Vanhuuden Vanki !

Hyvä, asenne oikea, nauttia elämästä niin kauan kun voi.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä, asenne oikea, nauttia elämästä niin kauan kun voi.

Jep!

Niimpä
korppis ei huomannu,
kaikilla ei likkuminen onnistu
eikä noinvain oven avaaminen,

ja vaikka oven saisi auki, joka askeleella sydän pistää hanttiin,
yksinkertasesti et astu askeltakaan senjälkeen kun rintaan puristaa,
siinä seisot ja odotat että saat muutaman askeleen taas tehtyä,
joka sen on kokenu omalla kohdallaan tietää mistä puhun,

Anonyymi kirjoitti:

Niimpä
korppis ei huomannu,
kaikilla ei likkuminen onnistu
eikä noinvain oven avaaminen,

ja vaikka oven saisi auki, joka askeleella sydän pistää hanttiin,
yksinkertasesti et astu askeltakaan senjälkeen kun rintaan puristaa,
siinä seisot ja odotat että saat muutaman askeleen taas tehtyä,
joka sen on kokenu omalla kohdallaan tietää mistä puhun,

Lue lisää

Häneltä puuttuu 100%:sti empatia, myötäelämisen kyky ja muitten olosuhteitten huomioonottaminen, posottaa mennä itsekeskeisyydessään ja itserakkaudessaan
kuin höyryjuna tai tankki tajuamatta mitään muuta kuin itseään ajatella ja itsensä
esille tuomista.

Anonyymi kirjoitti:

Niimpä
korppis ei huomannu,
kaikilla ei likkuminen onnistu
eikä noinvain oven avaaminen,

ja vaikka oven saisi auki, joka askeleella sydän pistää hanttiin,
yksinkertasesti et astu askeltakaan senjälkeen kun rintaan puristaa,
siinä seisot ja odotat että saat muutaman askeleen taas tehtyä,
joka sen on kokenu omalla kohdallaan tietää mistä puhun,

Lue lisää

Nitrot jäi hakematta?
Minulle ainakin pitkävaikutteinen nitro tekee mahdolliseksi reippat kävelyt ulkoilmassa.
Joskus hieman liikkeellelähtöanginaa, mutta se tasoittuu nopeasti.
Minä tiedän mistä puhut, mutta todennäköisesti sinun vaivasi on pahempi, mutta jospa lääketiede tulisi apuun? Ohitusleikkaus ainakin auttaisi, jos et pysty muutamaa askelta ottamaan ilman rintakipuja.

Paloma01 kirjoitti:

Nitrot jäi hakematta?
Minulle ainakin pitkävaikutteinen nitro tekee mahdolliseksi reippat kävelyt ulkoilmassa.
Joskus hieman liikkeellelähtöanginaa, mutta se tasoittuu nopeasti.
Minä tiedän mistä puhut, mutta todennäköisesti sinun vaivasi on pahempi, mutta jospa lääketiede tulisi apuun? Ohitusleikkaus ainakin auttaisi, jos et pysty muutamaa askelta ottamaan ilman rintakipuja.

Lue lisää

Mitä ajattelit tuonkin täräyttäessäsi ?
Ehkä kannattaisi seurata kommnetteja vähän kauemmin ?
Ihmisellä saattaa olla jo aikoja sitten tehty sydänleikkaus tai kaksikin ja muuta sairautta ja nitrot jatkuvasti käytössä.

Anonyymi kirjoitti:

Häneltä puuttuu 100%:sti empatia, myötäelämisen kyky ja muitten olosuhteitten huomioonottaminen, posottaa mennä itsekeskeisyydessään ja itserakkaudessaan
kuin höyryjuna tai tankki tajuamatta mitään muuta kuin itseään ajatella ja itsensä
esille tuomista.

Lue lisää

Mutta sinä ymmärrät häntä ja meitä muita, ehkä huonompikuntoisia?

Anonyymi kirjoitti:

Niimpä
korppis ei huomannu,
kaikilla ei likkuminen onnistu
eikä noinvain oven avaaminen,

ja vaikka oven saisi auki, joka askeleella sydän pistää hanttiin,
yksinkertasesti et astu askeltakaan senjälkeen kun rintaan puristaa,
siinä seisot ja odotat että saat muutaman askeleen taas tehtyä,
joka sen on kokenu omalla kohdallaan tietää mistä puhun,

Lue lisää

Kyllä korppis on kokenut myös yhtä sun toista. On kokenut ylä-ja alamäkiä. On kokenut kuinka hypätään korkeutta 140 cmj a kuinka ei pääse pyppäämään saati kävelemään, selkä ei anna myötä.

Kuitenkin korppis sinnittelee, kävelee joka päivä ulkona tukiliivien avulla ei valita vaikka välillä koskee.

Tänään sain tietää, että koepala joka rinnastani otettiin oli ihottumaa. Tiesin toki että ei ihosyöpää sillä aloin tulosta odotellessa hoitamaan punaista ihottumakohtaa kortisonivoiteella joka alkoi heti tehoamaan.

Nyt alkaa kävelykin jo onnistumaan. Mutta jokapäiväistä harjottelua se vaatii. Eilen en ulkoillut oli koiran ilma.

Mökillä juuri nyt pientä siivousta teen, lapsi tulee viikonlopuksi kylään. Turvaväli mökki/kaupunkikoti ))

Järven toiselta puolen aurinko yrittäävilkuttaa.

Korppis

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä korppis on kokenut myös yhtä sun toista. On kokenut ylä-ja alamäkiä. On kokenut kuinka hypätään korkeutta 140 cmj a kuinka ei pääse pyppäämään saati kävelemään, selkä ei anna myötä.

Kuitenkin korppis sinnittelee, kävelee joka päivä ulkona tukiliivien avulla ei valita vaikka välillä koskee.

Tänään sain tietää, että koepala joka rinnastani otettiin oli ihottumaa. Tiesin toki että ei ihosyöpää sillä aloin tulosta odotellessa hoitamaan punaista ihottumakohtaa kortisonivoiteella joka alkoi heti tehoamaan.

Nyt alkaa kävelykin jo onnistumaan. Mutta jokapäiväistä harjottelua se vaatii. Eilen en ulkoillut oli koiran ilma.

Mökillä juuri nyt pientä siivousta teen, lapsi tulee viikonlopuksi kylään. Turvaväli mökki/kaupunkikoti ))

Järven toiselta puolen aurinko yrittäävilkuttaa.

Korppis

Lue lisää

Meitä vanhoja on monenlaisia,
toiset hyvässä kunnossa, hyvä niin
toiset huonommassa kunnossa, harmi heille,
koitetaan silti selviytyä tästäkin päivästä,

hyvin ymmärrä korppistakin, hänellä on omat vaikeutensa ja sairautensa
hän taistelee juttujensa mukaan sinnikkäästi
kaikkea hyvää korppiksen elämäänki,

tietenkin on huonompi kuntoisia vanhuksia,
kaikenlainen kannustaminen voi vain masentaa sairita,
koska voimat voi todellakin olla hukssa,


joku tuolla kirjoittikin " positiivisuus kannustaminen voi olla doksista "

voi todella ollakkin
silloin kun kaikesta kannustamisesta huolimatta
kunto on huono
ei jaksa
ei pysty ja tajuaa tilanteen,
ei pysty elää parempaa elämää

vaikka ajatusmaailma olisi kuinka innoissaan lentämään linnunlailla pois vanhuuden vankilasta,

siinä pysyt, tässä ja nyt
et nuorennu vaikka mitä tekisit,
eilinen päivä ei palaa,
on vain tämä hetki ,
ja kenties huominen jos luoja suo,

elämä oli lyhyt,

jaksellaan vaikka ei aina jaksetakkaa,

Anonyymi kirjoitti:

Häneltä puuttuu 100%:sti empatia, myötäelämisen kyky ja muitten olosuhteitten huomioonottaminen, posottaa mennä itsekeskeisyydessään ja itserakkaudessaan
kuin höyryjuna tai tankki tajuamatta mitään muuta kuin itseään ajatella ja itsensä
esille tuomista.

Lue lisää

Se veivaa samaa levyä kaupunkikodista jossa asuu vuokralla poikakaverinsa omistamassa kämpässä. Se veivaa ruokia mitä syö ja tekee ison numeron jos lapset tulee kylään.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä korppis on kokenut myös yhtä sun toista. On kokenut ylä-ja alamäkiä. On kokenut kuinka hypätään korkeutta 140 cmj a kuinka ei pääse pyppäämään saati kävelemään, selkä ei anna myötä.

Kuitenkin korppis sinnittelee, kävelee joka päivä ulkona tukiliivien avulla ei valita vaikka välillä koskee.

Tänään sain tietää, että koepala joka rinnastani otettiin oli ihottumaa. Tiesin toki että ei ihosyöpää sillä aloin tulosta odotellessa hoitamaan punaista ihottumakohtaa kortisonivoiteella joka alkoi heti tehoamaan.

Nyt alkaa kävelykin jo onnistumaan. Mutta jokapäiväistä harjottelua se vaatii. Eilen en ulkoillut oli koiran ilma.

Mökillä juuri nyt pientä siivousta teen, lapsi tulee viikonlopuksi kylään. Turvaväli mökki/kaupunkikoti ))

Järven toiselta puolen aurinko yrittäävilkuttaa.

Korppis

Lue lisää

Mikä tekopyhä "marttyyri".

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä korppis on kokenut myös yhtä sun toista. On kokenut ylä-ja alamäkiä. On kokenut kuinka hypätään korkeutta 140 cmj a kuinka ei pääse pyppäämään saati kävelemään, selkä ei anna myötä.

Kuitenkin korppis sinnittelee, kävelee joka päivä ulkona tukiliivien avulla ei valita vaikka välillä koskee.

Tänään sain tietää, että koepala joka rinnastani otettiin oli ihottumaa. Tiesin toki että ei ihosyöpää sillä aloin tulosta odotellessa hoitamaan punaista ihottumakohtaa kortisonivoiteella joka alkoi heti tehoamaan.

Nyt alkaa kävelykin jo onnistumaan. Mutta jokapäiväistä harjottelua se vaatii. Eilen en ulkoillut oli koiran ilma.

Mökillä juuri nyt pientä siivousta teen, lapsi tulee viikonlopuksi kylään. Turvaväli mökki/kaupunkikoti ))

Järven toiselta puolen aurinko yrittäävilkuttaa.

Korppis

Lue lisää

Pidä kunnon turvaväli tänne palstaan, joka ketjun saastutat.

Anonyymi kirjoitti:

Se veivaa samaa levyä kaupunkikodista jossa asuu vuokralla poikakaverinsa omistamassa kämpässä. Se veivaa ruokia mitä syö ja tekee ison numeron jos lapset tulee kylään.

Samaa levyähän minä. Ei ole asiat hovissa muuttuneet. Samaa levyähän sinä ei ole hovissa muuttunut.

korpikirjailija kirjoitti:

Samaa levyähän minä. Ei ole asiat hovissa muuttuneet. Samaa levyähän sinä ei ole hovissa muuttunut.

Meillä lapset tulee kotiinsa, ei jonkun hollannikkaan kämppään jossa mutsi asuu alivuokralaisena.

Anonyymi kirjoitti:

Meillä lapset tulee kotiinsa, ei jonkun hollannikkaan kämppään jossa mutsi asuu alivuokralaisena.

Eikö hyasintti asukaan omassa linnassa ? Maailmanomistajan tyylistä saa sen kuvan että Richard on alivuokralainen.

Anonyymi kirjoitti:

Meitä vanhoja on monenlaisia,
toiset hyvässä kunnossa, hyvä niin
toiset huonommassa kunnossa, harmi heille,
koitetaan silti selviytyä tästäkin päivästä,

hyvin ymmärrä korppistakin, hänellä on omat vaikeutensa ja sairautensa
hän taistelee juttujensa mukaan sinnikkäästi
kaikkea hyvää korppiksen elämäänki,

tietenkin on huonompi kuntoisia vanhuksia,
kaikenlainen kannustaminen voi vain masentaa sairita,
koska voimat voi todellakin olla hukssa,


joku tuolla kirjoittikin " positiivisuus kannustaminen voi olla doksista "

voi todella ollakkin
silloin kun kaikesta kannustamisesta huolimatta
kunto on huono
ei jaksa
ei pysty ja tajuaa tilanteen,
ei pysty elää parempaa elämää

vaikka ajatusmaailma olisi kuinka innoissaan lentämään linnunlailla pois vanhuuden vankilasta,

siinä pysyt, tässä ja nyt
et nuorennu vaikka mitä tekisit,
eilinen päivä ei palaa,
on vain tämä hetki ,
ja kenties huominen jos luoja suo,

elämä oli lyhyt,

jaksellaan vaikka ei aina jaksetakkaa,

Lue lisää

Viime kevät ja alkukesä olivat meille vaikeita aikoja. Kumppanini 86-v. sairastui vakavasti, hän on aina ollut hyvin hoikka, sellainen kukkakeppityyppi ja laihtui entisestään.

Syytä sairastumiseen etsittiin, olimme useiden mahdollisten syiden keskellä. Asunnosta mme löytyi vesivahinko.

Siirryimme asumaan mökilleni, jossa hän oli kokoaikaisesti raittiissa ulkoilmassa. Hän sai myös lääkityksen nielemisongelmiin.

Osuuteni kumppanini parantumiseen oli huolentia kaikesta. Säännöllinen päiväjärjestys, terveelliset monipuoliset ruuat, aamiaiset hedelmiä, marjoja ja puuroa, päivällä lepoa ja kevyttä liikuntaa, illalliset ilta-auringossa ja hyvät yöunet. Välillä saunan miedot löylyt.

Kaikki hän söi mitä eteen pistin. Annokset suurenivat viikottain. Ruokien terveelliset raaka-aineet ja nielemistä helpottavat sauvasekoittimella valmistetut soseruoat alkoivat tuottaa tulosta. Heinäkuun puolessa välin hän oli riittävän terve matkustamaan kotimaahansa jatkohoitoon. Alkukeväälle ostettu matka piti perua koska hän ei ollut kykenevä mstkustamaan.

Niin, jälkeenpäin huomasin uusia ulottuvuuksia itsessäni. Minusta olisi tullut hyvä sairaanhoitaja. En ollut koskaan miettinyt terveydenalanopintoja.

.Työtapani oli tiukka ja painostavakin. Sairas voi panna hanttiin jne. eikä se edistä parantumista. Ajatuksia voi tsempata tulevaisuuteen, yhteisiin mielenkiinnon kohteisiin, sieten voi löytyä vielä monia
yhteisiä mielekkäitä vuosia lisää.

Nyt tietty tämä meidän keisi oli kahden ihmisen yhteistyötä toisen paranemisen eteen.

