Poliisin soitto

Nocturnen, tämän pienen iltasoiton voi soittaa koska tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Nocturnen, tämän pienen iltasoiton voi soittaa koska tahansa.

Tietenkin voi vaatia myös vaatimatonta ilta matineaaaa...

Yleisen oikeusperiaatteen mukaan todistusta ei saa hankkia painostamalla. Laissa on kuitenkin painostusvankeus todistuksen saamiseksi?

Suomessa ei ole oikeusvaltion vaatimaa lainsäädäntöä. Siksi Suomen oikeusjärjestelmän "tuomiot" on jätettävä omaan erittäin suuren epätoden mahdollisuuden sisältävään arvoonsa. Oikeus murha on enemmän sääntö kuin poikkeus. Oikeudessakin pätee vahvemman oikeus.

Anonyymi kirjoitti:

Yleisen oikeusperiaatteen mukaan todistusta ei saa hankkia painostamalla. Laissa on kuitenkin painostusvankeus todistuksen saamiseksi?

Suomessa ei ole oikeusvaltion vaatimaa lainsäädäntöä. Siksi Suomen oikeusjärjestelmän "tuomiot" on jätettävä omaan erittäin suuren epätoden mahdollisuuden sisältävään arvoonsa. Oikeus murha on enemmän sääntö kuin poikkeus. Oikeudessakin pätee vahvemman oikeus.

Lue lisää

Toisin sanoen Suomen oikeusjärjestelmä ja sen tuomiot eivät ole luotettavia.

Anonyymi kirjoitti:

Yleisen oikeusperiaatteen mukaan todistusta ei saa hankkia painostamalla. Laissa on kuitenkin painostusvankeus todistuksen saamiseksi?

Suomessa ei ole oikeusvaltion vaatimaa lainsäädäntöä. Siksi Suomen oikeusjärjestelmän "tuomiot" on jätettävä omaan erittäin suuren epätoden mahdollisuuden sisältävään arvoonsa. Oikeus murha on enemmän sääntö kuin poikkeus. Oikeudessakin pätee vahvemman oikeus.

Lue lisää

Väitteesi täytyy olla totta, koska lähes jokainen vanki väittää olevansa syytön, sekä oikeusmurhan uhri.

Anonyymi kirjoitti:

Yleisen oikeusperiaatteen mukaan todistusta ei saa hankkia painostamalla. Laissa on kuitenkin painostusvankeus todistuksen saamiseksi?

Suomessa ei ole oikeusvaltion vaatimaa lainsäädäntöä. Siksi Suomen oikeusjärjestelmän "tuomiot" on jätettävä omaan erittäin suuren epätoden mahdollisuuden sisältävään arvoonsa. Oikeus murha on enemmän sääntö kuin poikkeus. Oikeudessakin pätee vahvemman oikeus.

Lue lisää

"Yleisen oikeusperiaatteen mukaan todistusta ei saa hankkia painostamalla."

Nyt meni vähän käsitteet sekaisin. Tuo oikeusperiaatteesi koskee tunnustusta. Siitä säädetään ainakin ROL:issa ja esitutkintalaissa.

Todistaminen puolestaan on velvollisuus, josta säädetään oikeudenkäymiskaaressa. Sieltä löytyy lisäksi mahdollisuus uhkasakkoon tai painostusvankeuteen.

Anonyymi kirjoitti:

"Yleisen oikeusperiaatteen mukaan todistusta ei saa hankkia painostamalla."

Nyt meni vähän käsitteet sekaisin. Tuo oikeusperiaatteesi koskee tunnustusta. Siitä säädetään ainakin ROL:issa ja esitutkintalaissa.

Todistaminen puolestaan on velvollisuus, josta säädetään oikeudenkäymiskaaressa. Sieltä löytyy lisäksi mahdollisuus uhkasakkoon tai painostusvankeuteen.

Lue lisää

Ja mikä ero on käsitteillä tunnustaminen ja todistaminen.

Tunnustaminen varmasti vaatii suurempaa painostusta kuin todistaminen.

Todistaminen vain puhetta. Puheella ei tarvitse olla mitään tekemistä toden kanssa.

