Nykyinen demokratia on katoavaa kansanperinnettä - on heräämisen aika!

Edustuksellinen demokratia perustuu siihen, että asiantuntijat taustoittavat asiat päättäjille, jotka ovat velvollisia asioihin tutustumaan. Monet asioista ovat niin moninutkaisia, ettei eri ratkaisumallien vaikutuksia pysty arvioimaan ilman laajaa yleissivistystä ja yhteiskunnan tuntemusta.

Monellako ns. tavallisella ihmisellä olisi motivaatiota perehtyä asioihin vastuullisesti ja perinpohjaisesti? Yhä useammin törmää siihen, ettei edes tiedetä miten tämä yhteiskunta toimii. Kansanäänetyksissä äänestettäisiin mutulla, kaljassa, pottuillakseen jne... Eikä sellaisessa maassa olisi pian kenenkään hyvä olla.

Asiantuntemusta on helppo väheksyä silloin kun ei tiedä kuinka vähän tietää. Tai kuinka paljon työtä asioihin kunnolla perehtyminen vaatii. Demokratia on epätäydellinen, koska ihmisetkin ovat epätäydellisiä. Henkilökohtaisesti kannatan edustuksellista demokratiaa, jossa päättäjillä on kasvot sekä poliittinen vastuu. Kansanäänestykset ovat kasvottomia ja vastuuttomia. Niissä ei pitäisi päättää muita kuin yksinkertaisia asioita.

Mitä tulee niihin muihin järjestelmiin, niin olen tutustunut paikan päällä myös diktatuureihin. Ihmettelen syvästi miten joku voi autoritääristä järjestelmää kannattaa. Demokratiassa päätöksenteon virheet sentään tunnistetaan ja pyritään ajan mittaan korjaamaan. Diktaattori ei niitä edes myönnä, saati sitten korjaa. Eikä heistä useimmiten pääsee eroon kuin veren vuodatuksella.

Demokratia mielletään ihmiskeskeiseksi ominaisuudeksi, jota ei koko ihmiskunnan esiintymisaikana ole harrastettu kuin murto-osa - varsikin nykyinen tapa ihmiselossa on hyvin ihmisautoritääristä ja -määräyksellistä kokonaisvastuuta väistellen. Ihmisten demokratiassa taas on pyrky kantaa vastuuta - edes vaikuteryhmänsä puitteissa.

2 - Jälkemme meitä kaikki Elättävään luontobiologiaan on liki diktatuurimaista - emme ole välittäneet tasapuolisuudesta kaikkien lajien kesken, vaikka meitä kaikkia ohjaava evoluutio käsittelee lajia kuin lajia täysin demokraattisesti ja tasapuolisesti - luoden sopeumallista kilpailua - vahvuustekijöiden ajamana. Tuoltako se demokratiakin voisi pulputa?

Ihmiselollisia yhteiskuntamalleja on paljon - demokratia nykymuodossaan (keskeneräisenä kehityskaarellaan?) hakee linjojaan, kuten nyt Yhdysvalloista nähdään.

Demokratia hiippuu, kun autoritäärisiä voimia nousee päätöskeskiöihin
Ihmiset taas katutasoilla ovat seurailijoita, vain muutamat nousevat johtajiksi, joille suodaan päätösvaltaa ohi todellisten demokraattisten mallien - ilman esimerkiksi suoran demokratian malleja - vrt. Sveitsi ja sen lukuisat sitovat kansanäänestykset.

Demokratia on yhteisten asioiden hoitoa

Yhteisiin asioihin tänään kuuluvat myös luontoon ja biologiaan liittyvät keskinäisvaikutteet kausaliteetteineen. On oikein ottaa vihdoin huomioinnin piiriin kaikissa päätöksissä koko biologista Elollisuutta rasittavat, kuluttavat ja kierrättävät ominaisuudet - olisiko se huomisen kumuloituvaa demokratiaa?

Mutta kuinka pääsemme eroon tästä meidän täydestä ihmiskeskeisyydestä huomaanaan ettei meidänkään Elämää voi olla ilman luontobiologiaa. Siis onko aika pohtia demokratia aivan uusiin kokonaisvaltaisuuden vastuunkantoraameihin.