Yksinäisen elämään en voi samaistua en edes tsempata.

Toivon kuitenkin sinulle voimia eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Häneltä puuttuu 100%:sti empatia, myötäelämisen kyky ja muitten olosuhteitten huomioonottaminen, posottaa mennä itsekeskeisyydessään ja itserakkaudessaan
kuin höyryjuna tai tankki tajuamatta mitään muuta kuin itseään ajatella ja itsensä
esille tuomista.

Lue lisää

Miten on itsesi laita? - Nm. Pahempi

Anonyymi kirjoitti:

Meillä lapset tulee kotiinsa, ei jonkun hollannikkaan kämppään jossa mutsi asuu alivuokralaisena.

Kyllä minun lapseni tulevat ihan omaan kotiinsa, minun omistamalleni rantatilalle,

Anonyymi kirjoitti:

Meillä lapset tulee kotiinsa, ei jonkun hollannikkaan kämppään jossa mutsi asuu alivuokralaisena.

"Meillä lapset tulee kotiinsa,"??

Niin meilläkin ennen ja lähtevät myös omaan kotiinsa, kun ovat meillä käyneet, meidän vuokrakämpässä.

Mahdatko tietää, kuinka paljon meitä näissä "vuokra kämpissä" elää ja silti kutsuvat sitä kodikseen?

Anonyymi kirjoitti:

Se veivaa samaa levyä kaupunkikodista jossa asuu vuokralla poikakaverinsa omistamassa kämpässä. Se veivaa ruokia mitä syö ja tekee ison numeron jos lapset tulee kylään.

Mut semmoistahan tämä elämä on, arkea kaikkinensa. Mä ainakin tykkään kuulla tai lukea tavallisesta arjesta, elämän iloista ja suruista, niitä meille kaikille tulee vuorollaan eikä vastaan voi laittaa. Mukavaa päivää tähän ryhmään, toivottavasti saan itekin joskus olla tässä ryhmässä.

Paloma01 kirjoitti:

Nitrot jäi hakematta?
Minulle ainakin pitkävaikutteinen nitro tekee mahdolliseksi reippat kävelyt ulkoilmassa.
Joskus hieman liikkeellelähtöanginaa, mutta se tasoittuu nopeasti.
Minä tiedän mistä puhut, mutta todennäköisesti sinun vaivasi on pahempi, mutta jospa lääketiede tulisi apuun? Ohitusleikkaus ainakin auttaisi, jos et pysty muutamaa askelta ottamaan ilman rintakipuja.

Lue lisää

Ikävä kyllä
pitkäaikainen nitroki menettää tehonsa jossaki vaiheessa
ei ole enään siitäkään apua,
siis kaikki nitrot lopulta menetettää tehonsa
se on kymä-totuus,
sen sanoi sydän-lääkärini viimesellä käyntikerralla,

meikäläisellä on vielä sydämmen tahistin joka vielä pelastaa tilanteita elämälle,
nykyiset kipukohtauset ovat helvetistä kotoisin,

Vanhuus ja sairaudet, ei ole muiden ihmisten syy, siksi turha syyllistää.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhuus ja sairaudet, ei ole muiden ihmisten syy, siksi turha syyllistää.

Kokeeko joku, että häntä syyllistetään ? Outoa. Se on sitten omasta päästä lähtöisin.
Vai pitääkö miljoonan vanhan ihmisen pitää turpansa tukossa lopun ikäänsä,
ettei kukaan vain "syyllisty" ?

Onko sinulla "rankkoja hoitoja", Sini-S? Toivottavasti vointisi paranee.
On kuitenkin mukavaa, että sait kahvivieraita. Ilman virkistäviä tapaamisia sitä ihan mökkihöperöityy,,
Me tilasimme tänään pitsat lähipitseriasta. Varmaan pari vuotta siitä, kun viimeksi sellaisen söin. Ihan hyvä oli . ja on, jäi puolet syömättä.
Aikoinaan mieheni ja minä ostimme pitsan kerran kuussa. Se oli ihan tapana monta vuotta, mutta jäi sitten, kun vain yksikseni kuljen pitserian ohi.

Makriina2 kirjoitti:

Onko sinulla "rankkoja hoitoja", Sini-S? Toivottavasti vointisi paranee.
On kuitenkin mukavaa, että sait kahvivieraita. Ilman virkistäviä tapaamisia sitä ihan mökkihöperöityy,,
Me tilasimme tänään pitsat lähipitseriasta. Varmaan pari vuotta siitä, kun viimeksi sellaisen söin. Ihan hyvä oli . ja on, jäi puolet syömättä.
Aikoinaan mieheni ja minä ostimme pitsan kerran kuussa. Se oli ihan tapana monta vuotta, mutta jäi sitten, kun vain yksikseni kuljen pitserian ohi.

Lue lisää

Hoidot on jo takanapäin, totesinkin aamupäivällä syömäni mustamakkaran olleen vatsalleni sopimatonta 😊)) Oli niin tavattoman mukava tapaaminen, juuri lähtivät oltuaan monta tuntia kanssani.

Sain kaikenlaisia kalaherkkuja tuliaisiksi, nuo vatsaväänteetkin hellitti parin hyvän paukun jälkeen, ha haa!

Ei mitään hätää enää,..virkeänä päivä jatkuu 🌷

Anonyymi kirjoitti:

Vanhuus ja sairaudet, ei ole muiden ihmisten syy, siksi turha syyllistää.

Kukaan ei syyllistä joten älä syyllisty.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhuus ja sairaudet, ei ole muiden ihmisten syy, siksi turha syyllistää.

Miksi syyllistyt? Hän kertoi omaa elämäänsä ja siitä ei kukaan voi syyllistyä, vaan tukea voi antaa hyvillä sanoilla.

Sinä sen pilasit. - Nm. Eikö sulla ole muuta asiaa

Anonyymi kirjoitti:

Sinä sen pilasit. - Nm. Eikö sulla ole muuta asiaa

Huomenta korppis, onkin jo kauan tiedetty, että sinä olet näitten tyhmien töksäytyskommenttien takana.

Anonyymi kirjoitti:

Huomenta korppis, onkin jo kauan tiedetty, että sinä olet näitten tyhmien töksäytyskommenttien takana.

Minä en ole Korppis, minä olen minä ja kirjoitan aivan eri tavalla. Jos tietää jotakin, niiin huomaa sen. - Nm. Ma oon mikä oon

Korppista täällä taas kilvan parjataan ja yritetään keksiä mitä inhottavampia loukkauksia.

Kyllähän tälläkin palstalla ja muilla kirjoitetaan, miten tulee lapsi kylään ja mitä ruokaa tarjoillaan ym. mikä kuuluu omaan elämään.

Mitä täällä muuta tämmönen tavallinen ihminen kirjoittaisi. Omia pieniä juttuja vain, joita joku hyypiö/hyypiöt sitten alkavat retostelemaan. Omia asioita, ei juuri muuta.

Kun korppis sen tekee, heti alkaa sanansäilä viuhua. Näin olen tuon täällä lukemalla kokenut.

Minä lähden kohta pienelle lenkille ja viikonloppuna tulee tytär käymään, näin minun elämäni soljuu ja siinä välissä touhuan, mitä touhuan. Aina jotakin, vaikka katson telkkaria tai luen dekkaria. Siinä se elämä soljuu eteenpäin pikkuhiljaa.

Anonyymi kirjoitti:

Korppista täällä taas kilvan parjataan ja yritetään keksiä mitä inhottavampia loukkauksia.

Kyllähän tälläkin palstalla ja muilla kirjoitetaan, miten tulee lapsi kylään ja mitä ruokaa tarjoillaan ym. mikä kuuluu omaan elämään.

Mitä täällä muuta tämmönen tavallinen ihminen kirjoittaisi. Omia pieniä juttuja vain, joita joku hyypiö/hyypiöt sitten alkavat retostelemaan. Omia asioita, ei juuri muuta.

Kun korppis sen tekee, heti alkaa sanansäilä viuhua. Näin olen tuon täällä lukemalla kokenut.

Minä lähden kohta pienelle lenkille ja viikonloppuna tulee tytär käymään, näin minun elämäni soljuu ja siinä välissä touhuan, mitä touhuan. Aina jotakin, vaikka katson telkkaria tai luen dekkaria. Siinä se elämä soljuu eteenpäin pikkuhiljaa.

Lue lisää

Iltaan on päivä laskenut, kumppanini veljen elämä myös.

Näin me lähdemme jokainen ajallaan.

Surullinen päivä.

Noin ajattelen myös: ken vaivojansa valittaa, on vaivojensa vanki. Sama koskee vanhuutta. - Nm. Oikein ajattelu auttaa

Anonyymi kirjoitti:

Noin ajattelen myös: ken vaivojansa valittaa, on vaivojensa vanki. Sama koskee vanhuutta. - Nm. Oikein ajattelu auttaa

Tulet tietämään sanontasi onttouden, jos itse joudut samaan tilaan
kuin niin monet sairaat vanhukset. Ei siinä tilassa vaivoistaan pääse vaikka
heittäytyisi mykäksi lopuksi ikäänsä.
On sairailla vanhoillakin oikeus puhua tuntemuksistaan.
Vaivojen vankilasta ei pääse vaikka vaikenisi niistä.

Anonyymi kirjoitti:

Korppista täällä taas kilvan parjataan ja yritetään keksiä mitä inhottavampia loukkauksia.

Kyllähän tälläkin palstalla ja muilla kirjoitetaan, miten tulee lapsi kylään ja mitä ruokaa tarjoillaan ym. mikä kuuluu omaan elämään.

Mitä täällä muuta tämmönen tavallinen ihminen kirjoittaisi. Omia pieniä juttuja vain, joita joku hyypiö/hyypiöt sitten alkavat retostelemaan. Omia asioita, ei juuri muuta.

Kun korppis sen tekee, heti alkaa sanansäilä viuhua. Näin olen tuon täällä lukemalla kokenut.

Minä lähden kohta pienelle lenkille ja viikonloppuna tulee tytär käymään, näin minun elämäni soljuu ja siinä välissä touhuan, mitä touhuan. Aina jotakin, vaikka katson telkkaria tai luen dekkaria. Siinä se elämä soljuu eteenpäin pikkuhiljaa.

Lue lisää

Kun on paha olla niin silloin helposti parjaa muita, eikä se elämä siitä kummemmaksi muutu, vaan ikävämmäksi. Kokemusta on, ei muuttunut.

Anonyymi kirjoitti:

Tulet tietämään sanontasi onttouden, jos itse joudut samaan tilaan
kuin niin monet sairaat vanhukset. Ei siinä tilassa vaivoistaan pääse vaikka
heittäytyisi mykäksi lopuksi ikäänsä.
On sairailla vanhoillakin oikeus puhua tuntemuksistaan.
Vaivojen vankilasta ei pääse vaikka vaikenisi niistä.

Lue lisää

Ei niistä vaieta tarvitsekaan, mutta niitä voi käsitellä muuten(kin) kuin valitellen ja voivotellen. - Nm. Positiivinen ajattelu auttaa asennetta

"Vanhuuden vanki ja vaivojensa vanki " kumppaneineen on juuri tällainen yhden asian jankuttaja, joka tulee heittämään kiviä kuormaan ihan vain näyttääkseen, että vieläkin jaksaa.
Se on yksi vanhuuden tuoma vaiva. Muistaa vain menneet, eikä nykyelämästä paina mieleensä mitään hyvää. Vain huono olo, ärsyttävät tuttavat, kiputilat, unettomuus ja muut krempat pysyvät mielessä, ja muistelukset siirtyvät aikaan entiseen.
Jos on luonteeltaan pessimistinen, niin muistaa ne ikävät asiat, jotka muuttuvat aikaa myöden yhä ikävämmiksi. Kaunat kasvavat, koetut vääryydet paisuvat.

Nyt itsekin ikääntyneenä muistan monia edesmenneitä ikäihmisiä, joilla oli tapana vatvoa menneitä vääryyksiä ja kertoa epäonnistuneista perinnönjaoista, kiittämättömistä lapsista ja rasittavista naapureista.
Parhaani yritän, että en liity tähän joukkoon.

Mkr.

Kaikki on menny poskelleen lyhyessä ajassa,
aktiiviliikunta loppui kuin seinään,
samalla lähdöt autolla ulkoilureissuille,
kuten esm. penkille istumaan ja kattelemaan laineitten liplatusta,
ei ole enään saanut lähtöjä aikaan,
ulkoilu on jäänyt minimiin, jos ollenkaan,
jotenki vaan aivot lyö tyhjää,

halu poistua elävien kirjoista voimistuu,
en kaipaa minkäänlaista kannustusta, se masentaa,
en halua elämältä enään mitään,
tahdon pois

anteeksi rakkaat palstalaiset,
olette ihania ihmisiä, virtuaali-muodossa,
älkää pahottako mieltänne minun tähden,
olen puolestanne onnellinen kun teillä menee hyvin, luoja teitä siunatkoon,

en vaan enään halua elämältä mitään,

kiitän luojaa siitä mitä sain ja mitä oli, nyt tahdon pois.


elän kuitenkin vaivoineni niinkauan kuin luoja sallii
kaikesta huolimatta,

kirjoitan runon silloin tällöin jos inspis iskee,

olen alotuksentekijä ja runon rustaaja , mummi* " lintuni sininen " ym.
ei kehdannu tunnustautua vaki palstalaiseksi,

häpeän mustaa mieltäni,
kuitenkin uskallan tunnustaa,

salaa toivon kuitenki,
että musta mieli poistuisi vielä, senverran hentoinen elämänliekki lepatta,
nähdä elämä vielä valoisana , tai sitten ei,



juttunu ovat olleet jo vuosia alavireiset,
olen jotenki ihan lopussa,

puoliso ja muut läheiset tuonpuoleisessa vetää voimakaasti puoleensa,

elämä on rajallista,

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki on menny poskelleen lyhyessä ajassa,
aktiiviliikunta loppui kuin seinään,
samalla lähdöt autolla ulkoilureissuille,
kuten esm. penkille istumaan ja kattelemaan laineitten liplatusta,
ei ole enään saanut lähtöjä aikaan,
ulkoilu on jäänyt minimiin, jos ollenkaan,
jotenki vaan aivot lyö tyhjää,

halu poistua elävien kirjoista voimistuu,
en kaipaa minkäänlaista kannustusta, se masentaa,
en halua elämältä enään mitään,
tahdon pois

anteeksi rakkaat palstalaiset,
olette ihania ihmisiä, virtuaali-muodossa,
älkää pahottako mieltänne minun tähden,
olen puolestanne onnellinen kun teillä menee hyvin, luoja teitä siunatkoon,

en vaan enään halua elämältä mitään,

kiitän luojaa siitä mitä sain ja mitä oli, nyt tahdon pois.


elän kuitenkin vaivoineni niinkauan kuin luoja sallii
kaikesta huolimatta,

kirjoitan runon silloin tällöin jos inspis iskee,

olen alotuksentekijä ja runon rustaaja , mummi* " lintuni sininen " ym.
ei kehdannu tunnustautua vaki palstalaiseksi,

häpeän mustaa mieltäni,
kuitenkin uskallan tunnustaa,

salaa toivon kuitenki,
että musta mieli poistuisi vielä, senverran hentoinen elämänliekki lepatta,
nähdä elämä vielä valoisana , tai sitten ei,



juttunu ovat olleet jo vuosia alavireiset,
olen jotenki ihan lopussa,

puoliso ja muut läheiset tuonpuoleisessa vetää voimakaasti puoleensa,

elämä on rajallista,

Lue lisää

Hehe, ei täällä ihan kaikilla muillakaan niin hyvin mene.
Ihmettelen joka aamu, että vielä heräsin, että olen elossa.
Pahimmillaan pelkään yksin kaikkea ja elämä tuntuu joskus petokselta.
Miksi ihmiselle anneta enemmän järkeä aikaisempana elämään ?
Tajuta mitä vanhuus on. Että tämä oli tässä.
Se on vain itse taottava kalloonsa. Siihen ei tukiopetusta saa.
Raakaa, eikö olekin ?
Jaksellaan vaikkei jaksettaiskaan !