Otetaan esimerkki. Kaksi henkilö valehtelee, kolmas painostetaan todistamaan, puhuuko tämä kolmas totta kun kaksi todistusta painaa enemmän ja painostettu todistaja valehtelisi tällöin "oikeuden" näkökulmasta ja syyllistyisi rikokseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mikä ero on käsitteillä tunnustaminen ja todistaminen.

Tunnustaminen varmasti vaatii suurempaa painostusta kuin todistaminen.

Todistaminen vain puhetta. Puheella ei tarvitse olla mitään tekemistä toden kanssa.

Otetaan esimerkki. Kaksi henkilö valehtelee, kolmas painostetaan todistamaan, puhuuko tämä kolmas totta kun kaksi todistusta painaa enemmän ja painostettu todistaja valehtelisi tällöin "oikeuden" näkökulmasta ja syyllistyisi rikokseen.

Lue lisää

"Ja mikä ero on käsitteillä tunnustaminen ja todistaminen."

Jos nämä termit sinulle tulee avata, niin keskustelemme asiasta niin eri tasoilla, että sitä on hyödytöntä jatkaa edes sen jälkeen.

Näin ollen loppukirjoitukseesi jonkin vastauksen vääntäminen lienee aika turhaa.

Anonyymi kirjoitti:

Väitteesi täytyy olla totta, koska lähes jokainen vanki väittää olevansa syytön, sekä oikeusmurhan uhri.

Ei väitä. Moni myöntää syyllisyytensä.

Kirjoitus ei ole edes sinnepäinkään. Poliisi ei voi olla varma, puhuuko puhelimessa oikean henkilön kanssa. Sinun ei tarvitse etsiä laturia, jos akku loppuu.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja mikä ero on käsitteillä tunnustaminen ja todistaminen."

Jos nämä termit sinulle tulee avata, niin keskustelemme asiasta niin eri tasoilla, että sitä on hyödytöntä jatkaa edes sen jälkeen.

Näin ollen loppukirjoitukseesi jonkin vastauksen vääntäminen lienee aika turhaa.

Lue lisää

Teoreettis-käsitteellisesti molemmissa on kyse henkilön ilmaisemasta todenperäisestä asiasta.

Käytännössä ei ole teoriaan tasoista tunnustamista ja todistamista, molemmat voivat olla todenmukaisia tai valheellisia.

Tunnustamisen pakottaminen sisältää ennakkoväittämän, joka voi olla todenperäinen tai valheellinen.
Todistamisen pakottaminen sisältää käsitteellisen virheen, koska pakottaminen koskee käytäntöä eikä teoriaa. Jolloin todistuksen voi määrätä olosuhteiden muodostama ennakkovaade joka on verrattavissa ennakkoväittämään, molemmissa todisteen ollessa ennalta määritelty riippumatta todesta.

Lakikirja ja tosimaailma ovat niin eri tasoilla että niistä keskustele samoina asioina on hyödytöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitus ei ole edes sinnepäinkään. Poliisi ei voi olla varma, puhuuko puhelimessa oikean henkilön kanssa. Sinun ei tarvitse etsiä laturia, jos akku loppuu.

Aivan metsässä. Puhelin kuulusteluissa poliisi kysyy kuulusteltavalta sellaista, joka on vain ´oikean´ henkilön tiedossa varmistuakseen hänen henkilöllisyydestä.
Koronakriisin aikana kaikki ne kuulustelut, jotka ovat lain mukaan mahdollisia suoritetaan puhelimitse. Vain rosvot otetaan kiinni ja tuodaan häkkiin poliisiasemalle ja edelleen kuulusteltaviksi. Jos rosvolta loppuu akku, niin hänet haetaan häkkiin, koska puhelinkuulustelu ei onnistunut. Asianomistajalle ja todistajalle voidaan soittaa myöhemmin uudelleen.