Mielenkiintoista oli se, että diktatuuriksi väitetty Kiina halusi ottaa USA' n Pariisin sopimuksesta irtautumisen jälkeen johtajuutta ympäristöasioiden osalta. Miten diktatuuri voisi olla siinä tehokkaampi kuin eronsa jälkeen palaava USA? e

Demokratia eli olla sossupummina muiden siivellä koko elämän sitä se Demokratia on nykyään.

"Suoran demokratian" ongelma on juuri se, että monimutkaistuvassa maailmassa valintoja ei voi pelkistää kylla-ei -valinnoiksi. Korni esimerkki on ydinvoima: kyllä vai ei? Mitä tarkoittaa "ei"? Esimerkiksi Saksassa se tarkoitti hiilivoiman kasvattamista ja sähkön tuonnin lisäämistä Ranskasta, jossa sähkö tuotetaan ydinvoimalla. Tätäkö oikeasti haluttiin?

[ … kansalainen Erkki miettii äänestyskopissa kuinka hyvin hänen nyt ruksaama edustaja hoitaa lupaamiaan asioita. Usein aiemmin on seurannut pettymyksiä, ja niitä lupaamattomuuksia on sitten selitelty monimielisin sanoin, ettei ollut riittävää enemmistöä – poliitikoille kansanäänestys lienee painajainen |1 …

… kansalainen Liisa tietää oman kykynsä ja on valmis ottamaan kantaa suoraan esitettyihin kansanäänestyksiin, motiivina on se, että näissä päätöksissä Sveitsin mallin mukaan enemmistön tulos toteutetaan, tosin perinteellinen media halunnee manipuloida voimakkaasti joitain äänestysasiakohtia – onneksi mitään poliitikkoselityksiä ei sitten jälkijunassa tule! … ]
…
|* ~ http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/173873/6f8f435cb4 –
|* ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kysely-yha-useampi-karsastaa-kansanaanestyksia/6163996 -


Sveitsissä kysytään kansalta ”pieniäkin asioita” suoraan – onko tämä merkki sitä, että sveitsiläiset luottavat kykyynsä mikä on heille itselleen suoraan päätettynä parasta? Entä meillä nyt, kun haastattelututkimus |2 epäröisi antaa kansalle suoraa mandaattia omista asioista päätettäessä? Emmekö oikein luota itseemme?
…
|2 Esimerkki EU:sta ja eurosta ~ http://yle.fi/uutiset/3-8993957 -


Kreikkalaiset huusivat vapaina miehinä torilla

Demokratian kehtona pidetty Ateena oli reaaliajassa, siellä vapaat miehet saivat huutoäänestää mitä kaupungissa tehdään. Enemmistö päätti ja vähemmistö oli hiljaa. Suora demokratia on lajissaan vanha systeemi. Nyt ateenalaisten jälkeen on ollut diktaattoreita, matriarkkoja, kuninkaita, tsaareja, kaaneja ja keisareita – yksinvaltaisuuden ollessa ehkä pisimpään vallinnut järjestelmä. Valistunut diktatuuri – miettii jo moni.


Välillinen demokratia – kuten Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016
[Enemmillä äänillä vasta toiseksi – häviäjäksi ~ http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/aantenlasku-etenee-usa-ssa-clintonille-tulossa-huikea-potti-paljon-isompi-kuin-trumpille/6164806 - ]

Donald Trump voitti vaalit pienemmällä äänimäärällä. Oli tapahtunut laillinen suoraan kansanvaltaan nähden epädemokraattinen lopputulos, joka säätyi välillisesti laadittujen vaalilakien vuoksi. Nyt presidenttikin valitaan välillisesti, kuten meillä vielä Mauno Koiviston aikana. Koiviston jälkeen oivalsimme antaa kansalaisille suoran mandaatin presidenttinsä valintaan.

