtilaivoihin, jotka tulevat satamaan vain parin viikon välein.

        Ok, kiitos tiedosta. Voi siis huoletta ajaa saaristossa rahtilaivan eteen ;-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaihteettomia suoravetoisia propulsiojärjestelmiä on vain avomerien suurissa rahtilaivoissa, ihan puhtaasti kustannus-, tilansäästö ja polttoaineensäästösyistä. Itämerellä seilaavissa ro-ro laivoissa ja autolautoissa on vaihteet ja kytkin, eli veto saadaan käytännössä heti pakille tarvitaessa.

        Joissan Maersk -tyyppisissä laivoissa kone pitää ensi pyäyttää, odotella vähintään 5 minuuttia että kierrokset putoavat riittävästi, jotta konetta (2-tahti diesel käy yhtä lailla kumpaankin suuntaan) voidaan ryhtyä väkisin käynnistämään takaperin. Tämä rasittaa konetta niin paljon, että sen käyttöikä lyhenee. Normaaleissa pienemmissä rahtilaivoissa on vaihteet ja mahdillisesti myös säätölapapotkuri, joten jarruttaminen ei ole suurikaan ongelma.

        Jos lisäksi tarvitaan hyvää käsiteltävyyttä (säästetään hinaajakuluissa, nopeampi satamaan tulo), käytetään Azipod -tyyppistä propulsiota joko mekaanisesti tai dieselsähköisesti. Sellainen ei kuitenkaan ole paras ratkaisu suuriin avomerellä operoiviin rahtilaivoihin, jotka tulevat satamaan vain parin viikon välein.

        No joo, oot varmaan lukenut jotain Wikipediaa? Et voi mitenkään yleistää että asiat on noin! Laivoissa on loputtomasti erilaisia yhdistelmiä miten se potkuriakseli siihen koneeseen on kytketty. Mitään eteen / taakse vaihteita ei kuitenkaan laiva kokoluokassa ole. Eikä se koneen pyörimissuunnan vaihtaminen mikään ihme juttu ole jos kone, 2t tai 4t, on vain varustettu semmiisilla laitteilla että se on mahdollista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue tarkemmin: toimii kaikilla kierrosluvuilla, mutta ei aivan yhtä hyvin kuin yhdelle pyörimisnopeudelle optimoitu potkuri optiminopeudella.

        Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että lapakulman säätösysteemi tekee potkurin navasta suuremman ja lapojen tyvestä vähemmän virtaviivaisen, joten säätölapapotkuri ei ole hydrodynaamisesti yhtä tehokas kuin oikein suunniteltu kiinteälapainen.

        Tämä selviää laivapotkureitten kuvia katselemalla.

        Esimerkiksi pitkän matkan rahtilaivat eivät käytä säätölapapotkureita, vaan suoravetoisia kiinteälapaisia, vaikka se aiheuttaa kaikenlaisia hankaluuksia (kapea nopeusalue, ei vapaata, ei pakitusta muuten kuin koneen/koneitten käyntisuuntaa kääntämällä). Tämä siksi, että hiukankin parempi hyötysuhde säästää niin paljon polttoainekuluissa että hankaluudet ovat hyväksyttäviä.

        Esimerkiksi jonkun 400m pitkän konttilaivan hätäpysäytys kestää noin 8 minuuttia ja maksaa puolisen miljoona euroa lisääntynen moottorin kuluman takia. Siksi sellaisilla mieluummin ajetaan jonkun pakanamaan kalastuspaatin yli kuin ryhdytään pysäyttelemään.
        Tulee halvemmaksi ja aikaa säästyy.

        terv. laivan teorian DI

        Tuohon hydrodynaamiseen tehokkuuteen vaikuttaa erittäin paljon myös se, että eri nousulla koko lavan pitäisi olla eri lainen. Nousua ei voi siis muuttaa vain lapaa kiertämällä.

        Tietysti se lapa voi olla identtinen juuri tietyssä asennossa kuin vastaavan nousun kiinteälapainen. Poislukien kääntömekanismin vaativat muutokset napaan ja lapaan.

        Sitten vielä purjeveneiden kääntölapapotkurit ovat yleensä lavoiltaan suoria eli lapakulma on sama tyvessä ja kärjessä, vaikka vakionousu edellyttäisi kärjessä paljon loivempaa kulmaa. Siksi niiden hyötysuhde on huono, mikä näkyy hyvin tuossa Voilesin testissäkin. Kääntölapapotkureilla kulutus 6 solmun vauhdissa 1,88-2,2 l/h, taittolavoilla 1,57-1,84 l/h, kiinteällä 1,65 l/h ja Autopropilla 1,4 l/h.

        Kääntölavoista vain yksi pääsi alle 2 l/h ja taittolaivoista toiseksi huonoin oli 1,73 l/h. 1,84 l/h tuli Gorin normaalilla. Gori pääsi overdrivella 1,57 l/h.

        Suoran kääntölavan etuja ovat ainakin se, että vastus saadaan pieneksi purjehtiessa ja lapa toimii hyvin myös pakilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No joo, oot varmaan lukenut jotain Wikipediaa? Et voi mitenkään yleistää että asiat on noin! Laivoissa on loputtomasti erilaisia yhdistelmiä miten se potkuriakseli siihen koneeseen on kytketty. Mitään eteen / taakse vaihteita ei kuitenkaan laiva kokoluokassa ole. Eikä se koneen pyörimissuunnan vaihtaminen mikään ihme juttu ole jos kone, 2t tai 4t, on vain varustettu semmiisilla laitteilla että se on mahdollista.

        "Eikä se koneen pyörimissuunnan vaihtaminen mikään ihme juttu ole jos kone, 2t tai 4t, on vain varustettu semmiisilla laitteilla että se on mahdollista."

        Käsittääkseni 4-t koneita ei voi käyttää takaperin. Venttiilien ajoitukset ovat aivan pielessä. Vai voiko "semmiinen laite" mahdollistaa 4-tahtidieselin käytön takaperin konetta särkemättä? Siinä pitäisi mm imu- ja pakopuoli saada kytkettyä toisin päin ja venttiilien ajoitukset säätää uudelleen. Imu- ja pakopuolen virtaukset ovat myös aivan erilaiset.

        2-t dieselissä suunnan vaihto ei ole ihmejuttu, jos kone saadaan pysäytettyä. Ongelma on se, että täydestä vauhdista vielä 5 minuutin kuluttua potkuri pyörii yli 60% täydestä vauhdista, ja koneen pakottaminen siinä tilassa pakille rasittaa konetta aivan sikana, vaikka se mahdollista onkin. Akselin pysäyttäminen jollain jarrulla ei ole mahdollista, koska rungon kertojäykkyys ei sitä kestäisi, ja hitaampi jarruttelu tuottaisi niin hirveästi lämpöä, että sellaisia systeemeitä ei pelkän mahdollisen hätäjarrutuksen takia aleta laivoihin tekemään paino-. tila- ja hintasyistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuohon hydrodynaamiseen tehokkuuteen vaikuttaa erittäin paljon myös se, että eri nousulla koko lavan pitäisi olla eri lainen. Nousua ei voi siis muuttaa vain lapaa kiertämällä.

        Tietysti se lapa voi olla identtinen juuri tietyssä asennossa kuin vastaavan nousun kiinteälapainen. Poislukien kääntömekanismin vaativat muutokset napaan ja lapaan.

        Sitten vielä purjeveneiden kääntölapapotkurit ovat yleensä lavoiltaan suoria eli lapakulma on sama tyvessä ja kärjessä, vaikka vakionousu edellyttäisi kärjessä paljon loivempaa kulmaa. Siksi niiden hyötysuhde on huono, mikä näkyy hyvin tuossa Voilesin testissäkin. Kääntölapapotkureilla kulutus 6 solmun vauhdissa 1,88-2,2 l/h, taittolavoilla 1,57-1,84 l/h, kiinteällä 1,65 l/h ja Autopropilla 1,4 l/h.

        Kääntölavoista vain yksi pääsi alle 2 l/h ja taittolaivoista toiseksi huonoin oli 1,73 l/h. 1,84 l/h tuli Gorin normaalilla. Gori pääsi overdrivella 1,57 l/h.

        Suoran kääntölavan etuja ovat ainakin se, että vastus saadaan pieneksi purjehtiessa ja lapa toimii hyvin myös pakilla.

        "Tuohon hydrodynaamiseen tehokkuuteen vaikuttaa erittäin paljon myös se, että eri nousulla koko lavan pitäisi olla eri lainen. Nousua ei voi siis muuttaa vain lapaa kiertämällä. "

        Nousua voidaan muuttaa lapaa kiertämällä, sehän juuri on Kamewan toimintaperiaate. Mutta aivan kuten sanoit, lavan muoto voi olla ideaali vain yhdelle nousulle, tai sitten kompromissi koko säätöalueelle. Tämä plus lavan tyven epäideaali muoto & navan paksuus aiheuttaa sen, että säätölapapotkuri ei ole millään kierrosluvulla yhtä hyvä kuin samaiselle kierrosluvulle ja väännölle tehty custom-ropeli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tuohon hydrodynaamiseen tehokkuuteen vaikuttaa erittäin paljon myös se, että eri nousulla koko lavan pitäisi olla eri lainen. Nousua ei voi siis muuttaa vain lapaa kiertämällä. "

        Nousua voidaan muuttaa lapaa kiertämällä, sehän juuri on Kamewan toimintaperiaate. Mutta aivan kuten sanoit, lavan muoto voi olla ideaali vain yhdelle nousulle, tai sitten kompromissi koko säätöalueelle. Tämä plus lavan tyven epäideaali muoto & navan paksuus aiheuttaa sen, että säätölapapotkuri ei ole millään kierrosluvulla yhtä hyvä kuin samaiselle kierrosluvulle ja väännölle tehty custom-ropeli.