Mutta kun samaan yhteyteen olisi pitänyt valistaa myös totuudessapysymisvelvoitteesta tai sen puutteesta, todistelun ja tunnustuksen arvioinnin merkityksestä ja whatnot, niin jos edes kyseiset termit eivät ole tuttuja ja muutenkin asiaan vastaukseksi tulee (luultavasti googlella löydettyä ja asiayhteydestään irroitettua) jossain konkreetin ja abstraktin välillä liikkuvaa huttua kirjoittajalle vieraiden käsitteiden filosofisesta luonteesta, niin aika turha vaiva.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun samaan yhteyteen olisi pitänyt valistaa myös totuudessapysymisvelvoitteesta tai sen puutteesta, todistelun ja tunnustuksen arvioinnin merkityksestä ja whatnot, niin jos edes kyseiset termit eivät ole tuttuja ja muutenkin asiaan vastaukseksi tulee (luultavasti googlella löydettyä ja asiayhteydestään irroitettua) jossain konkreetin ja abstraktin välillä liikkuvaa huttua kirjoittajalle vieraiden käsitteiden filosofisesta luonteesta, niin aika turha vaiva.

Lue lisää

Väität siis että laki on normaalin logiikan ulkopuolella, mitä se varmasti onkin.

Niin jos ihmiset ovat tasa-arvoisia, miten joku voi toimia toisen tuomarina.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun samaan yhteyteen olisi pitänyt valistaa myös totuudessapysymisvelvoitteesta tai sen puutteesta, todistelun ja tunnustuksen arvioinnin merkityksestä ja whatnot, niin jos edes kyseiset termit eivät ole tuttuja ja muutenkin asiaan vastaukseksi tulee (luultavasti googlella löydettyä ja asiayhteydestään irroitettua) jossain konkreetin ja abstraktin välillä liikkuvaa huttua kirjoittajalle vieraiden käsitteiden filosofisesta luonteesta, niin aika turha vaiva.

Lue lisää

Totuudessapysymisvelvoite.

Prosessioikeudessa käsitellään ihmisten lainrikkomuksia. Kuitenkin prosessioikeus asettaa prosessiinsa olettaman että ihmiset eivät riko lakia, eli pysyvät totuudessa.
Oikeusprosessi on siksi jakomielitautinen ja paradoksaalinen, ja asettaa itsensä kehäpäätelmällään itseään ikuisesti toistavaan prosessiin.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan metsässä. Puhelin kuulusteluissa poliisi kysyy kuulusteltavalta sellaista, joka on vain ´oikean´ henkilön tiedossa varmistuakseen hänen henkilöllisyydestä.
Koronakriisin aikana kaikki ne kuulustelut, jotka ovat lain mukaan mahdollisia suoritetaan puhelimitse. Vain rosvot otetaan kiinni ja tuodaan häkkiin poliisiasemalle ja edelleen kuulusteltaviksi. Jos rosvolta loppuu akku, niin hänet haetaan häkkiin, koska puhelinkuulustelu ei onnistunut. Asianomistajalle ja todistajalle voidaan soittaa myöhemmin uudelleen.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa, poliisi ei voi tietää, mitä kuulusteltava tietää ja mitä ei tiedä. On pelkkää arvailua olettaa että vain kuulusteltava tietää asioita. Suomessa on syyttömyysolettama, joten ei poliisi voi päättää että joku on rosvo ja tuoda niin sanottuun häkkiin. Rikoksesta epäillyt pitää kuulustella, täytyy tehdä esitutkinta, poliisi ei päätä syyllisyydestä. Kuulustelu voidaan suorittaa puhelimitse, mutta siihen varataan aika erikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Niin jos ihmiset ovat tasa-arvoisia, miten joku voi toimia toisen tuomarina.

Helposti. Katsos yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vaatimus ulottuu vain siihen asti, että epätasa-arvoa ei saa olla ilman hyväksyttävää syytä. Meillä on montakin hyvää syytä sille, miksi kaikki ihmiset eivät ole täysin absoluuttisen tasa-arvoisia kaikissa asioissa.

Anonyymi kirjoitti:

Totuudessapysymisvelvoite.

Prosessioikeudessa käsitellään ihmisten lainrikkomuksia. Kuitenkin prosessioikeus asettaa prosessiinsa olettaman että ihmiset eivät riko lakia, eli pysyvät totuudessa.
Oikeusprosessi on siksi jakomielitautinen ja paradoksaalinen, ja asettaa itsensä kehäpäätelmällään itseään ikuisesti toistavaan prosessiin.

Lue lisää

Olet väärässä. Kyllä todistamisprosessiin on sisäänrakennettu olettama, että todistaja voi valehdella. Siksi tuomarin pitää tarkoin harkita kaikkea näyttöä todistelu mukaanlukien, ja päättää sitten mitä katsoo toteennäytetyksi. Sen lisäksi selvästi valheellisesta todistuksesta voidaan rangaista.

Esittämääsi paradoksia ei siis ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa, poliisi ei voi tietää, mitä kuulusteltava tietää ja mitä ei tiedä. On pelkkää arvailua olettaa että vain kuulusteltava tietää asioita. Suomessa on syyttömyysolettama, joten ei poliisi voi päättää että joku on rosvo ja tuoda niin sanottuun häkkiin. Rikoksesta epäillyt pitää kuulustella, täytyy tehdä esitutkinta, poliisi ei päätä syyllisyydestä. Kuulustelu voidaan suorittaa puhelimitse, mutta siihen varataan aika erikseen.

Lue lisää

Edelleen niin metsässä kuin olla voi. Poliisi ei tietenkään voi tietää, mitä kuulusteltava tietää, mutta niitä asioitahan häneltä juuri kysellään. Jos vastaukset ovat täysin pielessä, eivätkä sovi aiheeseen, niin puhelin kuulustelua ei tehdä, vaan epäilty kutsutaan poliisiasemalle kuulusteluun henkilökohtaisesti. Puhelinkuulustelu on juuri sitä varten, ettei kuulusteltavan, tai epäillyn tarvitsisi poliisiasemalle tulla.

Poliisi ei päätä, onko joku rosvo vai ei, mutta epäilee, että on ! Poliisin esitutkinta perustuu rikosepäilyyn. Epäilyn eri syitä on useita, on vahvempia ja heikompia. Päätöksen syyllisyydestä tekee riippumaton tuomioistuin, ellei poliisi ratkaise asiaa rangaistusmääräysmenettelyssä, mistä voi aina valittaa ja saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos on eri mieltä poliisin kanssa. Tai, esitutkintalain perusteella poliisi voi katsoa syyllisyyden selvinneen, mutta sen vähäisyyden perusteella antaa siitä huomautuksen. Huomautus on siitä paha, ettei siitä voi valittaa, mutta siitä voi kannella, jos haluaakin ankaramman rangaistuksen, kuin vain huomautuksen, tai ei edes sitä.

Poliisi ottaa Suomessa vuosittain kiinni tuhansia epäiltyjä ja vie heidät poliisiasemalle ns. ´häkkiin´. Siihen on Eduskunta antanut poliisille valtuudet säätämällä Pakkokeinolain. Poliisilain perusteella ihminen voidaan viedä putkaan/häkkiin muun kuin rikosepäilyn vuoksi. Esitutkintalain perusteella epäilty taas voidaan noutaa kuulusteluun, kun noudon edellytykset täyttyvät. Eli, lakeja on paljon, joita poliisi käyttää.

Puhelin kuulusteluun ei tarvitse varata etukäteen aikaa, mutta siinä kysytään, sopiiko sellainen. Kuulusteltava saattaa olla töissä, istua vaikka bussissa, tai metrossa poliisin puhelun saadessaan, eikä halua sivullisten kuuleen ryhtyä asiaansa selvittämään.

Anonyymi kirjoitti:

Olet väärässä. Kyllä todistamisprosessiin on sisäänrakennettu olettama, että todistaja voi valehdella. Siksi tuomarin pitää tarkoin harkita kaikkea näyttöä todistelu mukaanlukien, ja päättää sitten mitä katsoo toteennäytetyksi. Sen lisäksi selvästi valheellisesta todistuksesta voidaan rangaista.

Esittämääsi paradoksia ei siis ole.

Lue lisää

Subjektiivista todistetta ei voida totuudenmukaisesti luokitella todeksi tai valheeksi.
Siksi harkinta asiassa ei voi sen enempää kertoa asian todenmukaisuutta tai valhetta.
Edes psykologisin menetelmin ei ole pystytty erottamaan valheellista kertomusta kuin 70 prosenttisesti, psykologisin menetelmin joiden totuus-kriteerit ovat jokaisen tarkasteltavissa.

Prosessi tarkoittaa vallan kolmijako-opin lainsäädäntö puolta. Jos prosessi sisältää ymmärryksen että se voi perustua valheeseen, silloin prosessi myöntää että sen lopputulos voi olla valheellinen. Silloin vallan kolmijako-opin lainvalvonta ja rikos ja rangaistus periaatteinen tuomiovalta eivät pysty prosessin sattumanvaraista lopputulosta muuttamaan, prosessin abstraktin lainsäädäntö-säännöstä eriävästi.

Kuten havaitaan nykyinen oikeusprosessi ei tuota lopputulosta johon teoriassa pyritään, eikä se oikeaa lopputulosta voi koskaan tuottaa sisältäessään subjektiivisia todiste-osatekijöitä.

Prosessia voisi yrittää kehittää kohti aina pienempää virhemarginaalia. Kuten esimerkiksi tässä on kirjoitettu keskustelu.suomi24.fi/t/16527886/valehtelun-todistaminen.

Jumalan pelko tuskin aiheuttaa nykyaikana totuudessa pysymisen, toisin kuin ehkä 1700-luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen niin metsässä kuin olla voi. Poliisi ei tietenkään voi tietää, mitä kuulusteltava tietää, mutta niitä asioitahan häneltä juuri kysellään. Jos vastaukset ovat täysin pielessä, eivätkä sovi aiheeseen, niin puhelin kuulustelua ei tehdä, vaan epäilty kutsutaan poliisiasemalle kuulusteluun henkilökohtaisesti. Puhelinkuulustelu on juuri sitä varten, ettei kuulusteltavan, tai epäillyn tarvitsisi poliisiasemalle tulla.

Poliisi ei päätä, onko joku rosvo vai ei, mutta epäilee, että on ! Poliisin esitutkinta perustuu rikosepäilyyn. Epäilyn eri syitä on useita, on vahvempia ja heikompia. Päätöksen syyllisyydestä tekee riippumaton tuomioistuin, ellei poliisi ratkaise asiaa rangaistusmääräysmenettelyssä, mistä voi aina valittaa ja saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos on eri mieltä poliisin kanssa. Tai, esitutkintalain perusteella poliisi voi katsoa syyllisyyden selvinneen, mutta sen vähäisyyden perusteella antaa siitä huomautuksen. Huomautus on siitä paha, ettei siitä voi valittaa, mutta siitä voi kannella, jos haluaakin ankaramman rangaistuksen, kuin vain huomautuksen, tai ei edes sitä.

Poliisi ottaa Suomessa vuosittain kiinni tuhansia epäiltyjä ja vie heidät poliisiasemalle ns. ´häkkiin´. Siihen on Eduskunta antanut poliisille valtuudet säätämällä Pakkokeinolain. Poliisilain perusteella ihminen voidaan viedä putkaan/häkkiin muun kuin rikosepäilyn vuoksi. Esitutkintalain perusteella epäilty taas voidaan noutaa kuulusteluun, kun noudon edellytykset täyttyvät. Eli, lakeja on paljon, joita poliisi käyttää.

Puhelin kuulusteluun ei tarvitse varata etukäteen aikaa, mutta siinä kysytään, sopiiko sellainen. Kuulusteltava saattaa olla töissä, istua vaikka bussissa, tai metrossa poliisin puhelun saadessaan, eikä halua sivullisten kuuleen ryhtyä asiaansa selvittämään.

Lue lisää

Kuulustelun jälkeen syyttäjä päättää, onko aihetta nostaa syyte. Tuomioistuimella ei ole tässä vaiheessa mitään tekemistä. Vuosittain vanhenee monia rikoksia, koska epäiltyä ei tavoiteta ja poliisilla on muuta työtä kuin hakea epäiltyjä.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan metsässä. Puhelin kuulusteluissa poliisi kysyy kuulusteltavalta sellaista, joka on vain ´oikean´ henkilön tiedossa varmistuakseen hänen henkilöllisyydestä.
Koronakriisin aikana kaikki ne kuulustelut, jotka ovat lain mukaan mahdollisia suoritetaan puhelimitse. Vain rosvot otetaan kiinni ja tuodaan häkkiin poliisiasemalle ja edelleen kuulusteltaviksi. Jos rosvolta loppuu akku, niin hänet haetaan häkkiin, koska puhelinkuulustelu ei onnistunut. Asianomistajalle ja todistajalle voidaan soittaa myöhemmin uudelleen.

