Nettiystävän hautajaiset

Nettikontaktit saattavat muuttua todellisiksi ja koskettaviksi.
Olen mukana muutamalla ruotsalaisella seniorisaitilla, missä vuosien mittaan on oppinut tuntemaan ihmisiä ja pitämään joistakin enemmän kuin toisista.

Pari vuotta sitten tuli palstalle uusi ihminen, hän kertoi avoimesti elämästään ja elämäntilanteestaan heti alussa.
Monet varmaankin ihmettelivät kuinka hän rohkeni sen tehdä.
Hyvin koulutettu, työskenteli sosiaalialalla "vaikeitten" nuorten ihmisten hyväksi.
Hän oli vihkinyt elämänsä ollakseen joittenkin nuorten ihmisten tuki ja turva kun omat läheiset eivät enää jaksaneet, halunneet tai pystyneet auttamaan.
Sitten hän sairastui, kertoi siitäkin palstalla ja kuinka sairaus eteni.
Koko ajan hänellä oli kuitenkin meille toisille antaa tärkeitä ajatuksia, joita hän itse oli pohtinut nyt, kun kaikki tämä touhotus ei enää merkinnytkään mitään.

Sitten seurasi hiljainen vaihe.
Eräänä aamuna oli hänen pojaltansa viesti odottamassa palstalaisia, että hänen äitinsä on kuollut.
Liikuttava viesti, missä hän kertoi kuinka paljon me senioriystävät olemme merkinneet hänen äidilleen ja että hän on pyytänyt poikaansa ilmoittamaan meille kun hänen maallinen matkansa on ohi.

Tänään kello 14 Ruotsin aikaa on hänen siunaustilaisuutensa. Olemme lähettäneet värikkään kukkatervehdyksen värikkäälle ystävällemme.