Vanhuuteen ei useimmiten liity mitään erityistä tapahtumaa

Karua mutta totta.

Vilskettä pitää kun keinutuolia jalallani jossa on villasukka hiljaa puulattiasta vauhtia tökin ja mietin että kohtahan se on taas maanantai ja kohta perjantaikin koittaa niin saa viikonloppuun valmistautua kuunnella jos vaikka joku tulisi kyläilemään pullantuoksuisen pussukan kanssa.

Luin aloituksesta huumoria rivien välistä. "Pökkelöksi" olisi parempi muuntautua,
tulee liian haikea olo, jos nuoremman elämän muistoilla alkaa itseään kiusaamaan.
Se korventaa syömmen paikkeilta.

Mikä pahinta, seksipuolessakin alkaa esiintyä ongelmia.

Kun kunnolla asian ajattelee, niin useimpien ihmisten elämään ei kuulu mitään ihmeellistä tapahtumaa missään iässä. On aina niitä, jotka vähättelevät oman elämänsä kiemuroita, tyytyvät kaikkeen, mikä kohtalo tuo, ja elävät ilman tulevaisuudensuunnitelmia. Päivä kerrallaan. Puurtamista töissä. Huushollausta kotona. Tämä on kelvannut isillemme, tämä kelvatkoon meillekin. Sitä samaa eläkeikään asti, jolloin voi sitten ruveta vanhukseksi ja ruveta harrastamaan sairauksia. Niistä riittää samanmielisten kanssa jutunjuurta aina kun tavataan.
Ennen lääkäripalstat olivat aikakausilehtien luetuimpia sivuja. Nyt ollaan netissä, ja täältähän aiheita vasta saakin!

Niinhän sitä sanotaan, että sairauksiensa ja kurjuutensa valittajan ympäriltä ihmiset kuolee ja valittaja vanhimmaksi elää.

En ole hylännyt sairaita vaikka jos vaikka valittavatkin.
Niin käy siinä vaiheessa kun ei lääketiede eikä kipulääkkeet auta.
Kuuntelen ihan sujuvasti ja olen myötätunnolla mukana.
Huomaan sen helpottavan asianomaisen oloa.
Ei rassaa minua.

Ikäihmisten kokoontumisissa on usein ensimmäinen puolituntinen erilaisten vaivojen vertailu, keskustelu lääkkeiden tehokkuudesta ja vastaanottokokemukset ja hoidot.
Sitten voidaan siirtyä kahvipöytään ja paneutua lastenlasten edesottamuksiin. :)

Niin se vaan on, ja tähän pitää oppia ja tyytyä.
Monille tällainen tuuletus on terapiaa, ja ehkä lohduttaa kuulla, että kohtalotovereillakin on samanlaisia kokemuksia.
On ollut kurjaa uskoa, että on yksin murheineen. On myös lohduttavaa ajatella, että ystävät tsemppaavat kotona, kun yksi menee vastaanotolle. Puhelin on jokaisella.

Myötäeläminen kuuluu ihmisyyteen.

Arvelen, että moni yksinäinen ikääntynyt kokee olevansa kaiken ulkopuolella,
sekä nuorempien sukupolvien että omansa.

Vanhuksia ei yhteiskunnan tasolla arvosteta. Valtio ja kunnat on keksineet,
että halvalla saa huonoa ja vanhuksille ostetaan yksityislaitoksista sitä huonoa
- hoitoa.

Päättävä eliitti ei näe vanhuksissa itseään ja omaa tulevaisuuttaan.
Ei se samaistu vanhukseen.

Hoiva jää vieraaksi käsitteeksi päättäjille myös kunnissa.
Välttämättömän lakisääteisen hoidon saa.
Hoito ei ole sama kuin hoiva.

Hoito sisältää pakolliset toimet, mössön syöttämistä ja vaippojen vaihtamista eikä mitään muuta.
Hoiva sisältää sen henkilökohtaisen, mitä vanhus myös tarvitsisi.
Sen, että otetaan huomioon yksilönä.
Se voi olla ylimääräinen tyynyn pöyhiminen, tukan kampaaminen ja muutama ystävällinen sana,
että tuntisi itsensä ihmiseksi, yksilöksi,
eikä kustannukseksi.

Lehdistä olemme saaneet lukea, että hoitolaitoksessa voi kaaduttuaan joutua makaamaan yön lattialla,
ilman että kukaan viitsii nostaa takaisin sänkyyn.
Valvira teki yllätystarkastuksia ilmoittamalla etukäteen (!),
laitoksista joista oli valitettu.
Lähes kaikista oli.

Tasaista hiipumista ilman pudotuskynnyksiä. Fyysiset ominaisuudet heikkenevät vastaanhangoittelusta huolimatta. Vain heikkenemisnopeuteen voi vaikuttaa.
Laiskuus lisääntyy.
Fyysisissä ponnistuksissa nivelet muistuutavat olemassa olostaan.
Kosteiden kausien juomamäätät vähenevät ja aineet miedontuvat.
Jos leskeydyn niin todennäköisesti ryyppään itseni hengiltä nopeasti.
Vastaavassa tilanteessa vaimoni on etsittävä joku muu "sopeutumiskeino".

Tietämättäni ovat kalat joesta kadonneet
vesi sameaksi muuttunut
lähteäkseni kalaan on
minun kauaksi soudettava
milloin veneeni vuotaa
milloin aironi katkenneet
kun kaikki on kunnossa
on itätuuli veden kauaksi puhaltanut
tuoppini rantakapakan pöydässä
olen tyhjäksi juonut
kaiken maksanut
enenevällä hopealla

vallaton Ville

Testamenttiin ei liity mikään muu, kuin äärimmäinen vittuilu testamentissä mainituille ns. edunsaajille.