Evankeliumi puhdistaa synnistä

Anonyymi kirjoitti:

Olem­me usein elä­mäm­me ai­ka­na va­lin­nan edes­sä. Jos­kus va­lin­ta­ti­lan­teet voi­vat ol­la help­po­ja. Toi­si­naan ne aset­ta­vat mei­dät vai­ke­an rat­kai­sun eteen. Va­lin­nan seu­rauk­sia ei voi ai­na en­na­koi­da ei­kä tie­tää.

Us­ko­vai­sen elä­mään kuu­luu myös ti­lan­tei­ta, jol­loin jou­tuu te­ke­mään va­lin­to­ja oi­ke­an ja vää­rän vä­lil­tä. Nois­sa ti­lan­teis­sa on ai­na tär­ke­ää ky­sy­vä, mikä on Ju­ma­lan tah­to.

On hyvä aset­taa va­lin­tan­sa Ju­ma­lan sa­nan pei­lat­ta­vak­si. Voin ky­syä, mikä on oi­kein ja mi­ten sai­sin säi­lyt­tää puh­taan ja louk­kaa­mat­to­man oman­tun­non. Näin toi­mies­sa Ju­ma­la var­je­lee vää­ril­tä va­lin­noil­ta.

Kak­si tie­tä

Jo­han­nes kir­joit­taa (1. Joh. 1:7) val­keu­des­sa va­el­ta­mi­ses­ta. On kak­si tie­tä. Toi­nen on elä­män tie eli val­keus. Sen vas­ta­koh­ta on syn­nin eli ka­do­tuk­sen tie. Kaik­ki ih­mi­set ovat syn­ty­neet Ju­ma­lan lap­sik­si kul­ke­maan elä­män tie­tä, mut­ta syn­ti on voi­nut erot­taa elä­väs­tä Ju­ma­las­ta.

Jee­sus tuli so­vit­ta­maan syn­nit, jot­ta hä­neen us­ko­vil­la oli­si elä­mä ja au­tuus. Hän jät­ti evan­ke­liu­min­sa omien­sa kes­kel­le.

”Joi­den syn­nit te an­teek­si an­nat­te, niil­le ne ovat an­teek­si an­ne­tut” (Joh. 20:23). Hän kut­suu edel­leen yh­tey­teen­sä epä­us­kon tie­tä kul­ke­vaa. Hän kut­suu syn­nin al­ta ar­mon al­le.

Us­ko vai­kut­taa va­lin­toi­hin

Us­ko­vai­sel­la on halu va­el­taa val­keu­des­sa, Ju­ma­lan ja hä­nen val­ta­kun­tan­sa yh­tey­des­sä. Se ei ole yk­sin kul­ke­mis­ta, vaan sii­hen kuu­luu seu­ra­kun­ta­yh­teys. Ko­ti­sii­o­ni, rak­kaat vel­jet ja si­sa­ret, ovat saat­ta­mas­sa täl­lä mat­kal­la.

Tär­kein mat­ka­kump­pa­ni on elä­män Her­ra Jee­sus Kris­tus. Hän on lu­van­nut ol­la omien­sa kans­sa joka päi­vä maa­il­man lop­puun as­ti.

Hän asuu us­ko­vai­sen sy­dä­mes­sä elä­vän us­kon kaut­ta. Hän vai­kut­taa va­lin­toi­hin ja oh­jaa oi­ke­al­le tiel­le ni­men­sä täh­den.

Ju­ma­lan lap­sil­la on yh­teys kes­ke­nään, ja Jee­suk­sen Kris­tuk­sen veri puh­dis­taa kai­kis­ta syn­neis­tä. Ei ole an­teek­si­an­ta­mus­ta il­man hä­nen uh­ri­kuo­le­maan­sa.

Sik­si Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta ju­lis­te­taan edel­leen hy­vää ja va­paut­ta­vaa sa­no­maa: ole hy­väs­sä tur­vas­sa, si­nun syn­ti­si an­ne­taan si­nul­le an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä.

Pa­rem­paa edes­sä

Us­ko­vai­nen on tääl­lä ajas­sa vie­lä mat­kal­la, mut­ta pa­rem­paa on edes­sä­päin. Ker­ran hän saa vuo­rol­laan siir­tyä nä­ke­mään Her­ran Jee­suk­sen lau­pi­aat kas­vot, kat­sel­la hän­tä kas­vois­ta kas­voi­hin.

Evan­ke­liu­mis­sa on us­ko­vais­ten voi­ma. Hei­kol­la us­kol­la voit­taa ian­kaik­ki­sen elä­män.

Ai­mo Kos­ke­lo

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä