ettet välitäkään. Kyllä se koskee. Mitä siinä voi tehdä? Onhan tämä vähän epätoivoista, koska sinusta on tullut minulle niin tärkeä.
Onhan mulla sellainen surullinen ajatus
Anonyymi
1763
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ottaa yhteyttä ja kysyä suoraan. Paras, varmin ja nopein keino.
No tämä 👍
Kuka
Voi tää pitää jutella oikeassa elämässä.
Minä välitän. Olet minulle ystävä. En mene pois, vaikka välillä minulla hermot pettää. Tunnen, että kaipaat ystävää. Minä ymmärrän sinua. Olemme ystäviä. Olen myös välillä huolissani sinusta, kun kirjoittelet levottomia. Toivoisin, että et kirjoittelisi. Sinua tarvitaan täällä. Minunkin ongelmat vaativat vielä sinua.
Ja muistat kertoa tämän myös siellä oikeassa elämässä? Ai et, sitä minäkin. Pelkkää pelleilyä tuntemattomien kesken
Tahallallasiko sinä noita trollaat vai oletko vaan tyhmä. Kukaan ei kaipaa tuollaista ymmärtäjää.
Monesti ne omat tunteet jatkavat omaa elämäänsä kun oikea yhteys katkeaa. Ei siis kannata laittaa niille paljoa painoarvoa todellisuudessa. Ovathan ne itselle kipeitä ja tosia, mutta eivät välttämättä toiselle. Kannattaa siis muistaa se jos / kun on aika kohdata toinen. Tämä on asia minkä olen oppinut elämän varrella ja sen mukaan aion myös jatkossa elää.
Mille ihmeelle sitä painoarvoa laittaa jos ei omille tunteilleen? Joskus, harvoin, tulee näpeille mutta mitä sitten. Älä höpötä siellä.
Vastaan tähän, vaikka en tuota aloitusta kirjoittanutkaan. Siinähän luki, että oikea yhteys on jo katkennut. Ja varmasti ihan syystä ja sen kaivatun puolelta. Turha niitä tunteitaan on tuputtaa, jos ei niitä alun alkaenkaan haluttu ottaa vastaan. Nöyryyttää vaan itseään ja ahdistaa sitä toista.
- sivusta
Ei lukenut, vaan epäilys, että yhteyttä ei ole, siis molemminpuolista kiinnostusta.
Älä puhu täällä toisten puolesta senkin taliaivo. Ole sinä siellä omassa poterossa missä nöyryytys pelottaa ja ahdistaa.
Samanlaisia ajatuksia ja koskee täälläkin. Tämä epätietoisuus on vaan kestettävä kunnes oikeasti tietää jotain.
Olisit sanonut sen ajoissa.
Ei palstalla kukaan.
Sikoja kaikki.
Ei tätä voi pitää sisällään.
Surullinen olo minullakin kun syö .
Ainakin tänäpäivänä...
Vähän yleensä syön mutta se kiusaa kun ei saata syödä.
Myö ihmiset ollaan tämmöisiä että luoja luonut meijät tekömään lapsia ja jos en täytä jostakin syystä tätä toivetta niin olen epävarmuus.
Älä sano minulle mitään kun en tiedä miten siihenkin suhtautua vaikka sanois mitä.
Vaimo on aina kaunis.
Mutta jos on äidiksi syntynyt kuten minä oman äitini kautta niin olen pettymys monelle.
En tiedä miksi iskäni on tehnyt joskus elämässään suoraan tuollaisen valinnan mutta ehkä ymmärrän sen joku päivä.
Mutta se vuotii kypsyyttä hyväksyä sen mite olen lahjana suanut.
Petän koska olen petetty.
Eihän Se oikein ole mutta tiedän etten ole minkään arvoinen,,.
Se on helppoava kun tietee ettei täytä kenenkään lupauksia .
Ymmärsinkö oikein tätäkään
Vanha viisaus on parempi kuin mikään nykyajan sutkaus,,,,
Jos tietee että jokaisen tytön tulisi tehdä pari lasta,on viärin Suomessa eikä hyväksyttävää jos ei pysty tekömään lapsia.
Oon liian vanha jo ja kipeäkin ollut ikäni..
.
Anna sinä olla ja ellee miun oman biologian mukkoon.
Henki voi riipaisuta minä hetkenä hyvänsä.
Ei ole suotuisaa olla näkyvillä ,Se on häpeän asia.
Olen hävennyt lähes aina itseäni ja se on vain niin.
Surullista on että et mielestäsi ansaitse ihmistä oikeassa elämässä jonka kanssa sinun ei tarvitse arpoa että välittääkö vai ei. Jos hän on sinulle tärkeä niin kerro se. Kukaan täällä kenestäkään välitä. Anonyymi tekstejä puolin toisin joita osan varmaan jotkut tehtailee tänne että nämä sivut pyörivät.