Kevyt, hidas, lyhyt jumppa aamulla sängyssä on hyvä juttu, jos ei ole sydänongelmia,
mutta kun verenpaine laskee yöllä ja syke hidastuu, niin jos alkaa liian reippaasti rehkiä,
menee sydän ja verenkierto sekaisin, monesti loppupäiväksi niin, että
päässä suhisee ja huimaa, sydän pomppii epärytmissä tai tulee muu rytmihäiriö
tai eteisvärinä.

OI kuinka koskettava runo,
kiitos,
kertoi kaiken minkä me vanhukset olemme varmaan kaikki jo kokeneet,
selkäpiitä pitkin surunhäive värähti,
kaikki ohi on
muistot jäljellä,
totuus on nyt ja tässä
terv. mummi*

Anonyymi kirjoitti:

OI kuinka koskettava runo,
kiitos,
kertoi kaiken minkä me vanhukset olemme varmaan kaikki jo kokeneet,
selkäpiitä pitkin surunhäive värähti,
kaikki ohi on
muistot jäljellä,
totuus on nyt ja tässä
terv. mummi*

Lue lisää

Tässä toinen mummi kiittää Ilkka Jukolaa runosta. Tule useammin esiin, Sinua on kaivattu. Lohtua toivon kaikille pois kaipaaville. Kyllä meidän aikamme tulee, joka päivä siihen on yhä lyhempi aika.

Älähän nyt ystävä hyvä. Koeta hoitaa itseäsi hyvin ja nauttia hetkistä, jotka ehkä ovat parempiakin elämässäsi.

Pyydä tukea ihmisiltä, jotka ovat meitä vanhuksia varten. Esim. Espoossa ainakin on Nestori-vanhuspalvelu, josta saa neuvoja eri asioihin. En tiedä, missä sinä asut, mutta googleta esim. haulla "vanhuspalvelu kunnassani" tai jotain. Voi löytyä apua.

Älä jää yksin vatvomaan asioitasi. Koeta jaksaa etsiä netin kautta apuja. Osaat käyttää nettiä, kun tännekin kirjoitat. Ja kyllähän jo taho, joka sinua hoitaa ja on todennut diabeteksen, varmasti neuvoo ja auttaa.
Neuvoa, tukea ja apua kyllä löytyy!

Tietysti uusi sairaus hämmentää ja tuntuu rankalta. Sinulla on ilmeisesti tableteilla hoidettava , eli lievä muoto. Verensokerin mittaus sormenpäästä on helppoa eikä satu eikä sitä tarvitse myötäänsä tehdä kuten insuliinipotilailla. Tosin sekin hoito on helpontunut.
Ruokavalio on tavallinen terveellinen ruoka. Saa herkutella välillä . Painon pienikin pudotus auttaa. Liikunta on hyväksi. Diabeteksen kanssa kyllä pärjää, olet oikeutettu myös ilmaisiin diabeteshoitajan palveluihin, siellä saat hyvää tukea. Labrassa ja lääkärillä käyn kerran vuodessa kontrolleissa. Minullakin on tuo tauti ollut yli 10 v.
Tsemppiä ja hyvää mieltä Sinulle!
👍🌷

Anonyymi kirjoitti:

Älähän nyt ystävä hyvä. Koeta hoitaa itseäsi hyvin ja nauttia hetkistä, jotka ehkä ovat parempiakin elämässäsi.

Pyydä tukea ihmisiltä, jotka ovat meitä vanhuksia varten. Esim. Espoossa ainakin on Nestori-vanhuspalvelu, josta saa neuvoja eri asioihin. En tiedä, missä sinä asut, mutta googleta esim. haulla "vanhuspalvelu kunnassani" tai jotain. Voi löytyä apua.

Älä jää yksin vatvomaan asioitasi. Koeta jaksaa etsiä netin kautta apuja. Osaat käyttää nettiä, kun tännekin kirjoitat. Ja kyllähän jo taho, joka sinua hoitaa ja on todennut diabeteksen, varmasti neuvoo ja auttaa.
Neuvoa, tukea ja apua kyllä löytyy!

Lue lisää

Tähän ikään päästessä huomaa, kuinka avuttomaksi on tullut. Mikä ihme siinä on, kun ennen pystyi hoitamaan monet vaikeatkin asiat, niin omien, kuin toistenkin, nyt kun tulee muutama vähän mutkikkaampi asia hoidettavaksi, tuntuu, ettei millään pysty. Apua ei ole kuitenkaan helppo pyytää, odottaa vaan, että joku omainen ehtisi tulla käymään ja auttaa vanhusta hänelle niin vaikeassa asiassa, mutta odottaa saa heidän apuaan. Olenko itse opettanut omaiseni siihen, että pärjään kyllä itse? Vai johtuuko tämä avuttomuus tästä korona-ajasta, kun vähiin on jäänyt kontaktit muihin ihmisiin? Kun joka päivä on yhtä tyhjä tapahtumista, ehkä se saa tuntemaan itsensä niin avuttomaksi, ettei edes apua pysty pyytämään, kamalaa tällainen avuttomuus, onneksi vielä itse sen huomaa.....

Anonyymi kirjoitti:

Tähän ikään päästessä huomaa, kuinka avuttomaksi on tullut. Mikä ihme siinä on, kun ennen pystyi hoitamaan monet vaikeatkin asiat, niin omien, kuin toistenkin, nyt kun tulee muutama vähän mutkikkaampi asia hoidettavaksi, tuntuu, ettei millään pysty. Apua ei ole kuitenkaan helppo pyytää, odottaa vaan, että joku omainen ehtisi tulla käymään ja auttaa vanhusta hänelle niin vaikeassa asiassa, mutta odottaa saa heidän apuaan. Olenko itse opettanut omaiseni siihen, että pärjään kyllä itse? Vai johtuuko tämä avuttomuus tästä korona-ajasta, kun vähiin on jäänyt kontaktit muihin ihmisiin? Kun joka päivä on yhtä tyhjä tapahtumista, ehkä se saa tuntemaan itsensä niin avuttomaksi, ettei edes apua pysty pyytämään, kamalaa tällainen avuttomuus, onneksi vielä itse sen huomaa.....

Lue lisää

11:44

sama on huomio omasta heikkudesta, avuttomuudesta,
enne pystyi auttamaan kaikkia, jopa omaishoitajana sairasta puolisoaan,

sitten tuli loppu, kuin seinään ajettuna,
viimenen vuosi on ollut pahin,
avuttomuus on lisääntyny huomattavasti, näyttää vain lisääntyvän,

jotensakki on pakottava tarve lyödä kintaat tiskiin,
ei jaksa enään yrittää,

tämä oli tässä,

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti uusi sairaus hämmentää ja tuntuu rankalta. Sinulla on ilmeisesti tableteilla hoidettava , eli lievä muoto. Verensokerin mittaus sormenpäästä on helppoa eikä satu eikä sitä tarvitse myötäänsä tehdä kuten insuliinipotilailla. Tosin sekin hoito on helpontunut.
Ruokavalio on tavallinen terveellinen ruoka. Saa herkutella välillä . Painon pienikin pudotus auttaa. Liikunta on hyväksi. Diabeteksen kanssa kyllä pärjää, olet oikeutettu myös ilmaisiin diabeteshoitajan palveluihin, siellä saat hyvää tukea. Labrassa ja lääkärillä käyn kerran vuodessa kontrolleissa. Minullakin on tuo tauti ollut yli 10 v.
Tsemppiä ja hyvää mieltä Sinulle!
👍🌷

Lue lisää

Kiitos.

Olettaisi,
kai niitä myrkky-pillereitä on vieläki olemassa
esm . aikoinaan sodan aikoihin
Hitlerilläki oli jokin pilleri joka pantiin vain suuhun ja ihminen pötkähti pois,

niin tietääkseni oli venäläisilläki agenteilla ja kyllä varmaan suomalaisillaki agenteilla,

miksi niitä ei oteta käyttöön nyt kun vakavasti sairaat vanhukset haluaa pois ennenkuin jotuvat ihan avuttomana toisten pyöriteltäväksi,

armoa hyvät päättäjät,
auttakaa meitä pääsemään pois,
se on koko yhteiskuntammekin etu,

kanta.fi:stä löydät reseptisi ja siellä ne voi myös uusia.

Yeap, kunhan vain löytää sellaisen lääkärin, joka tietää ja osaa tarkistuksen tehdä. Oletan, että heitä ei ole kovin montaa. - Nm. Ikäänkuin tuntematon aihe heille

Anonyymi kirjoitti:

Yeap, kunhan vain löytää sellaisen lääkärin, joka tietää ja osaa tarkistuksen tehdä. Oletan, että heitä ei ole kovin montaa. - Nm. Ikäänkuin tuntematon aihe heille

Kyllä lääkärit on koulutettu tuohon, tavallisella terveyskeskuksen vastaanotolla ei vaan ole aikaa. Itse tilasin vastaanoton yksityiseltä sisätautilääkäriltä ja lääkkeet tarkistettiin samalla. Yksi vanha jätettiin kokonaan pois ja yksi vaihdettiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä lääkärit on koulutettu tuohon, tavallisella terveyskeskuksen vastaanotolla ei vaan ole aikaa. Itse tilasin vastaanoton yksityiseltä sisätautilääkäriltä ja lääkkeet tarkistettiin samalla. Yksi vanha jätettiin kokonaan pois ja yksi vaihdettiin.

Lue lisää

"Terveyskeskuksen vastaanotolla ei" ole myöskään taitoa. - Nm. Usko pois

Anonyymi kirjoitti:

"Terveyskeskuksen vastaanotolla ei" ole myöskään taitoa. - Nm. Usko pois

Onko suomen lääkärikoulutus taantunu,
onko tieto nykyisin enemmän hukassa kuin ennen ?

onko köyhät sairaat kansanosa vaarassa jäädä sinnepäin hoidetuksi,

Anonyymi kirjoitti:

Onko suomen lääkärikoulutus taantunu,
onko tieto nykyisin enemmän hukassa kuin ennen ?

onko köyhät sairaat kansanosa vaarassa jäädä sinnepäin hoidetuksi,

Lue lisää

Koulutuksesta en sano mitään, mutta tietoa on enemmän kuin paremmallakaan järjellä yms. ominaisuuksilla varsutettu pystyy omaksumaan, käsittelemään, muistamaan ... ja / tai lykkäämään sen juuri oikeaan paikkaan oikealla hetkellä. - Nm. Kaikkiin tulviin hukkuu

Koskettava tarina,

kumpa emme olisi niin yksin kuin olemme,

täytyy tunnustaa,
olen myös omatoimisesti erakko-tyyppi,
jostain syystä en halua vilkasta sosiaalisia kontakteja,
tai ehkä joskus, tai ei sittekään,
parree olla yksin ja lähteä reissuilleen silloin kun siltä tuntuu,
melkein puhelin on riittävä kapistus saada yhteyksiä ulkopuolisiin ihmisiin ja
lähiomaisiin,

elämäni vaikenta aikaa on tämä vanhuus,
en hyväksy tätä vanhan ihmisen avuttomuutta, tietämättömyyttä heikkouksia, sairauksia , armotonta avuntarvetta, jota kuitenkaan ei osaa, ei kehtaa hakea,
en haluaisi edes elää enään päivääkään,
mutta kun ei kuolekkaan
joten maanpäällistä kärsimystä pitää vaan kestää ja kestää,

tämä pimeys vielä kaiken pahan päälle vie viimesetki voimat,
syksy synkkän kaamoksen kanssa on vanhalle raskasta aikaa,

Hiukan pikkiriikkisen positiivista ajattelua toivon sinulle!

13:26
Moi
hyvin ilmaisit vanhan ja sairaan avuttomuuden,
samat on kokemukset
voimat täysin lopussa,
avuttomuus hakea apua kaikissa asioissa päällimäisenä,

ennen terve kaikki oli mahdollista, keikki oli isestään selvää,

näitten terveitten kannustukset on lähinnä loukkaus sairasta kohtaan,
helppo kehottaa positiivisuuteen kun kaikki on lopussa,

Anonyymi kirjoitti:

13:26
Moi
hyvin ilmaisit vanhan ja sairaan avuttomuuden,
samat on kokemukset
voimat täysin lopussa,
avuttomuus hakea apua kaikissa asioissa päällimäisenä,

ennen terve kaikki oli mahdollista, keikki oli isestään selvää,

näitten terveitten kannustukset on lähinnä loukkaus sairasta kohtaan,
helppo kehottaa positiivisuuteen kun kaikki on lopussa,

Lue lisää

Heippa ! Ensin korjaan kirjoittamaani. Minulle tuli virhe, oli tarkoitus kirjoittaa näin :
Omaisen hoito vie suuren osan voimista.

Itsekään ei tahdo uskoa todeksi, ettei minusta ole oikein mihinkään enää.
Jotenkin jähmettyy sen tiedon edessä, että "tämä oli tässä".
Aloitekyky menee eikä mikään motivoi enää,
koska tietää,
että se mitä haluaisi ei ole mahdollista.

Kaiken keskellä tuntuu masentavalta
kun ei moneen vuoteen ole voinut olla se ihminen
joka ennen oli
eli oma itsensä.

En koe, että tämä vanha ja raihnainen ihminen olen minä.
Se on vieras minulle.
En halua olla tällainen, mutta en muuksikaan muutu.