        Keskimääräistä efektiivistä nousua voi toki säätää lapaa kiertämällä, mutta silloin potkurin säteen suunnassa nousu on jotain aivan muuta kuin vakio. Ei se tietysti optimoidulla potkurillakaan aivan vakio ole, mutta lähelle sitä.

        Jos nyt otetaan esimerkiksi 16" halkaisija eli sanotaan 400 mm ja 10" nousu eli sanotaan 250 mm. Lapakulma navan lähellä 40 mm säteellä on 45 astetta, 100 mm säteellä 22 astetta ja kärjessä 200 mm säteellä 11 astetta.

        Sama halkaisija 400 mm eli n. 16" nousulla taas: 40 mm 58, 100 mm 32 ja 200 mm 18 astetta. Jos lapaa kiertää kärjen mukaisesti 7 astetta, on keskellä 3 astetta ja juuressa 6 astetta väärä lapakulma. 6 astetta on jo enemmän kuin lavan kohtauskulma. Ehkä 3 astettakin on jo, riippuu tilanteesta. Tuolla alueella siis potkuri jarruttaa potkurivirtaa eikä työnnä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eikä se koneen pyörimissuunnan vaihtaminen mikään ihme juttu ole jos kone, 2t tai 4t, on vain varustettu semmiisilla laitteilla että se on mahdollista."

        Käsittääkseni 4-t koneita ei voi käyttää takaperin. Venttiilien ajoitukset ovat aivan pielessä. Vai voiko "semmiinen laite" mahdollistaa 4-tahtidieselin käytön takaperin konetta särkemättä? Siinä pitäisi mm imu- ja pakopuoli saada kytkettyä toisin päin ja venttiilien ajoitukset säätää uudelleen. Imu- ja pakopuolen virtaukset ovat myös aivan erilaiset.

        2-t dieselissä suunnan vaihto ei ole ihmejuttu, jos kone saadaan pysäytettyä. Ongelma on se, että täydestä vauhdista vielä 5 minuutin kuluttua potkuri pyörii yli 60% täydestä vauhdista, ja koneen pakottaminen siinä tilassa pakille rasittaa konetta aivan sikana, vaikka se mahdollista onkin. Akselin pysäyttäminen jollain jarrulla ei ole mahdollista, koska rungon kertojäykkyys ei sitä kestäisi, ja hitaampi jarruttelu tuottaisi niin hirveästi lämpöä, että sellaisia systeemeitä ei pelkän mahdollisen hätäjarrutuksen takia aleta laivoihin tekemään paino-. tila- ja hintasyistä.

        Kyllä se 4t koneessa on ihan mahdollista. Nokka-akseli ikäänkuin käännetään 180 astetta eri suuntaan. Tästä ninitys "Yliheitto kone".
        Kyllä siinä koneessa on "jarrua"sen verran ettei kauaa pyöri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskimääräistä efektiivistä nousua voi toki säätää lapaa kiertämällä, mutta silloin potkurin säteen suunnassa nousu on jotain aivan muuta kuin vakio. Ei se tietysti optimoidulla potkurillakaan aivan vakio ole, mutta lähelle sitä.

        Jos nyt otetaan esimerkiksi 16" halkaisija eli sanotaan 400 mm ja 10" nousu eli sanotaan 250 mm. Lapakulma navan lähellä 40 mm säteellä on 45 astetta, 100 mm säteellä 22 astetta ja kärjessä 200 mm säteellä 11 astetta.

        Sama halkaisija 400 mm eli n. 16" nousulla taas: 40 mm 58, 100 mm 32 ja 200 mm 18 astetta. Jos lapaa kiertää kärjen mukaisesti 7 astetta, on keskellä 3 astetta ja juuressa 6 astetta väärä lapakulma. 6 astetta on jo enemmän kuin lavan kohtauskulma. Ehkä 3 astettakin on jo, riippuu tilanteesta. Tuolla alueella siis potkuri jarruttaa potkurivirtaa eikä työnnä.

        Jarruttaako varmasti?
        Laskepa tulokulmat sillä oletuksella että vakiolla 16" nousulla luistoa on 30%.
        Minkä verran ja mihin suuntaan tulokulmaa löytyy nyt eri säteisillä lapaelementeillä 10" nousulla, kun siitä tilanteesta lapaa kierretään se 7 astetta 16" nousun korvikkeksi?

        Olisko mahdollista ettei jarruta, vaan työnnön jakautuma säteen funktiona on vain epäoptimaalinen 7 astetta kierretyllä, eikä se 16" nousukaan tuota optimaalista jakautumaa tällaisella 30% luistolla, mikä on silti purkkareissa oikeaa suuruusluokkaa ellei jopa alakanttiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jarruttaako varmasti?
        Laskepa tulokulmat sillä oletuksella että vakiolla 16" nousulla luistoa on 30%.
        Minkä verran ja mihin suuntaan tulokulmaa löytyy nyt eri säteisillä lapaelementeillä 10" nousulla, kun siitä tilanteesta lapaa kierretään se 7 astetta 16" nousun korvikkeksi?

        Olisko mahdollista ettei jarruta, vaan työnnön jakautuma säteen funktiona on vain epäoptimaalinen 7 astetta kierretyllä, eikä se 16" nousukaan tuota optimaalista jakautumaa tällaisella 30% luistolla, mikä on silti purkkareissa oikeaa suuruusluokkaa ellei jopa alakanttiin.

        Tuolla 7 asteen käännöllä kärjessä on 400 mm ja tyvessä 320 mm nousu. 20% luistolla siis vesi kulkee tyvessä veneen vauhtia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolla 7 asteen käännöllä kärjessä on 400 mm ja tyvessä 320 mm nousu. 20% luistolla siis vesi kulkee tyvessä veneen vauhtia.

        Kyse oli kuitenkin purkkareista, jolloin tyypillinen luisto on paljon enemmän kuin 20%.
        Tällöin koko potkuri vetää, mutta navan vieressä vähemmn kun pitäisi. Ei siis sentään mitään jarruttamista ole sielläkään.


    • Anonyymi

      Meillä amiraali on pakannut istumaan varoventtiilin päällä kun on painettu kohti yösijapaikkaa. Maksimi paineet nähkääs.

    • Anonyymi

      Kyllä sähkömoottori ja vesisuihkuvetolaite ovat ainoa tulevaisuuden yhdistelmä mihin tahansa purkkariin.

      Ja röökiaskin kokoisesta akusta saa 2500000000 KWH parin vuoden kuluttua

    • Anonyymi

      Millainen sen potkurin tulisi olla, että toimisi, kun on hyvin kevyt tuuli (n. 2 m/s) ja purjeet ylhäällä, mutta tarvitaan hiukan konevoimaa nopeuden lisäykseen. Moottori mieluusti, melunkin vuoksi pienillä kierroksilla. Kuitenkin potkurin vastus purjehtiessa ei saa lisääntyä yhtään ja saman potkurin pitäisi toimia myös navakassa vastatuulessa, kun tehoa moottorissa on kaikkiaan niukasti.

      Olisiko ratkaisu pienessä halkaisijassa, mutta suurehkossa nousussa?

      • Anonyymi

        "Olisiko ratkaisu pienessä halkaisijassa, mutta suurehkossa nousussa?"

        Tuon tyyppinen potkuri on parhaimmmillaan nopeissa plaanaavissa veneissä. Uppoumaveneissä suurikokoinen loiva potkuri on paras. Ainoa konsti jolla potkurin vastusta ei purjehtiessa ole on nostaa se pois vedestä = perämoottori. Suppuun menevä akselivetoinen lienee toiseksi paras ratkaisu.


      • Anonyymi

        Ratkaisu on käyttää täydellä teholla vastatuulessa useampaa potkuria, ja kevyessä tuulessa apuvoimana vain yhtä, muiden noustessa pinnan yläpuolelle. Pelkillä purjeilla edetessä kaikki potkurit ilmassa.


    • Anonyymi

      Mukavaa, että tänne purkkaripalstalle löytävät myös mv- ja laivakipparit.

      • Anonyymi

        Kun katselee vain "veneily" ryhmää, niin silmiin sattuu kaikenlaista. Sitten saattaa juolahtaa jotain (omasta mielestä) relevanttia mieleen.


    • Anonyymi

      Vaimoni on valas. Voinko laittaa muijan apukoneeksi?

      • Anonyymi

        Vain jos hän on myös kone.


      • Anonyymi

        Et. Eläinrääkkäys on rikollista toimintaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      272
      4447
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      266
      3583
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      159
      1893
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1791
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      299
      1476
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1017
    7. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      945
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      120
      905
    9. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      881
    Aihe