Suomessa presidentti sai samalla melkoisen arvoaseman suorassa kansanvaalissa, vaikka muutoin päätösvaltaa oli kohtalokkaasti vähennetty |3. USA:ssa ei ole muuten pääministeriä, presidentti on hallituksen ”pääministeri”. Voisiko meillä olla sama systeemi – mitä sanoisi kansa, jos saisi suoraan päättää? Meillä kansa ei toistaiseksi valitse pääministeriä.

Kansaäänestystoimisto?

Ketkä valitsevat Kansanäänestystoimiston henkilöt ja missä laaditaan toimintaohjeet

Toimiston henkilöresurssit ovat ykkösasia. Pitää olla lakien tuntemus, pitää olla kansalaistuntemusta ”iholla olona”, pitää olla ajan hermolla oloa – pitää olla tietämystä, mitä muualla tapahtuu, pitää olla näkemystä oikeudenmukaisuudesta ja historiasta.

Tietämystä tulee olla kansanryhmistä, paikallispolitiikasta, unohtamatta valtakunnan politiikkaa ja oman valtion perinteitä ja tapahtumia. Lisäksi erityisesti tietämystä ongelmista, mitä kansakunta on kokenut aiemmin. Tällaista monitaituria ei ole – vaan toimisto joutuu rekrytoimaan viiden vuoden kierrolla noin 10 - 15 henkilöä näihin vaativiin tehtäviin. Presidentillä voisi olla tiettyyn pisteeseen asti veto-oikeus ja toimiston johtajuus?

Sokrates ei oikeastaan ollut mikään demokratian suurin fani.

Ukkeli tyhjentää aamuyöllä dosetin. Se vetää ylikierroksille ja siksi öyhöttää netissä.

Demokratia on hokema, joka ei ole koskaan tavoittanut kaikkia

Ihmisistä pieni osa ottaa osaa demokratiaan. Demokratia toimiakseen tarvitsee aktiiviset ja osallistuvat ihmiset. Päätöskoneistoon valiintuminen demokratiassakin vaatii samoja ominaisuuksia, kuin missä tahansa muussa järjestelmässä.

Määrätietoinen ja itsensä tunteva ihminen saavuttaa haluamansa missä järjestelmässä tahansa. Kaikki ihmiset eivät edes halua vaikuttaa yhteisiin asioihin. Demokratia on sana, jota valtaa pitävä mielellään viljelee.


Ihmisille kautta aikojen tärkein ryhmäominaisuus on joukkoonsa kuuluminen ja tarpelliseksi tuntemisen olo ryhmässänsä. Vain pieni osa haluaa olla vaikuttaja, suurin osa on tyytyväisiä osallisuuteen ilman päätöksentekoa. Länsimaisessa demokratiassa harva ottaa osaa laajoihin päätöksiin. Suurimmat yksilölliset päätökset ovat samat kuin muissakin järjestelmissä. Päätös milloin syödään, tehdään lapsia, mennään nukkumaan ja kuinka tehdään työt, onnistuu kaikissa järjestelmissä, tästä todistuksena hyvin lisääntynyt ihmiskunta olipa demokratiaa tai ei.

Ihminen on ryhmätoimija, joka hakee hyväksyntää ja osallistumista kaltaiseensa joukkoon. Sosiaalisuuden asteesta taas riippuu, kuinka monta yhdistävää tarvitaan jakamaan arkipäivien murheita; nämäkin ominaisuudet tarjoutuvat missä tahansa järjestelmässä. Kaltaisessamme demokratiassa yksilön päätökset ovat kiistattomia. Niin ilmaisunvapaus kuin kokoontuminen ovat käytännössä usein merkityksettömiä, koska aina on olemassa laki, joka voi nuo pyhiksi korostetut tekijät eliminoida. Vallalla on enemmistön järjestämä harvojen päättäjien yksinvalta. Yksilö alistuu demokratiassa vaikuttajien päätökseen.

Me puutumme demokratioinemme lähes kaikkien maiden asioihin, paheksumalla mm. Thaimaan sotilasjärjestystä, jossa kuninkaan tahtoa kuunneltiin. Kansa hartaana hyväksyi asian, koska kuninkaassa kulminoituu heidän yhteenkuuluvuus. Suomalainen ei voi ymmärtää Thaimaan tilannetta; heillä on hyvin pitkä korkeakulttuurihistoria, kuten monilla muillakin mailla, joille me katsomme olevamme oikeutettuja huomauttelemaan. Maapallolla demokratiasta puhuu itseasiassa vain vähemmistö. Monissa maissa kansalaisille tärkeämpiä ominaisuuksia on tunne yhtenäisyydestä, ryhmästä, joukosta ja alueesta mihin kuuluu. Vahva tieto hyväksynnästä on merkittävämpää kuin tieto, että saa äänestää kerran neljässä vuodessa.

Länsimaissa demokratia ei toteudu kuin välillisesti; annamme sen todellisen demokratian pois vaalien jälkeen, emme vaikuta jatkuvasti, emmekä enemmistönä edes halua. Purnaamme päättäjille, ja valitsemme samat edelleen johtamaan periaatteitamme, joissa puhe ja teot ovat kaksi eri asiaa. Maailman historiassa demokraia on ollut ja on häviävän pieni ideologia. Historia tuntee korkeakulttuureja, joissa kansa on kokenut turvaa, yhteenkuuluvuutta, osallistumista ja tarpeelliseksi tuntemista ilman demokratian häivääkään.

Demokratia on aikakausituote, joka elää, kehittyy ja muuntuu tarpeiden mukaisesti. Meillä ei ole mitään oikeutta muistutella, ojentaa, paheksua eikä määräillä muita, jotka ovat valinneet muita järjestelmiä. Maapallolla alueellisesti historian, tapojen ja perinteen mukaisesti eletään sopeutuneena eri järjestelmiin. Samoin eläinkunnassa valiintuu geenistön, opitun ja kokemuksen mukaan systeemit, joiden päämääränä on tuottaa tehokkain tapa lisääntyä. Ylivallan eliminoi kaikkien lajien samankaltainen tapa maksimoida lisääntyminen, jolloin tasapaino säilyy taistelussa elintilasta hyväksyen vain oman reviirin olemassaolon ja puolustuksen.

Ihmisen demokratia on häviävän pieni ripaus historiaa kaikkein menestyneimpien lajien miljoonavuotisissa historioissa, joissa järjestelmä, menetelmät ja elosysteemit toimivat ilman meidän demokratian kaltaisia ongelmia. Sopeuma, hyväksyntä ja puolustustahto takaavat elinvoiman hyväksyen kuitenkin lajin valinnan; näissä järjestelyissa demokratia ei toimi. Lajistoja ohjaa kokenein, vahvin ja lisääntymishaluisin yksilö tai ryhmä. Ihminen ei tunne kaikkia niitä mekanismeja, mitkä eläinkuntaa ohjaavat. Kaikki historian korkeakulttuurit ovat olleet ei-demokraattisia. Demokratia ja suora kansalaisvaikuttaminen voivat kehittyä ja muuttaa suuntaansa aikaansa seuraten.

Väivaiheen epäonnistunut kokeilu. Evoluutio torppaa sen lopulta.

Demokratia oli keksintö,

... jolla oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa piti suojeleman. Kansalaiset saavat tänä päivänä niin runsaasti informaatiota, että tajuavat kasvavan kuilun pääoman ja tuotannontekijöiden välillä. Liika ahneus ei tue demokratiakäsitystä.

Onko demokratia nykymuodossaan hampaaton rajattomalle pääomalle ja ostovoimasiirroille? Valtakoneistojen tulisi olla riittävän vahvat huolehtimaan kulutustekijöistä, jotka ovat oleellisimpia talouselementtejä taloudellista hyvinvointia jaettaessa.
...

Välitön kannanotto neuvoa-antavana, jopa äänestyksenä voisi olla päivittäistä operointia jo nykymallisissa infoverkoissa, joissa kansalainen suoraan ottaa kantaa ensivaiheessaan ns. varjovaltuustona tai -eduskuntana. Poliitikkojen on turha mainostaa asiakäsittelyjen monimutkaisuutta tai edunvalvonnan tasajakautumisen edellytysten valvomista pönkittääkseen omaa rooliansa.

https://blogit.kansalainen.fi/demokratian-kriisi-miten-toimia-kun-kansa-aanestaa-vaarin/

|* ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kysely-yha-useampi-karsastaa-kansanaanestyksia/6163996 -


Sveitsissä kysytään kansalta ”pieniäkin asioita” suoraan – onko tämä merkki sitä, että sveitsiläiset luottavat kykyynsä mikä on heille itselleen suoraan päätettynä parasta? Entä meillä nyt, kun haastattelututkimus |2 epäröisi antaa kansalle suoraa mandaattia omista asioista päätettäessä? Emmekö oikein luota itseemme?
…
|2 Esimerkki EU:sta ja eurosta ~ http://yle.fi/uutiset/3-8993957 -


Kreikkalaiset huusivat vapaina miehinä torilla

Demokratian kehtona pidetty Ateena oli reaaliajassa, siellä vapaat miehet saivat huutoäänestää mitä kaupungissa tehdään. Enemmistö päätti ja vähemmistö oli hiljaa. Suora demokratia on lajissaan vanha systeemi. Nyt ateenalaisten jälkeen on ollut diktaattoreita, matriarkkoja, kuninkaita, tsaareja, kaaneja ja keisareita – yksinvaltaisuuden ollessa ehkä pisimpään vallinnut järjestelmä. Valistunut diktatuuri – miettii jo moni.


Välillinen demokratia – kuten Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016
[Enemmillä äänillä vasta toiseksi – häviäjäksi ~ http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/aantenlasku-etenee-usa-ssa-clintonille-tulossa-huikea-potti-paljon-isompi-kuin-trumpille/6164806 - ]

Donald Trump voitti vaalit pienemmällä äänimäärällä. Oli tapahtunut laillinen suoraan kansanvaltaan nähden epädemokraattinen lopputulos, joka säätyi välillisesti laadittujen vaalilakien vuoksi. Nyt presidenttikin valitaan välillisesti, kuten meillä vielä Mauno Koiviston aikana. Koiviston jälkeen oivalsimme antaa kansalaisille suoran mandaatin presidenttinsä valintaan.

Suomessa presidentti sai samalla melkoisen arvoaseman suorassa kansanvaalissa, vaikka muutoin päätösvaltaa oli kohtalokkaasti vähennetty |3. USA:ssa ei ole muuten pääministeriä, presidentti on hallituksen ”pääministeri”. Voisiko meillä olla sama systeemi – mitä sanoisi kansa, jos saisi suoraan päättää? Meillä kansa ei toistaiseksi valitse pääministeriä.
…
|3 Lisää valtaa presidentillemme ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153855-kansalaisaloite-615-presidentti-ja-kansanaanestys -


Suora demokratia – kansa sanoo tahtonsa ilman välikäsiä
[Suorassa demokratiassa selittelyt jäävät vähemmälle ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219253-suorademokraattinen-kansanaanestys - ]

Niin ensin puhaltaa äänet sen jälkeen unohtaa kansalaiset

On monta eri demokratia malleja. On harhaanjohtavaa puhua demokratiasta, kansanvallasta, kuin se olisi länsimaissa tai EUssa samanlainen.
Demokratia muuttuu ja on muuttanut jo muotoaan.
Sanonta; kenellä valta mediassa on valta valtiossa. Valtaan pääsi ennen isolla rahalla. Nyt Yhdysvaltain presidentinvaalit konkreettisesti osoitti kuinka mahtava voima medialla on rahan lisäksi. Se voi estää, muokata ja tuoda esiin vain haluttuja asioita. Bideniltä poistettiin kokonaan menneisyys, vain varapresidenttiys Obaman kausilta ja sen hyvät osat tuotiin esiin. Sekä myötätuntoa lisäävät perheenjäsenten kuolemat. Unohdettiin, että Biden oli kolmannen kerran yrittämässä presidentiksi. Kuin myös hänen valheensa, salailunsa, plagiointi jne. Myös miksi Obaman arveltiin valitsevan aikoinaan Bidenin varapresidentikseen; mustia vastustavien äänien kerääjäksi. Nyt Biden valitsi Harrisin keräämään mustien ääniä. Tämän valkopestyn odotetaan tuovan nyt kaikkea hyvää niin sisä- kuin ulkopolitiikkaan, maailmanrauhaan.