Paras yrittää olla realisti.
Mukava, että saa kirjoitella jonnekin bitti-avaruuteen
ja on joku samalla aaltopituudella vastaamassa
ja kaikki ajatukset ja mielipiteet ovat tervetulleita.

Jos ei olisi nettiä,
harvoinpa olisi mitään yhteyttä ulkomaailmaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hiukan pikkiriikkisen positiivista ajattelua toivon sinulle!

Mitenkähän minä selviydyn kun avuttomuus iskee! Nyt olen vasta 87v.

Anonyymi kirjoitti:

Heippa ! Ensin korjaan kirjoittamaani. Minulle tuli virhe, oli tarkoitus kirjoittaa näin :
Omaisen hoito vie suuren osan voimista.

Itsekään ei tahdo uskoa todeksi, ettei minusta ole oikein mihinkään enää.
Jotenkin jähmettyy sen tiedon edessä, että "tämä oli tässä".
Aloitekyky menee eikä mikään motivoi enää,
koska tietää,
että se mitä haluaisi ei ole mahdollista.

Kaiken keskellä tuntuu masentavalta
kun ei moneen vuoteen ole voinut olla se ihminen
joka ennen oli
eli oma itsensä.

En koe, että tämä vanha ja raihnainen ihminen olen minä.
Se on vieras minulle.
En halua olla tällainen, mutta en muuksikaan muutu.

Paras yrittää olla realisti.
Mukava, että saa kirjoitella jonnekin bitti-avaruuteen
ja on joku samalla aaltopituudella vastaamassa
ja kaikki ajatukset ja mielipiteet ovat tervetulleita.

Jos ei olisi nettiä,
harvoinpa olisi mitään yhteyttä ulkomaailmaan.

Lue lisää

Vaikea hyväksyä tätä vanhuutta, avuttomuutta,
oikeestaan en hyväksykkään,
pakookaan ei itseään pääse,
--
on vain haitta ittelle
ja sairaana kuluerä yhteiskunnalle,
vaikka on ansaittu työeläke jolla kyllä tulen toimeen,
mutta se ei lohduta
kun on vanha
ja oikea toimelias elämä lopussa ,

Anonyymi kirjoitti:

Mitenkähän minä selviydyn kun avuttomuus iskee! Nyt olen vasta 87v.

Ihmisestä voi sairauden takia tulla avuton vaikka 10- vuotiaana.
Tai 50-vuotiaana. Tai 70-vuotiaana.
Ei sairaus kysy, kun se tulee, saako tulla.
Olisi hyvä, jos terveet ymmärtäisivät sen.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisestä voi sairauden takia tulla avuton vaikka 10- vuotiaana.
Tai 50-vuotiaana. Tai 70-vuotiaana.
Ei sairaus kysy, kun se tulee, saako tulla.
Olisi hyvä, jos terveet ymmärtäisivät sen.

Lue lisää

Tietenki ikä yli 80 on jo ihmisen lopunaikaa,

muistaakseni raamatussa sanottu
ihmisen ikä on noin seitsemänkymmentä vuotta,

heh,
elän jo yliajalla sen mittarin mukaan,

luojalle kiitos kuitenki elämästä jonka olen saanu elää,

Anonyymi kirjoitti:

Tietenki ikä yli 80 on jo ihmisen lopunaikaa,

muistaakseni raamatussa sanottu
ihmisen ikä on noin seitsemänkymmentä vuotta,

heh,
elän jo yliajalla sen mittarin mukaan,

luojalle kiitos kuitenki elämästä jonka olen saanu elää,

Lue lisää

Ei Raamattu ole mikään totuus.
Raamatun kirjoittamisen aikaaan ihmiset elivät lyhyemmän elämän.
Elinikä on noussut koko ajan, monet ihmiset voivat elää vanhemmaksi nykyään,
mutta ei se kaikkia koske, ei jokainen elä 100-vuotiaaksi,
ei 70-vuotiaaksikaan. Sattuma korjaa satoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Raamattu ole mikään totuus.
Raamatun kirjoittamisen aikaaan ihmiset elivät lyhyemmän elämän.
Elinikä on noussut koko ajan, monet ihmiset voivat elää vanhemmaksi nykyään,
mutta ei se kaikkia koske, ei jokainen elä 100-vuotiaaksi,
ei 70-vuotiaaksikaan. Sattuma korjaa satoa.

Lue lisää

Raamatun sana on totta,
uskoani ei horjuta mikään,
mutta
tuo ihmisen ikä raamatussa olin " keskimäärin setsemänkymmentä vuotta "
se pitää edeleen paikkansa,

tietenkin raamatun aikoihinkin jotkut eli yhdeksänkympisiksi ja yliki,

" miksi Saara nauroi "
tuli yhdeksänkympisenä raskaaksi
sai pojan ,
muistaakseni Johanneksen
josta tuli Jeesuksen kaveri syntyivät melko samoihin aikoihin,
se on historiaa ja totta,

uskon myö ihmeitä oikeesti tapahtuu jos luojamme jumala niin haluaa, jopa sinullekki jos jumala katsoo sen hyväksi sinulle , muille ja maailmalle.

minullekki on tapahtunu muutamia ihan konkteettisia ihmeitä
joita ei ikinä voisi uskoa todeksi ja tapahtuneeksi,
on vaan tapahtunu,
luojani suojelee minua kaikkialla, sen jopa vaistoaa hänen läsnäolonsa aina ja kaikkialla,
mitään ei tapahdu jumalan tietämättä ,
hän tietää kaiken senkin jota itse en tiedä,
siis tulevan ja menneisyyden, ihan kaiken,
siksi tämä vanhuus sairauksineen , kipuineen ja vaivoineen kaikestahuolimatta
on levollista aikaa,
kun aika tulee voi vain nukkua luojani syliin,

Anonyymi kirjoitti:

13:26
Moi
hyvin ilmaisit vanhan ja sairaan avuttomuuden,
samat on kokemukset
voimat täysin lopussa,
avuttomuus hakea apua kaikissa asioissa päällimäisenä,

ennen terve kaikki oli mahdollista, keikki oli isestään selvää,

näitten terveitten kannustukset on lähinnä loukkaus sairasta kohtaan,
helppo kehottaa positiivisuuteen kun kaikki on lopussa,

Lue lisää

Mistäpä tiedät ihmisten sairauksista. Onhan noita jo kertynyt, mutta silti ei se positiivinen ajattelu jossain asiassa ainakaan pahaa. Ei se elämä monellekaan niin helppoa näillä kymmenillä liene!

Anonyymi kirjoitti:

Tietenki ikä yli 80 on jo ihmisen lopunaikaa,

muistaakseni raamatussa sanottu
ihmisen ikä on noin seitsemänkymmentä vuotta,

heh,
elän jo yliajalla sen mittarin mukaan,

luojalle kiitos kuitenki elämästä jonka olen saanu elää,

Lue lisää

Ei yliajalla, vaan lisäajalla...

Sama vika "rahikaisella", kun itse kysyy ja itse vastaa ja omille jutuilleen nauraa
ei ainakaan riitaa tule,

Anonyymi kirjoitti:

Sama vika "rahikaisella", kun itse kysyy ja itse vastaa ja omille jutuilleen nauraa
ei ainakaan riitaa tule,

jooo,
kauan jo olen sinullekki sanonu,
itse kysyt
sitten itse vastaat ja surkuttelet, lohdutat itseäsi
kuin vieras konsanaan, heh,
noooooh kivahan se noinki on keskustella itsensä kanssa,
kuitenki rahikaiselle tiedoksi, on huomattu,
jatka vaan juttujasi
joskus luenki niitä
yleensä en konentoi juttujasi ku moneen kertaan kerrot samat tarinat,
ei kylläkää se mua mitenkää haittaa,
olemmehan jo vanhoja osittain jo dementoituneita,
samat asiat pyörii päässä aamusta iltaan,

totta on vanuutta ei hyväksy vaikka kuinka koitaisi olla positiivinen,

pas... kat en enää yritäkkää olla positiivinen negatio vie voiton kaikessa.

Anonyymi kirjoitti:

jooo,
kauan jo olen sinullekki sanonu,
itse kysyt
sitten itse vastaat ja surkuttelet, lohdutat itseäsi
kuin vieras konsanaan, heh,
noooooh kivahan se noinki on keskustella itsensä kanssa,
kuitenki rahikaiselle tiedoksi, on huomattu,
jatka vaan juttujasi
joskus luenki niitä
yleensä en konentoi juttujasi ku moneen kertaan kerrot samat tarinat,
ei kylläkää se mua mitenkää haittaa,
olemmehan jo vanhoja osittain jo dementoituneita,
samat asiat pyörii päässä aamusta iltaan,

totta on vanuutta ei hyväksy vaikka kuinka koitaisi olla positiivinen,

pas... kat en enää yritäkkää olla positiivinen negatio vie voiton kaikessa.

Lue lisää

mitä pimeyttä, olin koko päivän parvekkeella ja aurinko lämmitti, oma terassi :)

Anonyymi kirjoitti:

jooo,
kauan jo olen sinullekki sanonu,
itse kysyt
sitten itse vastaat ja surkuttelet, lohdutat itseäsi
kuin vieras konsanaan, heh,
noooooh kivahan se noinki on keskustella itsensä kanssa,
kuitenki rahikaiselle tiedoksi, on huomattu,
jatka vaan juttujasi
joskus luenki niitä
yleensä en konentoi juttujasi ku moneen kertaan kerrot samat tarinat,
ei kylläkää se mua mitenkää haittaa,
olemmehan jo vanhoja osittain jo dementoituneita,
samat asiat pyörii päässä aamusta iltaan,

totta on vanuutta ei hyväksy vaikka kuinka koitaisi olla positiivinen,

pas... kat en enää yritäkkää olla positiivinen negatio vie voiton kaikessa.

Lue lisää

En ole kovin usein kommentoinut täällä enkä ole samoja tarinoita kertonut.
En ole mitään varsinaista tarinaa kertonut. Hajanaisia ajatuksia vain.
Oeltko huomannut, on muitakin kirjoittamassa kuin sinä ja minä ?
terv. Rahikainen
Luen mielelläni kaikkien juttuja ja ymmärrän niitä jokaisen kirjoittajan kannalta.
Ainakin kovasti yritän.

Anonyymi kirjoitti:

mitä pimeyttä, olin koko päivän parvekkeella ja aurinko lämmitti, oma terassi :)

Miksi ei vanhuuttaan voi hyväksyä? Eikö ole itsekästä, pitää vain nuoruuttaan arvossa ?Onhan saatu olla nuoria, ja pitkään yli keski-ikäisiäkin.
Monet kansat arvostavat ja kunnioittavat vanhuksiaan, ketkä täällä kokee korkeaa ikäänsä vankilaksi, vaikuttavat kypsymättömiltä tähkäpäiltä. Vuosistani kiittäen.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ei vanhuuttaan voi hyväksyä? Eikö ole itsekästä, pitää vain nuoruuttaan arvossa ?Onhan saatu olla nuoria, ja pitkään yli keski-ikäisiäkin.
Monet kansat arvostavat ja kunnioittavat vanhuksiaan, ketkä täällä kokee korkeaa ikäänsä vankilaksi, vaikuttavat kypsymättömiltä tähkäpäiltä. Vuosistani kiittäen.

Lue lisää

Ei vanhuus ole vankila. Sairaudet tekevät siitä vankilan.

Moni on elänyt pienesti koko ikänsä, muiden arvostelua peläten. Nyt on ikävystynyt ja turhautunut.
Sanotaan usein, että vanha ei kadu mitään niin paljon kuin sitä, ettei ole mitään kaduttavaa.

Kukapa meitä kiittäisi tunnollisesta ja kuuliaisesta elämästämme. Eikä siinä ole mitään muisteltavaa.
Pitäisi nyt repäistä!

Makriina2 kirjoitti:

Moni on elänyt pienesti koko ikänsä, muiden arvostelua peläten. Nyt on ikävystynyt ja turhautunut.
Sanotaan usein, että vanha ei kadu mitään niin paljon kuin sitä, ettei ole mitään kaduttavaa.

Kukapa meitä kiittäisi tunnollisesta ja kuuliaisesta elämästämme. Eikä siinä ole mitään muisteltavaa.
Pitäisi nyt repäistä!

Lue lisää

Tunnollisuuteen, kuuliaisuuteen, ahkeruuteen ja ystävällisyyteen saimme joka päivä oppia vanhemmiltamme. He olivat esimerkkeinämme. M-e.

Anonyymi kirjoitti:

Tunnollisuuteen, kuuliaisuuteen, ahkeruuteen ja ystävällisyyteen saimme joka päivä oppia vanhemmiltamme. He olivat esimerkkeinämme. M-e.

Niin ja reippauteen, minne se oli unohtua, vaikka just tulin lenkiltä. Heh. :)

Makriina2 kirjoitti:

Moni on elänyt pienesti koko ikänsä, muiden arvostelua peläten. Nyt on ikävystynyt ja turhautunut.
Sanotaan usein, että vanha ei kadu mitään niin paljon kuin sitä, ettei ole mitään kaduttavaa.

Kukapa meitä kiittäisi tunnollisesta ja kuuliaisesta elämästämme. Eikä siinä ole mitään muisteltavaa.
Pitäisi nyt repäistä!

Lue lisää

Oikeassa llet Makriina. Tunnollinen ja kunnollinen elämä ja pienistä asioita iloitseminen
on ihan hyvä asia, mutta ei sillä oikein elämän sisältöä rakenneta.
Iloiksi ei ihan riitä, että punatulkku kävi pihapuun oksalla.

14:56

just noin kun ajatusmaailma lentää vielä vaikka minne
ja kaikenmaailman inspiraatioita on
mutta kun voimat on hukassa,
ja tavarat tippuu käsistä,
eipä ole kykyä toteuttaa enään mitään,
joten ajattelin
nyt en siivoa, en tee yhtikäs mitään joka vaatii fyysistä voimaa ja ponnistelua,
istun ja teen käsitöitä
kaikki olkoon sotkusta ja pölyistä,
kun kuolen tänne se tomu kuitenki jää,
tyydyn kohtalooni, olen vanha, uupunut, sairas väsyny,
kuhan sotkujen sekaan mahtuu istumaan ja nukkumaa,
kaikki saa olla,
nyt se on loppu, yrittäminen nimiitäin,

Anonyymi kirjoitti:

Tunnollisuuteen, kuuliaisuuteen, ahkeruuteen ja ystävällisyyteen saimme joka päivä oppia vanhemmiltamme. He olivat esimerkkeinämme. M-e.

niin oli, vanhempani olivat ihania,
nyt on isäin päivä, mun isäni oli maailman paras isä, hän jaksoi opettaa ihan kaikkea elämästä ihan rakennustekniikkaa vaikka olin tyttö, tietenki veljilleni hän opetti myös kaiken, otti jopa rakennuksille matkaansa töihin, pisti kaikki koulunpenkille kaikista tuli ammattilaisia omille sektoreilleen
äiti opetti myös naisten töitä ihan lkaikesta mahdollisesti joista on ollu valtavasti hyötyä omassa elämässäni perheen äitinä minäkin,
juuu
elämä oli siellä ja silloin, jälkeenpäin ihanaa maailman ihanimmat muistot lapsuudesta myös mummolassa, kesä ja sametinpehmeä nurmikko, kissan leikit pihalla ja pääskysten sirkuttelu ja kissan kiusaamisen seuraaminen oli kuin satua lapsen suuresta onnesta omistaa silloin koko maailma ihanuuksineen,

nyt on vain tämä avuton vanhuus, sairauksineen,

todellakin,, elämä on armotta takanapäin,
nyt on vain odotusta milloin luoja kutsuu ikuisuuteen,

Makriina2 kirjoitti:

Moni on elänyt pienesti koko ikänsä, muiden arvostelua peläten. Nyt on ikävystynyt ja turhautunut.
Sanotaan usein, että vanha ei kadu mitään niin paljon kuin sitä, ettei ole mitään kaduttavaa.

Kukapa meitä kiittäisi tunnollisesta ja kuuliaisesta elämästämme. Eikä siinä ole mitään muisteltavaa.
Pitäisi nyt repäistä!

Lue lisää

heh heh vai pitäis repäistä, ihan naurrattaa,

kauhee ajatus,
tämä vanha ruumis tässä
heh entinen kaunotar,
nyt vanha sairas ryttynen hento ruumis
joka m ä t ä n e e jo elävältä ,
auta armias näitä kipuja,
kun kuvittelen että pitäisi vielä repäistä ja lähteä rientoihin flirttaileen hakemaan sitä ihanaa unelmien miestä ,
oijoi kun naurattaa,
heh ihana ajatus mutta täysin mahdottomuus,

oma puoliso nukkuu ikuista untaan,

vaki ystäväni on yhtä vanha , kuitenki mua paljon pirteämpi,
mutt ystävyys on jäänyt ihan puheen tasolle ,
hyvä kun olemme vielä edes hengissä,
siinäki on tekemistä ihan tarpeeksi,
onneksi puhelin on keksitty,
voi tiedustella onko kaveri vielä hengissä ja mutki kuulumiset,

Anonyymi kirjoitti:

Oikeassa llet Makriina. Tunnollinen ja kunnollinen elämä ja pienistä asioita iloitseminen
on ihan hyvä asia, mutta ei sillä oikein elämän sisältöä rakenneta.
Iloiksi ei ihan riitä, että punatulkku kävi pihapuun oksalla.

Lue lisää

Kyllä jokaisella pitäisi olla jokin sellainen tapahtuma nuoruudessa, että voi sanoa, että tästä minä vielä kerron lapsenlapsillenikin, kun vanhana istun keinustuolissa.
Kaivelkaapa nyt muistilokeroita. Saattaa löytyä ihan mukavaa muisteltavaa. Miten oli ne lavatanssit, miten leffareissut, ja bussista myöhästymiset! Entä kaverit! Vieläkö nimet muistuvat mieleen?

Eikö nyt mitään äkkinäistä tai hurjaa löydy menneisyydestä! Ihanko aina vain oltiin tunnollisia, työteliäitä ja esimerkillisiä vuodesta toiseen!

Makriina2 kirjoitti:

Kyllä jokaisella pitäisi olla jokin sellainen tapahtuma nuoruudessa, että voi sanoa, että tästä minä vielä kerron lapsenlapsillenikin, kun vanhana istun keinustuolissa.
Kaivelkaapa nyt muistilokeroita. Saattaa löytyä ihan mukavaa muisteltavaa. Miten oli ne lavatanssit, miten leffareissut, ja bussista myöhästymiset! Entä kaverit! Vieläkö nimet muistuvat mieleen?

Eikö nyt mitään äkkinäistä tai hurjaa löydy menneisyydestä! Ihanko aina vain oltiin tunnollisia, työteliäitä ja esimerkillisiä vuodesta toiseen!

Lue lisää

Plajon mukavaa löytyy ja huimia tarinoitakin, mutta niitä tekee kipeää muistella,
koska kaikki on loppu.

Anonyymi kirjoitti:

Plajon mukavaa löytyy ja huimia tarinoitakin, mutta niitä tekee kipeää muistella,
koska kaikki on loppu.

Ei minusta ainakaan pahalta tunnu muistella niitä huimia ja villejä tapahtumia, joita sain kokea nuorena rohkeana opiskelijatyttönä. Nyt kun on elämä typistynyt keinutuolissa kiikkumiseen, niin mukavahan on antaa ajatuksien lentää sinne kauas nuoruuteen. Siinä keinutellessa ja muisteluissa aika kuluu ja monesti ne muistot tulevat uniinkin, sielltä
unen utuisesta tunnelmasta herättyä huomaa, että jotain totuuden peräistä sieltä unesta kantautuu, vaikka monesti ovat niin utopistisia, ettei niitä omiksi tapahtumiksi osaa ottaa.
Mielikuvitusrikkaita unia toivon lisää, niitten avulla seuraava päiväkin menee miettiessä, tylsä vanhan ihmisen päivä saa piristystä. Eihän sitä enää muuhun pystykään vanha kuin mielikuvia kehittelemään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei minusta ainakaan pahalta tunnu muistella niitä huimia ja villejä tapahtumia, joita sain kokea nuorena rohkeana opiskelijatyttönä. Nyt kun on elämä typistynyt keinutuolissa kiikkumiseen, niin mukavahan on antaa ajatuksien lentää sinne kauas nuoruuteen. Siinä keinutellessa ja muisteluissa aika kuluu ja monesti ne muistot tulevat uniinkin, sielltä
unen utuisesta tunnelmasta herättyä huomaa, että jotain totuuden peräistä sieltä unesta kantautuu, vaikka monesti ovat niin utopistisia, ettei niitä omiksi tapahtumiksi osaa ottaa.
Mielikuvitusrikkaita unia toivon lisää, niitten avulla seuraava päiväkin menee miettiessä, tylsä vanhan ihmisen päivä saa piristystä. Eihän sitä enää muuhun pystykään vanha kuin mielikuvia kehittelemään.

Lue lisää

sitä vaan tahtoo kertoa samoja juttuja usein, vaikka miks urheilusankarit saa jauhaa voitoistaan :)

Anonyymi kirjoitti:

Ei minusta ainakaan pahalta tunnu muistella niitä huimia ja villejä tapahtumia, joita sain kokea nuorena rohkeana opiskelijatyttönä. Nyt kun on elämä typistynyt keinutuolissa kiikkumiseen, niin mukavahan on antaa ajatuksien lentää sinne kauas nuoruuteen. Siinä keinutellessa ja muisteluissa aika kuluu ja monesti ne muistot tulevat uniinkin, sielltä
unen utuisesta tunnelmasta herättyä huomaa, että jotain totuuden peräistä sieltä unesta kantautuu, vaikka monesti ovat niin utopistisia, ettei niitä omiksi tapahtumiksi osaa ottaa.
Mielikuvitusrikkaita unia toivon lisää, niitten avulla seuraava päiväkin menee miettiessä, tylsä vanhan ihmisen päivä saa piristystä. Eihän sitä enää muuhun pystykään vanha kuin mielikuvia kehittelemään.

Lue lisää

Niin se vaan on ,
vaikka olen itselle vakuuttanu etten sorru muistelemaan menneitä,
elän täysillä tätä päivää,
silti vaan ne onnen pipanat pomppaa uudeleen ja uudelleen nyky päivään,

kumma,,
kaikki ihanat muistot nousee päällimmäisenä mieleen
aivan kuin elämässä ei hankaluuksia koskaan olisi ollukkaan,

hyvän elämän olen eläny, suur kiitos poisnukkuneelle puolisolleni,

mutta ne iiiiihanat hetket " juhlat " sun muut matkat, tapaamiset on kuin taivaasta
kumma kyllä ne ihanat jutut muistaa paremmin
kuin arjen tapahtumia puustamista,

Anonyymi kirjoitti:

heh heh vai pitäis repäistä, ihan naurrattaa,

kauhee ajatus,
tämä vanha ruumis tässä
heh entinen kaunotar,
nyt vanha sairas ryttynen hento ruumis
joka m ä t ä n e e jo elävältä ,
auta armias näitä kipuja,
kun kuvittelen että pitäisi vielä repäistä ja lähteä rientoihin flirttaileen hakemaan sitä ihanaa unelmien miestä ,
oijoi kun naurattaa,
heh ihana ajatus mutta täysin mahdottomuus,

oma puoliso nukkuu ikuista untaan,

vaki ystäväni on yhtä vanha , kuitenki mua paljon pirteämpi,
mutt ystävyys on jäänyt ihan puheen tasolle ,
hyvä kun olemme vielä edes hengissä,
siinäki on tekemistä ihan tarpeeksi,
onneksi puhelin on keksitty,
voi tiedustella onko kaveri vielä hengissä ja mutki kuulumiset,

Lue lisää

Älä niin kirjaimellisesti ota kaikkea , tuskin Makriina mitään nimenomaista tarkoitti
kirjoittaessaan, että pitäisikö lähteä repäisemään.
Minua kosketti Makriinan toteamus, että moni on elänyt pienesti muitten arvostelua
peläten. Elämä meni siinä. Ei uskaltanut ottaa kaikkea irti mitä olisi halunnut ja voinut saada.

Anonyymi kirjoitti:

Älä niin kirjaimellisesti ota kaikkea , tuskin Makriina mitään nimenomaista tarkoitti
kirjoittaessaan, että pitäisikö lähteä repäisemään.
Minua kosketti Makriinan toteamus, että moni on elänyt pienesti muitten arvostelua
peläten. Elämä meni siinä. Ei uskaltanut ottaa kaikkea irti mitä olisi halunnut ja voinut saada.

Lue lisää

Hassua,
oli vaikka minkälaisia mahdollisuuksia " repäistä"
oli ihana huomata suosion suuret mahdollisuudet,

MUTTA
nuoena alle kasikympisenä papinedessä lupasin kaiken omalle puolisolleni,
otin vihkikaavan todesta, ja seurasin sen antamaa elämän polkua viimeseen asti tunnollisesti,

en antanu mikään HUIPPU IHANAN mennä ikinä oman puolisoni yli,

siitä pidin tiukasti huolen aivan elämämme loppuun asti
kunnes puolisoni kuoli vakavaan sairauteen,

hänen poismenostaan on muutamia vuosia, lähes kymmenen vuotta,
hän edeleen ON se MAAILMAN TÄRKEIN IHMINEN elämässäni, yli viisikymmentä vuotta yhteistä taivalta,

nyt olen vanha
on kunnia omistaa ystävä
mutta
hän saa elää omaa elämäämsä,
riittää mukavat juttu-tuokiot
ja muistellaan menneitä ihania tapaamisia,
se riittää loppuelämän iloksai,

tietenki on lähisukulaiset myös joihin on säännöllinen intensiivien yhteys ,

Kiitos,
ja
anteeksi,
----
en osaa selittää,
en pääse alakulosta eroon
joku päivä joskus harvoin on parempi
seuraava päivä taas syöksyn synkkin vesiin, syvyyksiin,
----
tänään lähdin
astuin autoon ja menoksi,

kuvittelin olevani terve, vapaa , kaikki kuten ennenki,
nautin hetken vapaudentunteesta ,
---
olisin voinukki olla vapaa ja ajella vaikka kuinka kauas,
mutta mutta mutta se vanhuuden vankila
sairauksineen ja lääkkeineen rajottaa elämää
todellisuudessa olen vanhuuden vanki,

--
tämän päivän annoin itselleni vapauden,
vapauden huumassa tuhlasin rahaa turhuuteen, viihteeseen,
ostin jotain pientä , jotain jäi konkreetisesti käteenki,
----
ulkona oli säkki pimeä,
katuvalot oli samutettu,
luulin jo että olin ajanu autolla harhaan,
jatkoin ajamista,
pimeydessä en tunnistanu reittiä,
hiukan arvelutti jatkaa matkaa, jatkoin vaan ajamista,
---
mietin
voin palata samaa reittiä takaisin jos olen ajanu harhaan,
jatkoin matkaa hieman jännityneenä,
en uskaltanu alkaa sekoileen,
olisin eksyny vielä pahemmin pimeitten katujen viidakkoon,

---
nyt ei käyny hassummin,
aikani ajettuani tuli vihdoin tuttujen liikeitten mainosvalot,
joten olin oikealla tiellä,

tänään oli erilainen päivä,
jännittävä päivä-seikkailu pimeässä
oli kuitenkin hetken virkistys tylsään vahuuden vankilaan,

rahan tuhlaaminen oli turhaa,
mutta päivä virkistävä,
kuvittelin olevani terve
kaikki niinkuin ennen,

todellisuus on karsee,
armoton sairaus tappaa pikkuhiljaa, mutta varmasti,

siinä syy alkuloon,

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos,
ja
anteeksi,
----
en osaa selittää,
en pääse alakulosta eroon
joku päivä joskus harvoin on parempi
seuraava päivä taas syöksyn synkkin vesiin, syvyyksiin,
----
tänään lähdin
astuin autoon ja menoksi,

kuvittelin olevani terve, vapaa , kaikki kuten ennenki,
nautin hetken vapaudentunteesta ,
---
olisin voinukki olla vapaa ja ajella vaikka kuinka kauas,
mutta mutta mutta se vanhuuden vankila
sairauksineen ja lääkkeineen rajottaa elämää
todellisuudessa olen vanhuuden vanki,

--
tämän päivän annoin itselleni vapauden,
vapauden huumassa tuhlasin rahaa turhuuteen, viihteeseen,
ostin jotain pientä , jotain jäi konkreetisesti käteenki,
----
ulkona oli säkki pimeä,
katuvalot oli samutettu,
luulin jo että olin ajanu autolla harhaan,
jatkoin ajamista,
pimeydessä en tunnistanu reittiä,
hiukan arvelutti jatkaa matkaa, jatkoin vaan ajamista,
---
mietin
voin palata samaa reittiä takaisin jos olen ajanu harhaan,
jatkoin matkaa hieman jännityneenä,
en uskaltanu alkaa sekoileen,
olisin eksyny vielä pahemmin pimeitten katujen viidakkoon,

---
nyt ei käyny hassummin,
aikani ajettuani tuli vihdoin tuttujen liikeitten mainosvalot,
joten olin oikealla tiellä,

tänään oli erilainen päivä,
jännittävä päivä-seikkailu pimeässä
oli kuitenkin hetken virkistys tylsään vahuuden vankilaan,

rahan tuhlaaminen oli turhaa,
mutta päivä virkistävä,
kuvittelin olevani terve
kaikki niinkuin ennen,

todellisuus on karsee,
armoton sairaus tappaa pikkuhiljaa, mutta varmasti,

siinä syy alkuloon,

Lue lisää

Sairaus vie mielen väkisinkin matalaksi.
Oli kuitenkin mukava ja arjesta poikkeava päivä tänään!
Pienistä tapahtumista mieli virkistyy. Anna hyvien asioiden päästä alakulon ohi.
Tsemppiä.
Mkr.