Lue lisää

Ei voi tietää onko soittaja poliisi vai valepoliisi. Tai onko poliisi hoitamassa virkatehtävää vai kaverin puolesta painostamassa.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun samaan yhteyteen olisi pitänyt valistaa myös totuudessapysymisvelvoitteesta tai sen puutteesta, todistelun ja tunnustuksen arvioinnin merkityksestä ja whatnot, niin jos edes kyseiset termit eivät ole tuttuja ja muutenkin asiaan vastaukseksi tulee (luultavasti googlella löydettyä ja asiayhteydestään irroitettua) jossain konkreetin ja abstraktin välillä liikkuvaa huttua kirjoittajalle vieraiden käsitteiden filosofisesta luonteesta, niin aika turha vaiva.

Lue lisää

"totuudessapysymysvelvoite tai sen puute"
Lokakuun 10.2020 kolisi jo pohjakosketus poliisiosiossa

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa, poliisi ei voi tietää, mitä kuulusteltava tietää ja mitä ei tiedä. On pelkkää arvailua olettaa että vain kuulusteltava tietää asioita. Suomessa on syyttömyysolettama, joten ei poliisi voi päättää että joku on rosvo ja tuoda niin sanottuun häkkiin. Rikoksesta epäillyt pitää kuulustella, täytyy tehdä esitutkinta, poliisi ei päätä syyllisyydestä. Kuulustelu voidaan suorittaa puhelimitse, mutta siihen varataan aika erikseen.

Lue lisää

*** Suomessa on syyttömyysolettama, joten ei poliisi voi päättää että joku on rosvo ja tuoda niin sanottuun häkkiin. Rikoksesta epäillyt pitää kuulustella, täytyy tehdä esitutkinta, poliisi ei päätä syyllisyydestä***

Vähän nyt sinne päin. Poliisi EPÄILEE, että henkilö on rosvo ja vie hänet rikosepäilyn perusteella häkkiin. Jos pidättämisen edellytykset täyttyvät, niin häkissä voi pitää epäiltyä enintään 24 tuntia, jonka aikana on epäilty joko vapautettava, tai pidätettävä. Jos ei täyty, niin epäiltyä voi pitää häkissä enintään 12 tuntia. Päätöksen siitä, onko henkilö todella rosvo tekee oikeus, ei poliisi.
Ei häkissä olevaa rosvoa tarvitse heti kuulustella. Yleensä se tehdään ennen kuin rosvo vapautetaan. Monta kertaa rosvo on niin kännissä, että täytyy odotella, että rosvo selviää. Jos rosvoa esitetään vangittavaksi, niin ennen vangitsemisoikeudenkäyntiä rosvoa on kuulusteltava. Jos rosvo vangitaan, niin silloin poliisi voi kuulustella häntä vaikka kymmenen kertaa. Tarpeen mukaan.

Ei tarvi päästää sisään. Todennäköisempää on että lähettävät kirjeen.

Poliisi tuskin tulee kotiin tekemään kuulustelua, vaan pyytää epäillyn poliisilaitokselle. Ei tarvi pelätä oven rikkomista.

Toimistotuoli pärjää varmasti hetken aikaa yksin, vaikka omistaja hetkeksi lähtee poliisiasemalla käymään. Mikähän mahtanee olla rullatuolipotilas. Kenties toimistotuolin metalliosien nikkelistä allergisen reaktion saanut. Poliisiasemat ovat julkisina paikkoina esteettömiä. Edellisessä kommentissa näkyy yhteiskunnan vammaiskielteisyys, pysykää vammaiset kotona, meille on helpompi, kun ei tarvitse teitä katsella.

Huomaa ilman sanomistakin kuinka jatkat urputusta, ei tarvitse erikseen mainita. Miksi pyydät ettei äly jättäisi sinua. Kannattaa opiskella, sillä tavoin saat älyä.

Voivat soittaa virka-ajan ulkopuolella. Siksi ehkä, ettei puhelu kestä päivänvaloa eikä virka-ajan ulkopuolella ole turhia kuuntelijoita asiattomalle soitolle.

Voi. Siihen ei tarvitse vastata.