Demokratia on todellakin muuttunut. Kansanvaltaa on vain käydä äänestämässä sen tiedon pohjalta mitä mediassa annetaan. Sekin "tieto" on aktiivisesti mainostettu tulevan vain tietyistä "oikeista" medioista. Monipuolinen, puolueeton keskustelu on, sanoisinko, tukahdutettu. Vapaasti voi keskustella vain "saman henkiset", käyttäen kasvojen ilmeitä tehostamaan asiatonta puhetta. Mitä ei taas erimieltä olevilta tai vastustajalta suvaita. Sanoa vielä olevan demokratiaa.
Suurimmilla puolueilla on rahaa panostaa vaaleihin ja on jo ne luottotoimittajansa, mediansa.
Niinkuin nykyinen hallitus; Pääministeri puolueen kannatus vaaleissa 17,7%, muilla ei sitäkään. Suvereenisesti puhutaan kansanvallasta, koska hallitukseen saatu yhdessä enemmistön eduskuntapaikoista. Samalla halveksitaan ja mustamaalataan opposition, myös lähes puolet kansanvallan ääniä saaneita. Jopa yksittäistä edustajaa, joka eduskuntavaaleissa sai eniten suoraan kansalta ääniä.
Toisaalta enemmän kuin joka 4s. äänioikeutettu jättää äänestämättä kokonaan.

Entä kun kansalaisilta salataan tarkoituksella tietoa; vallankäyttäjien olettaessa kansan olevan liian tyhmää tai kyvytöntä käyttämään tai käsittää väärin annettua tietoa?
"Demokratiasta, ihmisoikeuksista, arvomaailmasta puhuvat eniten ne poliitikot; jotka niitä hyväksikäyttäen oikeuttavat ottaessaan itselleen kansalta vallan. He myös surutta lyövät niillä vastustajiaan."
Suomessa poliitikot ovat kansanvallan korvanneet puheessaan demokratia-sanalla, samoin kuin kansalaiset ihminen-sanalla. Tällöin häivytetään niin kansanvaltaa, kuin demokratiaakin. Samalla kun puolueiden jäsen-, kuin kannattajamäärät laskee, niitä pitää politiikassa mukana tiettyä sen hetkistä politiikkaa haluavat rahan ja median voimalla.
Jos kansanvaltaa arvostaa, kuinka voi vastustaa kysymästä suoraan kansalta, heidän tulevaisuuteen, turvallisuuteen vaikuttavista tärkeistä asioista?

Äänestä väärin korvataan oikeilla äänillä saadaan hyvä tulos

Kuka siihen uskoo tänään

Onko nykyinen demokratiakäsite lännessä kriisissä, kun länsi ylläpitää vähemmistöistä maailmanvaltaa suuria enemmistöjä vastaan?

Vähemmistöisen lännen demokratia on kriisissä!

HS-ote: " .. ”Demokratia ei takaa mitään köyhille, vaan vain keskimääräisille äänestäjille”, sanoo Oxfordin yliopiston professori Ben Ansell |1 .. "

|1 -HS-otsikointi: "Politiikka epäonnistuu jatkuvasti, koska kaikki tavoittelevat omaa etuaan, sanoo Oxfordin yliopiston professori
Ei kannata luottaa poliitikkoon, joka sanoo toteuttavansa kansan tahtoa, varoittaa professori Ben Ansell. Kansalla ei ole yhtenäistä tahtoa, vaan omaneduntavoittelu ohjaa äänestäjiä. Ja se on aivan normaalia."

HS-linkki: ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010152865.html -

HS-toimittajana Annamari Sipilä.