Olen kuullut sanottavan, että diabeetikko on terveempi kuin kukaan meistä, jos hän pitää itsestään hyvää huolta eli sairautensa ns. hoitotasolla. - Nm. Taitolaji

22:15

Sinulla on tosi pahasti elämä, otan osaa vihaisuuteesi, koitahan rauhottua,

ei ihme kun olet noin a k r e s s i i v i n e n
suorastaa raivostunu muitten sairauksista,

vaikeaa on tämä vanhuus ei helppoa kenelläkkään,

sinäki ja minäki olemme vanhuuden ja sairauden vankeja
ilman että ketään syyttää
vaivojensa valittamisesta,

siinämielessä olen erilainen en raivostu moittimaan
palstalaisten valittamisesta, kuten sinä
kaikilla meillä on vaikeeta,

ehkä joillaki vanhalla voi olla hyvinki, mutta harvemmalla kuitenki,
kaikki ei ole " Aira Samuleita "

suruksesi tai loksesi kerron, meikä ei kävele edes 300 metriä, mutta autolla pääsee ilman että täytyy kävellä kuin muutaman metrin ovesta sisään,
kylläki kauppareissutki käy voimille
liian pitkät käytävät,
mutta pysähtyy muutaman metin kuluttua ja jatkaa sitten taas muutaman metrin, kattelee siinä välissä hyllyjen tarjontaa, ja muitaki ihmisiä seisoskellessaan
jotta taas jaksaa kerätä tarvitsemansa tavarat,
kaupaas käynti on kuitenkin erilainen päivä ihmisten ilmoilla, piritävää arkeen ja yksinään oloon, näkee muita ihmisiä samalla,
parempi kuin tuijotella liikkumatta neljää seinää kotona,

jaksamista sinullekki,

Minua potuttaa, että joudun kävelemään sen 300 m bussipysäkille. Menomatkan vielä hyvin jaksaa, mutta kauppakärryn vetäminen ostokierroksen jälkeen ylämäkeä kotiin bussipysäkiltä vie välillä niin voimat, että ajattelee, jääkö matka kesken tähän paikkaan.
Olen soittanut kaupungin liikenneosastolle ja valittanut pysäkinväleistä, He katsovat karttaa ja näkevät, ettei linnuntietä ole kuin pieni pätkä, eihän ole pakko kulkea asvalttipolkuja kotiin. OK. Sen pätkän kohdalla on verkkoaita ja ryteikkö, ja jyrkkä mäki. Mitään oikotiemahdollisuutta ei todellakaan ole.

Anonyymi kirjoitti:

Minua potuttaa, että joudun kävelemään sen 300 m bussipysäkille. Menomatkan vielä hyvin jaksaa, mutta kauppakärryn vetäminen ostokierroksen jälkeen ylämäkeä kotiin bussipysäkiltä vie välillä niin voimat, että ajattelee, jääkö matka kesken tähän paikkaan.
Olen soittanut kaupungin liikenneosastolle ja valittanut pysäkinväleistä, He katsovat karttaa ja näkevät, ettei linnuntietä ole kuin pieni pätkä, eihän ole pakko kulkea asvalttipolkuja kotiin. OK. Sen pätkän kohdalla on verkkoaita ja ryteikkö, ja jyrkkä mäki. Mitään oikotiemahdollisuutta ei todellakaan ole.

Lue lisää

Voit kai tehdä ruokatilauksen kauppaan, ja ulkoilla sopivimmilla reiteillä ? Maksaahan se bussimatkakin, jos kuljetusmaksua epäröit. Halvimmat kulj.maks. on Kauppahallilla.

Anonyymi kirjoitti:

Minua potuttaa, että joudun kävelemään sen 300 m bussipysäkille. Menomatkan vielä hyvin jaksaa, mutta kauppakärryn vetäminen ostokierroksen jälkeen ylämäkeä kotiin bussipysäkiltä vie välillä niin voimat, että ajattelee, jääkö matka kesken tähän paikkaan.
Olen soittanut kaupungin liikenneosastolle ja valittanut pysäkinväleistä, He katsovat karttaa ja näkevät, ettei linnuntietä ole kuin pieni pätkä, eihän ole pakko kulkea asvalttipolkuja kotiin. OK. Sen pätkän kohdalla on verkkoaita ja ryteikkö, ja jyrkkä mäki. Mitään oikotiemahdollisuutta ei todellakaan ole.

Lue lisää

11:54


Voi harmi, on sinulla tosi vaikeeta,
vaikka ei meillä muillakaan helppoa ole,

----
onkohan meikäläinen eläny liian pitkään, liian vanhaksi,
ku mistää ei enään tuu mitään, voimat loppuu kesken matkan,
on vain riesa itseleen ja muille,

kadehtin kaikkia kuolleita, he ovat päässeet vaivoistaan ikuiseen lepoon,

----
nyt oirehtii jo kilpirauhanenki kaikkien muitten sairauksien lisäksi,
ei jaksa puhua ääneen, sipiseminenkin käy kurkunpäähän kipeetä,

tänään ei huvita lähteä mihinkään,
huomenna on pakko taas mennä " rääkättäväksi "
--
onneksi on keksitty tietokone meidän vanhojen iloksi,
johonki sentään voi kirjoitella tuntemuksiaan ja mietteitään,
ku muuten yksin on,

jakselaan taas vaikka ei aina jaksetakkaa,,,,

Anonyymi kirjoitti:

Minua potuttaa, että joudun kävelemään sen 300 m bussipysäkille. Menomatkan vielä hyvin jaksaa, mutta kauppakärryn vetäminen ostokierroksen jälkeen ylämäkeä kotiin bussipysäkiltä vie välillä niin voimat, että ajattelee, jääkö matka kesken tähän paikkaan.
Olen soittanut kaupungin liikenneosastolle ja valittanut pysäkinväleistä, He katsovat karttaa ja näkevät, ettei linnuntietä ole kuin pieni pätkä, eihän ole pakko kulkea asvalttipolkuja kotiin. OK. Sen pätkän kohdalla on verkkoaita ja ryteikkö, ja jyrkkä mäki. Mitään oikotiemahdollisuutta ei todellakaan ole.

Lue lisää

Rollaattori on erinomainen apu kauppareissulla. Ei tarvitse kantaa mitään
ja se antaa tukea tasapainoon. Hankin rollaattorin jo alle 70-vuotiaana,
kun ranteet ja olkapäät kipeytyivät kassien kantamisesta.
Ajattelin että miksi hitossa minun pitää yrittää jaksaa olla muuli tai kameli
kun apuakin on saatavissa.
Rollaattorin saa ilmaiseksi käyttöön kuntien apuvälinevarastolta.

heh,,, heh,,,

kai sinullaki on joku ystävä / ystäviä mies tai nainen tai useampi,
minullaki on, en tapaile heitä nykyisin,
ei vanha jaksa,
mutta puhelinyhteys on useampaan,

toivottavasti sinullaki on puhekavereita,

Mitä selänpesu tähän kuuluu? Auttaako se ikääntymiseen?
Joku murehtii vanhuutensa vankilaa.

Makriina2 kirjoitti:

Mitä selänpesu tähän kuuluu? Auttaako se ikääntymiseen?
Joku murehtii vanhuutensa vankilaa.

Vanhuus on ihmsen fyysinen vankila ,
liikunta rajoittuu radikaalisti,

eikä välttämättä ole enään selänpesijääkää,
tuonen-virta on monen vanhuksen puolison jo vieny ikuiseen iloon,

Olisiko aika vaihtaa jo sydämentahdistajan akku?

Pikkuhiljaa askel käy ainavaan lyhemmäksi ja lyhemmäksi,
sitä kuuluu,
hengissä kuitenki vielä,

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko aika vaihtaa jo sydämentahdistajan akku?

Ei ole vielä edes laitettu, ei puheenakaan ollut,
aorttaläppäleikkaus voisi olla edessä, mutta vain teoriassa,
tuskin sitäkään enää.
Kuolisi vaan laakista, ettei tarvitsisi kenenkään riippakivenä olla.
Sydänkuolema on armollinen,
nopea, ei ehdi tajutakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pikkuhiljaa askel käy ainavaan lyhemmäksi ja lyhemmäksi,
sitä kuuluu,
hengissä kuitenki vielä,

No hyvä että hengissä,
koetamme sinnitellä !
Jumpatkin tahtoo jäädä.
Ei jaksa.
Joskus jaksaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole vielä edes laitettu, ei puheenakaan ollut,
aorttaläppäleikkaus voisi olla edessä, mutta vain teoriassa,
tuskin sitäkään enää.
Kuolisi vaan laakista, ettei tarvitsisi kenenkään riippakivenä olla.
Sydänkuolema on armollinen,
nopea, ei ehdi tajutakaan.

Lue lisää

17:03
sori, ei sekään ihan helppo kuolema ole,
äkkikuolema sydän-pysähdyksen seurauksena ehtii kokea kauhun hetket
kauhun tunteet
hengistys pysähtyy samalla, mutta tietoisuus ei katoakkaan heti,
EI PYSTYKKÄÄ ENÄÄN HENGITTÄMÄÄN, se on kammottava kokemus,
kokemus oli todella kauhistuttava, kammottava
tajunta ei ehtiny mennä
ja sydän alkoiki jyskyttämään uudelleen
joten hengitys palautui, mutta kauhun hetket oli tosi pahoja
ehti ajatella, tähänkö elämä päättyi, näinkö kuolema tulee,
en halua kokea samaa enään koskaan,



mutta

olettaisi
jos päässä katkeaa suuri verisuoni,
se on varmaan nopein ja helpoin kuolema
siinä katoaa tietoisuus heti
JOS verenvuoto on RITTÄVÄN SUURI HETI,

jos aivoverenvuoto on vain pieni, se on tosi paha juttu,
okesttaa hirveesti ja on hirveen paha olo, tosi paha olla,
joten sekään ei ainakaa mulle sovi,

--
ehkä paras ja nopein olisi kuula kalloon
mutt-ku ei osaa ampua, eikä ole asetta, eikä kehtaa hankkia,
huh
kaikenlaisia hullija ajatuksia näin vanhana päähän nouseeki,

jokunen aika suretti suuresti
kun vanha yli yhdeksäkympinen pariskunta löydettiin kotoaan kuolleena,
puoliso oli ampunu vaimonsa sänkyyn nukkuessa
sitten oli ampunu itsensä, se uutinen aikoinaan oli iltasanomissa,

heistä kuulin juoruja,
etteivät olleet hankkineet kotiapua,
he olivat väsyneet elämään,
eivätkä halunneet kunnaliseen hoivaan, he halusivat lähteä äkkiä,
heillä ei ollut omia jälkeläisiä, vain yksi sisar jossaki,

vanhuus on vaikeeta aikaa,
pitää vain kestää, vaikka lujille ottaaki,

Eikös ne teho-osastolla nukuta koronapotilaan
joka on vaikea-asteisesti sairaana,
voi jopa kuolla,

luulisin ,, nukutettuna on kaikkein paras kuolla,

itse haluaisin kuolla nukkuessa omaan sänkyyn,

Anonyymi kirjoitti:

Eikös ne teho-osastolla nukuta koronapotilaan
joka on vaikea-asteisesti sairaana,
voi jopa kuolla,

luulisin ,, nukutettuna on kaikkein paras kuolla,

itse haluaisin kuolla nukkuessa omaan sänkyyn,

Lue lisää

Suon sen kokemuksen muille, Itse en välitä.
Sanon kuin Kekkonen: JOS minä kuolen . . .

Makriina2 kirjoitti:

Suon sen kokemuksen muille, Itse en välitä.
Sanon kuin Kekkonen: JOS minä kuolen . . .

juuu, Kekkonenki lopulta kuoli,


onnellisia ne jotka ovat saaneet kuolla norina, jopa lapsina,
he ovat säästyneet paljolta elämän kärsimyksiltä,

kenelläkään ei ole elämä helppoa,

Anonyymi kirjoitti:

juuu, Kekkonenki lopulta kuoli,


onnellisia ne jotka ovat saaneet kuolla norina, jopa lapsina,
he ovat säästyneet paljolta elämän kärsimyksiltä,

kenelläkään ei ole elämä helppoa,

Lue lisää

En ihan samaa mieltä ole tuosta nuorena kuolemisesta.
Kauhea menetys se on vanhemmillekin, jos sen kannaltakin ajattelee.

Suomessa hoetaan ongelmissa oleville: "Et ole yksin"
"Hae apua"
"Apua on saatavissa" jne.

Miksihän sitten noin 800 henkilö vuodessa ottaa hengen itseltään ?
Lähes puolet heistä on vanhuksia.

Ei saanut apua mistään eikä jaksanut enää.

Itsemurhaa yritetään useammin kuin se onnistuu
ja moni miettii sitä ja tekisi jos keksisi helpon keinon.

Anonyymi kirjoitti:

juuu, Kekkonenki lopulta kuoli,


onnellisia ne jotka ovat saaneet kuolla norina, jopa lapsina,
he ovat säästyneet paljolta elämän kärsimyksiltä,

kenelläkään ei ole elämä helppoa,

Lue lisää

Käsittämätön kommentti. Kuka sulle on luvannut, että elämä olisi tai sen pitäisi olla "helppoa"? - Nm. Mitä on kärsiminen? - Sikojen pussaamista

Anonyymi kirjoitti:

Käsittämätön kommentti. Kuka sulle on luvannut, että elämä olisi tai sen pitäisi olla "helppoa"? - Nm. Mitä on kärsiminen? - Sikojen pussaamista

Ano 23.16 eilen On huomattu. Sulle on paljon käsittämätöntä tässä maailmassa. Sikoja ymmärrät.

Anonyymi kirjoitti:

Ano 23.16 eilen On huomattu. Sulle on paljon käsittämätöntä tässä maailmassa. Sikoja ymmärrät.

Possujen pussaaminen onkin paljon mukavamman näköistä kuin ... hmmm ... ihmissikojen. - Nm. Ymmärrätkö sinä mitään

Etkö ole vieläkään saanut soitettua apua kotihoidosta ?
Ota hyvä ihminen yhteys sinne, kun vielä pystyt !
Kotihoitajan käynti tuo elämääsi turvallisuudentunnetta
ja pientä apua sen lisäksi että terveydentilaasi seurataan.

Jokaiselle tulee aika jolloin on myönnettävä itselleen
olen heikko
olen vanha
tarvitsen toisten apua,
ja kun kaiken tämän tiedostaa olevan totta, se on pieni järkytys,
vanhuuteen on vain pakko sopeutua,
en sopeudu, en hyväksy,
joten kärsimys on suuri,


ei vaan ole muuta mahdollisuutta,

Anonyymi kirjoitti:

Jokaiselle tulee aika jolloin on myönnettävä itselleen
olen heikko
olen vanha
tarvitsen toisten apua,
ja kun kaiken tämän tiedostaa olevan totta, se on pieni järkytys,
vanhuuteen on vain pakko sopeutua,
en sopeudu, en hyväksy,
joten kärsimys on suuri,


ei vaan ole muuta mahdollisuutta,

Lue lisää

Näin se on, nyt olen sen kokemusten myötä tiedostanut. On aika antaa periksi ajatusmalleille, minä selviän yksin. Tietty mottostani, asioilla on tapana järjestyä pidän kiinni. En minä yksin selviä, mutta muiden avulla asiat järjestyvät. Tämä harmaa marraskuu ja korona pistävät meidät nöyräksi tapahtumien edessä joille emme voi mitään.

Vai ihan omia teitäsi kulkenut ja ihan yksin lapset kasvattanut. Eikös niillä lapsilla ollut isä, kehuit vielä hyvin tienaavaksi raudottajaksi. Kyllä yhteiskunta apuun tuli ennenkin apuun tarvittaessa, jos ei isästä ollut apua . Ja tulee se apuun vanhuksillekkin, jos eivät asioitaan pysty hoitamaan. Eikö se ole vuokraisännän asia korjauttaa vesivahingot? Ja tuommoset vanhat vesipatterin rämäthän vuotaa aina, nekin pitää uusia.
Jos käyttää palveluita, ei se mitään luovuttamista ole. Siinä antaa muille työpaikkoja ja saa vielä kotitalousvähennyksenkin.

Sen pitää aina omaa erimomaisuuttaan ja kaiken osaavuuttaan kehua. Muut ihan tosissaan kertoo vanhuuden todellisista ongelmista, tämä 70kymppinen ilkeää puhua jostain laminaatin palan asentamisesta vuokrahuoneeseensa.

Se alkaa nyt muka "samaistua" ja lipoa vanhoja päästäkseen jonnekin tunkemaan juttujaan.
OIkein 'nöyrtymisestä' kirjoittaa......huoh.....

Anonyymi kirjoitti:

Se alkaa nyt muka "samaistua" ja lipoa vanhoja päästäkseen jonnekin tunkemaan juttujaan.
OIkein 'nöyrtymisestä' kirjoittaa......huoh.....

Kaikki 70:ssä on kurkkua myöten täynnä niitä oma tie ja uhrautuva yksinhuoltaja juttuja ja mökillä raatamista. Luulisi että yli 70 olisi jo yksinhuoltajuudesta päässyt ja lapset olleet kauan omillaan ja perheellisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki 70:ssä on kurkkua myöten täynnä niitä oma tie ja uhrautuva yksinhuoltaja juttuja ja mökillä raatamista. Luulisi että yli 70 olisi jo yksinhuoltajuudesta päässyt ja lapset olleet kauan omillaan ja perheellisiä.

Lue lisää

Miksi luet, jos ei kiinnosta? - Nm. Oma ongelmasi, ei hänen

Olisikin hurjaa jos ammattimies olisi tehnyt vesivahingon.

Päänsä puhki nyt miettii kaikenlaisia jonninjoutavia aloituksia anonyyminä,
että olisi jotain "elämää".

Anonyymi kirjoitti:

Päänsä puhki nyt miettii kaikenlaisia jonninjoutavia aloituksia anonyyminä,
että olisi jotain "elämää".

Oletko tarkistanut omat mietteesi? - Nm. Eivät sen parempia

Otan osaa suruusi,
samaa surua kannan omien poisnukkuneitten vuoksi,

kummakyllä tunnen surua myös näin palstalaisten kohtaloista,
olemmehan loppujen lopuksi samaa "sakkia" ikätovereita entisiä työmyyriä,
nyt lppuun kuluneita uupuneita monisairaita vanuksia,

jokatapauksessa
kiitos elämälle,
olen valmis lähtemään,

Anonyymi kirjoitti:

Otan osaa suruusi,
samaa surua kannan omien poisnukkuneitten vuoksi,

kummakyllä tunnen surua myös näin palstalaisten kohtaloista,
olemmehan loppujen lopuksi samaa "sakkia" ikätovereita entisiä työmyyriä,
nyt lppuun kuluneita uupuneita monisairaita vanuksia,

jokatapauksessa
kiitos elämälle,
olen valmis lähtemään,

Lue lisää

Surullinen uutinen. Kyllä ymmärrän, että mieliala painuu matalaksi. Lohduttavat sanat tuntuvat tyhjiltä.
Huoli läheisistä painaa.
Tsemppiä.
Mkr.

Synkkää aikaa, pimeetä, korona pelottelee meitä kaikkia,

kuhan kestetään tammikuuhun
alkaa päivän-valo piteneen
sitten taas reippainmielin kevättäkohti,

vieläkö vanha näkee uuden kevään ja kenties kesän, jää nähtäväksi,

Meitsiä kammottaa pelkästään se, jos omaa kuolemaansa joutuu odottelemaan liian kauan. Muuten se on vain mielenkiintoista; mitä sitten -ajatuksella. Vain läheisen kohdalla ahdistaa se, jos ei häntä kohta enää ole. - Nm. Kuolemaa ei ole

22:09

Ai jaaa,
minulla on päinvastoin,
joka päivä odotan jokohan pötkähdän,
voi kuinka mielelläni lähtisin jo pois,
ei vaan,
pystyssä pysyn ja asioille on pakkomennä,

surettaa kun kaikki muut tuntuu saavan kuolla,
mutttt` meikäläisen pitää elää kituttaa vanhuuden höperönä ja puolittain välillä sekavana
kauheeta aikaa tämä vanhuus,
noi sairaudet aiheuttaa väsymystä ja vlliin sekavuutta, ka sokerin tasapaino heittelee,
vaikka on lääkitys ykx pilleri aamuisin,

Anonyymi kirjoitti:

Meitsiä kammottaa pelkästään se, jos omaa kuolemaansa joutuu odottelemaan liian kauan. Muuten se on vain mielenkiintoista; mitä sitten -ajatuksella. Vain läheisen kohdalla ahdistaa se, jos ei häntä kohta enää ole. - Nm. Kuolemaa ei ole

Lue lisää

sama pelko

eikö kenelläkään ole kunnon ohjetta jolla voisi lähteä kivuttomasti pois
silloin kun i t s e haluaa

joskus kauan kauan sitten olen kuullut että viinaa pullollinen kourallinen apseriiniä eipä tarvi enään herätä, onkohan totta,

ameriikassa oli joku lahkolaisporukka löydetty kuolleena kaikki oli juoneet pullon viinaa ja jatain lääkettä kourallisen, siitä on vaan kauan aikaa ,

Anonyymi kirjoitti:

sama pelko

eikö kenelläkään ole kunnon ohjetta jolla voisi lähteä kivuttomasti pois
silloin kun i t s e haluaa

joskus kauan kauan sitten olen kuullut että viinaa pullollinen kourallinen apseriiniä eipä tarvi enään herätä, onkohan totta,

ameriikassa oli joku lahkolaisporukka löydetty kuolleena kaikki oli juoneet pullon viinaa ja jatain lääkettä kourallisen, siitä on vaan kauan aikaa ,

Lue lisää

Tämä ei ole palsta. jolla opetettaisiin kollegoille eutanasian menetelmät.
Saisimme vielä syytteet, hyvänen aika, vanhoilla päivillämme joutuisimme linnaan.
Pitää vähän ajatella, mihin pakkorakoseen kirjoittajia yritetään survoa.

Nokka pystyyn vain ja myrskytuulta päin! Talvi tekee tuloaan ja Liisa-myrskyn jälkeen on kuulemma nyt tulossa uusi.
Tsemppiä.

jooo mutta
ne syanadi kapselit jakoon
joita oli hitlerin sodankäynnin yhteydessä jaettu sotilaille
jos joutuvat vihollisen vangiksi,

eikös hitler itsekki nielassu syaniitti kapselin
kun jouti kiinni sota-rikoksistaan,

sen täytyy olla nopea ja helppo lähtö

Anonyymi kirjoitti:

jooo mutta
ne syanadi kapselit jakoon
joita oli hitlerin sodankäynnin yhteydessä jaettu sotilaille
jos joutuvat vihollisen vangiksi,

eikös hitler itsekki nielassu syaniitti kapselin
kun jouti kiinni sota-rikoksistaan,

sen täytyy olla nopea ja helppo lähtö

Lue lisää

jooo jooo, pystyyn kuolleet miettii....

Anonyymi kirjoitti:

jooo jooo, pystyyn kuolleet miettii....

olet sinäki pystyyn jo kuollu,

kyllävain pitää ottaa huomioon sairaitten vanhusten toiveet

ihmisen pitkäaikainen kidutus pitää loppua lopullisesti,

jos vanha itse pyytää HUOMAA ITSE PYYTÄÄ ei kenekään muun käskystä tai toiveesta vaan täysin omasta pyynnöstään,
pillerit ja ohjeet ne pitää saada.

Anonyymi kirjoitti:

olet sinäki pystyyn jo kuollu,

kyllävain pitää ottaa huomioon sairaitten vanhusten toiveet

ihmisen pitkäaikainen kidutus pitää loppua lopullisesti,

jos vanha itse pyytää HUOMAA ITSE PYYTÄÄ ei kenekään muun käskystä tai toiveesta vaan täysin omasta pyynnöstään,
pillerit ja ohjeet ne pitää saada.

Lue lisää

Lääkäreillä e i vain ole l u p a a tappavia myrkkyjä jakaa eikä niitten reseptejä
kirjoittaa.
Usko jo. Jankutus ei lakeja muuta.

Ajattele itseäsi lääkärin asemaan: kestäisikö omatuntosi sen,
että olet osallisena ihmisten tappamiseen ?

Vaatii rohkeutta, kekseliäisyyttä ja äärimmäistä epätoivoa
yrittää millään keinoin,
koska voi jäädä entistä huonommassa kunnossa eloon
pää "vihanneksena" ja muutenkin vammautuneena.

Anonyymi kirjoitti:

Lääkäreillä e i vain ole l u p a a tappavia myrkkyjä jakaa eikä niitten reseptejä
kirjoittaa.
Usko jo. Jankutus ei lakeja muuta.

Ajattele itseäsi lääkärin asemaan: kestäisikö omatuntosi sen,
että olet osallisena ihmisten tappamiseen ?

Vaatii rohkeutta, kekseliäisyyttä ja äärimmäistä epätoivoa
yrittää millään keinoin,
koska voi jäädä entistä huonommassa kunnossa eloon
pää "vihanneksena" ja muutenkin vammautuneena.

Lue lisää

NO
sitten myrkyt apteekin hyllylle vapaa-kauppaan,
kaikki halukkaat saisi itse ostaa niitä,
eikä lääkäreitten tarvis kantaa huonoa omaatuntoa,
ei tietenkään kukaan kenellekkää toivo pahaa,
joten laki pitää muuttaa suomessakin samoin kuin hollannissa, ameriikassa, itävallassa
jo on,

Anonyymi kirjoitti:

olet sinäki pystyyn jo kuollu,

kyllävain pitää ottaa huomioon sairaitten vanhusten toiveet

ihmisen pitkäaikainen kidutus pitää loppua lopullisesti,

jos vanha itse pyytää HUOMAA ITSE PYYTÄÄ ei kenekään muun käskystä tai toiveesta vaan täysin omasta pyynnöstään,
pillerit ja ohjeet ne pitää saada.

Lue lisää

Mene terveyskeskukseen ja puhu siellä.
Sitä paitsi nyt on oiva tilaisuus hankkia korona. Menen suojaamattomana vaan ihmisjoukkoihin.
Miksi haikailette, kun tilaisuus nyt on tullut?

Anonyymi kirjoitti:

NO
sitten myrkyt apteekin hyllylle vapaa-kauppaan,
kaikki halukkaat saisi itse ostaa niitä,
eikä lääkäreitten tarvis kantaa huonoa omaatuntoa,
ei tietenkään kukaan kenellekkää toivo pahaa,
joten laki pitää muuttaa suomessakin samoin kuin hollannissa, ameriikassa, itävallassa
jo on,

Lue lisää

Jos noita kaipaamiasi myrkkyjä olis vapaasti myynnissä

ihmiset voisivat tappaa muita vielä enemmän kuin nyt.

Anonyymi kirjoitti:

Mene terveyskeskukseen ja puhu siellä.
Sitä paitsi nyt on oiva tilaisuus hankkia korona. Menen suojaamattomana vaan ihmisjoukkoihin.
Miksi haikailette, kun tilaisuus nyt on tullut?

Lue lisää

Vanhan (ja nuoremmankin) ihmisen koronakuolema voi olla pitkä ja kitulias,
viikkoja kituu teholla
ja vasta sitten kuolema armahtaa.

Eimuuta kuin tästä mallia,
tanssi yli hautojen,

meillähän on vasta elämä edessä


kannataa katsoa video loppuun asti,
kyll `^ kattteeks käy noin kaunista reipasta mummoa,

palstan kahdeksakymppiset jää kummasti toiseksi,
kyllä ameriikkalaiset osaa
ja elävät tervettä elämää piiiiiiiiiitkään,

ottakaa mallia, haudassa saa nukkua ikuisuuden,
kukaan ei enään kaipaa eikä hae tansimaan,

hurmaava vido olkaa hyvä,,,

https://www.youtube.com/watch?v=hjHnWz3EyHs

14:47

mari mari marise nyt oikein olantakaa,
helpottaako kun toisia moitit heh,

toivottavasti sinulla on hyvä päivä
jalkaa nousee
silmät loistaa, ja rakkaus kukoistaa,
noin mahtavaa ihanaa ihmistä on ilo surata,
sinun mottosi näyttää olevan " lyö lyötyä" tuliko hyvä mieli ?

Tänään TV 1:llä Flinkkilä ja Kellomäki keskusteli kuolemasta,

olisi mukava kuulla mitä mieltä anonyymi 14:47 oli ohjelmsata ?

Juuri mietin, että ikämme n tehnyt meistä vauhtisokeita.
Vuosikymmenet ovat vierähtäneet ohitsemme, emmekä näe, että muut ovat vasta puolessavälissä. Kummastun aina, kun joku viittaa kaukaiseen seitsemänkymmentälukuun. Mikä kaukainen se nyt on!
Olin parhaimmassa iässäni ja elämäni puolivälissä tuolloin, eikä siitä nyt niin kauan ole.
Yhä nuoremmat ihmiset täyttävät 50 vee. Haastattelussa joku harmaatukka sitten sanoo, että nyt näin kuusikymppisenä . . . ja kertoo syntyneensä v. -61. No hyvänen aika, tuolloinhan meidän lapset juuri syntyivät, muistatteko! Ovatko hekin jo noin vanhoja, en ole huomannutkaan.
Täytyy varmaan sanoa, että tässä ei jouda vielä kuolemaan, ennen kuin saa lapset hyvään vanhainkotiin ja voi todeta, että heidän tulevaisuutensa on turvattu.

Mak-Ris kirjoitti:

Juuri mietin, että ikämme n tehnyt meistä vauhtisokeita.
Vuosikymmenet ovat vierähtäneet ohitsemme, emmekä näe, että muut ovat vasta puolessavälissä. Kummastun aina, kun joku viittaa kaukaiseen seitsemänkymmentälukuun. Mikä kaukainen se nyt on!
Olin parhaimmassa iässäni ja elämäni puolivälissä tuolloin, eikä siitä nyt niin kauan ole.
Yhä nuoremmat ihmiset täyttävät 50 vee. Haastattelussa joku harmaatukka sitten sanoo, että nyt näin kuusikymppisenä . . . ja kertoo syntyneensä v. -61. No hyvänen aika, tuolloinhan meidän lapset juuri syntyivät, muistatteko! Ovatko hekin jo noin vanhoja, en ole huomannutkaan.
Täytyy varmaan sanoa, että tässä ei jouda vielä kuolemaan, ennen kuin saa lapset hyvään vanhainkotiin ja voi todeta, että heidän tulevaisuutensa on turvattu.

Lue lisää

Mak-Ris

Hymynväre välähti vanhan kasvoille,
just samat on omakohtaiset havannotki,

omat lapset hiukan yli kuusikymppisiä ,

kun katsoo meneeseen,
parikymmentä vuottakki vaan vilahti , katosi,
mihin katosi ,
20- 30 v katosi huomaamatta,

nyt tajuaa kyllä oman vanhuutensa,
voimiensa uupumisen,
mutta ei tahdo tajuta että omat lapset ovat kuusikymppisiä,

silloin puolisoni kanssa olimme muka vanhoja , heh,
kuuskymppisenä jäimme työ-eläkkeelle,

nyt omat jälkeläiset ovat työelämässä, mutta kuinka kauan
jää nähtävätksi,

sydän syrjällään rukoilee heille terveyttä

sairauksille ja kuolemallaki pitää olla järjestys ,
vanha ensin , sitten vasta nuoremmat,

nykyisin ei niin vaan käy,
liian moni nuorempi on poistunu keskuudestamme,
se on mua suuresti surettanu,
herättäny kysymyksiä
miksi niin on käynyt,

joskus luulen, oikeestaan uskon,
pitkä elämäni salaisuus on täysin luojan ansio,

luojan suojeluksen surauksena olen monista kuoleman vaaroista selvinny kuin ihmeen kaupalla,
puhtaasti ihmeitä ne on ollukki,

mutta
miksi miksi miksi minä olen luojan suoleluksessa niin lujasti,,, miksi,,,

se on kyllä edelleen mysteeri minulle,

tiedän minun puolesta on paljon rukoilta,

koko ikäni itsekki olen hiljaa päivittäin pienen rukousen rukoillu
joka ikinen päivä
kymmeniä vuosia työelämässäkin aina,
selvisin niistäki ajoista, vaikka välillä oli hyvinki raskaita aikoja,

nyt joka päivä ihmetellen herään uuteen päivään,
uuteen kevääseen,
jos luoja suo ja hyvin käy näen vielä uuden kesän helteineen ,
meren rantoineen, ihmisen elämän ihanuutta,
ikävä kyllä yksin,

Anonyymi kirjoitti:

Mak-Ris

Hymynväre välähti vanhan kasvoille,
just samat on omakohtaiset havannotki,

omat lapset hiukan yli kuusikymppisiä ,

kun katsoo meneeseen,
parikymmentä vuottakki vaan vilahti , katosi,
mihin katosi ,
20- 30 v katosi huomaamatta,

nyt tajuaa kyllä oman vanhuutensa,
voimiensa uupumisen,
mutta ei tahdo tajuta että omat lapset ovat kuusikymppisiä,

silloin puolisoni kanssa olimme muka vanhoja , heh,
kuuskymppisenä jäimme työ-eläkkeelle,

nyt omat jälkeläiset ovat työelämässä, mutta kuinka kauan
jää nähtävätksi,

sydän syrjällään rukoilee heille terveyttä

sairauksille ja kuolemallaki pitää olla järjestys ,
vanha ensin , sitten vasta nuoremmat,

nykyisin ei niin vaan käy,
liian moni nuorempi on poistunu keskuudestamme,
se on mua suuresti surettanu,
herättäny kysymyksiä
miksi niin on käynyt,

joskus luulen, oikeestaan uskon,
pitkä elämäni salaisuus on täysin luojan ansio,

luojan suojeluksen surauksena olen monista kuoleman vaaroista selvinny kuin ihmeen kaupalla,
puhtaasti ihmeitä ne on ollukki,

mutta
miksi miksi miksi minä olen luojan suoleluksessa niin lujasti,,, miksi,,,

se on kyllä edelleen mysteeri minulle,

tiedän minun puolesta on paljon rukoilta,

koko ikäni itsekki olen hiljaa päivittäin pienen rukousen rukoillu
joka ikinen päivä
kymmeniä vuosia työelämässäkin aina,
selvisin niistäki ajoista, vaikka välillä oli hyvinki raskaita aikoja,

nyt joka päivä ihmetellen herään uuteen päivään,
uuteen kevääseen,
jos luoja suo ja hyvin käy näen vielä uuden kesän helteineen ,
meren rantoineen, ihmisen elämän ihanuutta,
ikävä kyllä yksin,

Lue lisää

Kyllä näet uuden kesän helteineen, ihan varmasti. Tuossahan se on ovella. Me ikääntyneet olemme niitä, joille osui alku pula-aikaan, ja olemme sitkistyneet sen ajan tiukissa oloissa.
Nyt jaksetaan vanhalla painolla.
Ja eihän sitä ihan yksin olla, kun se harmaantuva jälkikasvu kuitenkin on olemassa ja joskus pistäytyy. Yhteys säilyy, vaikka välimatkaakin olisi. Yhteydenpito ei ole vaikeaa kännyjen ja sähköpostien aikaan.
Toista se oli ennen. Minun äitivanhani joutui yskin jäätyään keräämään postimerkkejä, kun oli huonosti liikkuvainen ja eleli itsekseen. Postimerkkien näprääminen toi hänen päiväänsä sisältöä. Lankapuhelimella vain yhteyttä pidettiin keskenämme ja harvoin päästiin kyläilemään.
Paremmin nyt meillä on!

Mak-Ris kirjoitti:

Kyllä näet uuden kesän helteineen, ihan varmasti. Tuossahan se on ovella. Me ikääntyneet olemme niitä, joille osui alku pula-aikaan, ja olemme sitkistyneet sen ajan tiukissa oloissa.
Nyt jaksetaan vanhalla painolla.
Ja eihän sitä ihan yksin olla, kun se harmaantuva jälkikasvu kuitenkin on olemassa ja joskus pistäytyy. Yhteys säilyy, vaikka välimatkaakin olisi. Yhteydenpito ei ole vaikeaa kännyjen ja sähköpostien aikaan.
Toista se oli ennen. Minun äitivanhani joutui yskin jäätyään keräämään postimerkkejä, kun oli huonosti liikkuvainen ja eleli itsekseen. Postimerkkien näprääminen toi hänen päiväänsä sisältöä. Lankapuhelimella vain yhteyttä pidettiin keskenämme ja harvoin päästiin kyläilemään.
Paremmin nyt meillä on!

Lue lisää

Mak-Ris sinulla näyttää olevan voimaa , pirteyttä
ilmeisesti myös terveyttä roppa kaupalla
vaikka muille jakaa, se on sinun onnesi,

häpeillen tunnustan, omat voimat hiipuu vääjäämättä,
en ole noin pirteä , enkä noin aikaan saava kuin sinä,

enkä myöskään hyväksy tätä vanhuutta,
ikäväkyllä en myöskään pääse pakoon tätä vanhuutta,

teen niillä vähäisillä voimillani sen minkä vielä jaksan,
elämäni on jo luovuttamista,
menojalka vipattaa,
mutta elämän rajallisuus tulee jo rajusti vastaan,
ja se harmittaa

Anonyymi kirjoitti:

Mak-Ris sinulla näyttää olevan voimaa , pirteyttä
ilmeisesti myös terveyttä roppa kaupalla
vaikka muille jakaa, se on sinun onnesi,

häpeillen tunnustan, omat voimat hiipuu vääjäämättä,
en ole noin pirteä , enkä noin aikaan saava kuin sinä,

enkä myöskään hyväksy tätä vanhuutta,
ikäväkyllä en myöskään pääse pakoon tätä vanhuutta,

teen niillä vähäisillä voimillani sen minkä vielä jaksan,
elämäni on jo luovuttamista,
menojalka vipattaa,
mutta elämän rajallisuus tulee jo rajusti vastaan,
ja se harmittaa

Lue lisää

Makrisilla on henkistä voimaa ja varmasti fyysistäkin. Hienoa että hän jaksaa pitää yllä palstan tasoa, ottaa kantaa myös yhteiskunnan asioihin.

Anonyymi kirjoitti:

Mak-Ris sinulla näyttää olevan voimaa , pirteyttä
ilmeisesti myös terveyttä roppa kaupalla
vaikka muille jakaa, se on sinun onnesi,

häpeillen tunnustan, omat voimat hiipuu vääjäämättä,
en ole noin pirteä , enkä noin aikaan saava kuin sinä,

enkä myöskään hyväksy tätä vanhuutta,
ikäväkyllä en myöskään pääse pakoon tätä vanhuutta,

teen niillä vähäisillä voimillani sen minkä vielä jaksan,
elämäni on jo luovuttamista,
menojalka vipattaa,
mutta elämän rajallisuus tulee jo rajusti vastaan,
ja se harmittaa

Lue lisää

Kyllä tässä vointia vielä on riittänyt. Vaikka sairaus on joskus iskenyt, niin minulla on varmaan hyvät geenit, koska olen toipunut kuntoon.
Äitini sisarusparvi eli lähes 90-vuotiaaksi, samoin isäni sisaret, joten arvelen perineeni pitkän iän heiltä. Minulla ei ole mitään poppakonstia esittää. Päin vastoin, luulempa että moni tuttavani elää reippailevampaa ja terveellisempää elämää kuin minä.
Eiväthän nuo minun työsuoritukseni ole mistään kotoisin, muutama haravanveto ja hiki pinnassa! Mutta teen minkä teen, loput huomenna, ja samaa neuvoa tarjoan muillekin!

Mak-Ris kirjoitti:

Kyllä tässä vointia vielä on riittänyt. Vaikka sairaus on joskus iskenyt, niin minulla on varmaan hyvät geenit, koska olen toipunut kuntoon.
Äitini sisarusparvi eli lähes 90-vuotiaaksi, samoin isäni sisaret, joten arvelen perineeni pitkän iän heiltä. Minulla ei ole mitään poppakonstia esittää. Päin vastoin, luulempa että moni tuttavani elää reippailevampaa ja terveellisempää elämää kuin minä.
Eiväthän nuo minun työsuoritukseni ole mistään kotoisin, muutama haravanveto ja hiki pinnassa! Mutta teen minkä teen, loput huomenna, ja samaa neuvoa tarjoan muillekin!

Lue lisää

Ehkä geenillä on jotain tekemistä pitkään ikään,
oma sukuni kuolleisuus on noin 70- 80 v välillä,
joten ehkä nämä omat vanhuuden vaivat johtuu tuosta perimästä,
olenhan yli kahdeksankymppinen,
oli vaan pettymys tämä vanhuus, en olisi ikinä kuvitellut vanhuutta näin työlääksi,
olinhan " kaikkivoipainen " reipas ja terve joskus,,,
kaikesta huolimatta harrastan liikuntaa kuntoni mukaan,
helpottaa elämää,,,
hittaasti mutta varmasti,,

Jos silla lailla ajattelee,
ihminen on aina jonkun asian vanki.
Lohdutonta on,
ettei paljon mikään ole enää mahdollista,
mutta koitamme kestää !

Anonyymi kirjoitti:

Jos silla lailla ajattelee,
ihminen on aina jonkun asian vanki.
Lohdutonta on,
ettei paljon mikään ole enää mahdollista,
mutta koitamme kestää !

Kyllä alottaja on vanhuuden vanki,

mutta
kaikesta huolimatta aion ihmetellä vielä tätä ihanaa kevättä
ja hartaasti odotan tulevaa kesää,

odotan kauniita päiviä,
lämpöä, aurinkoa,
suunnittelen köpittää vielä rantaan aurinkoon

pikku pikku pikineissä hups, heh,
vaikka ruma ja vanha olenki,
mutta
kun nautin kuumalla hietikolla köllöttämisestä,
siitä tuliki mieleen,
pitää ostaa uusi korvaradio
aika kuluu mukasvasti useampi tuntiki,
kun kuuntelee mieleistä musiikkia ja ojhelmaa samalla kun makoilee auringossa,
entinen korvaradio meni jotenki rikki, pakko ostaa uusi,
onkohan ne kalliita,
muistaakseni se entinen maksoi jotain 250 euroa, jos muistan oikein,
en ole varma tuosta,

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä alottaja on vanhuuden vanki,

mutta
kaikesta huolimatta aion ihmetellä vielä tätä ihanaa kevättä
ja hartaasti odotan tulevaa kesää,

odotan kauniita päiviä,
lämpöä, aurinkoa,
suunnittelen köpittää vielä rantaan aurinkoon

pikku pikku pikineissä hups, heh,
vaikka ruma ja vanha olenki,
mutta
kun nautin kuumalla hietikolla köllöttämisestä,
siitä tuliki mieleen,
pitää ostaa uusi korvaradio
aika kuluu mukasvasti useampi tuntiki,
kun kuuntelee mieleistä musiikkia ja ojhelmaa samalla kun makoilee auringossa,
entinen korvaradio meni jotenki rikki, pakko ostaa uusi,
onkohan ne kalliita,
muistaakseni se entinen maksoi jotain 250 euroa, jos muistan oikein,
en ole varma tuosta,

Lue lisää

Joku varmaan osaa sinua opastaa korvaradioista, minä en tiedä niistä mitään.
Itse suunnittelen, jos vielä täksi kesäksi parvekekukkia hankkisin,
voi olla viimeinen.