Suomalainen rahtilaiva pelasti 3 henkilöä atlannilta, neljäs oli hukkunut.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007609445.html
Olin aina luullut noiden olevan vakaita, mutta luulo ei ole näköjään tiedon värtti.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007609445.html
Olin aina luullut noiden olevan vakaita, mutta luulo ei ole näköjään tiedon värtti.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Tällä on usein väitetty myös että suomalaiset rahtilaivat ajavat vain hanko rostock väliä!
Aina ei kannata uskoa mitä netissä väitetään!
Mistä sen tietää milloinka kannattaa uskoa?
Ei välttämättä milloinkaan. Kannattaa ottaa itse asioista selvää ja uskoa vain faktoihin.
Kaatuminen on harvinaista mutta ei aivan mahdotonta, kyllä niitä joskus sattuu. Juuri siksi niissä on turvaominaisuutena pakoluukku alapuolella, koska katti ymmärrettävistä syistä ei, toisin kuin yksirunkoinen, oikene kerran nurin mentyään. Ja kuten tämäkin tapaus osoittaa (kolme neljästä selvisi) pakoluukku on toimiva ratkaisu.
Uutisessa kerrottiin tuon kuolleen olleen kannella tekemässä tarkastuksia.
"Kaatuminen on harvinaista mutta ei aivan mahdotonta"
Ihan säännönmukaisesti noita menee eli todellisuudessa suuri määrä, kun huomioi, miten harva niistä suhteessa koko venekantaan pitkää siivua tekevät.
Kun alla on suuri katti ja sitä ajaa numeroiden perusteella, niin kai se turvallinen on, mutta ratkaisut pitäisi tehdä hyvissä ajoin. ja maltaa mielensä.
Phuketissa näkyy usein kaatumisia. Siksi en niiden kyytiin mene.
Oletko muka nähnyt matkakatin siellä(kään) kaatuvan? Pienet sporttikatit ovat eri asia.
Silloin kun puhuttiin Ovni-veneistä, niiden huonompi pystyynnousevuus oli ohittamaton ongelma, joka tekee niistä kelvottomia avomerelle. Nyt katamaraanin kohdalla paljon pahempi sama ongelma ei olekaan mikään ongelma?
Olisiko mahdollista, että puhujat eivät ole samoja? Onko jossain päin tätä ketjua sanottu, että katamaraanin kyky nousta kaatumisen jälkeen pystyasentoon ei olisi ongelma?
Ja aloittajalle: missä on väitetty, että katamaraanit eivät voisi kaatua?
Noita veneitä ei voi vertailla samoilla kriteereillä.
Yksirunkovene ja sen stabiliteetti käsitellään aivan eri huoneessa.
Monirunkoisia on aina kaatunut ja tulee varmasti kaatumaan tulevaisuudessakin. Nykyisin kuitenkin moni valmistaja tekee niihin tarkat ohjeet ja raja-arvot, joiden puitteissa toimittaessa kaatuminen on jo hyvin harvinainen tapahtuma.
Valtamerellä voi tietenkin tulla vastaan murtuva jättiaalto (rogue wave), joka saattaa kaataa isonkin veneen.
Hyvin suunniteltu yksirunkoinen nousee siitä pystyyn, mutta monirunkoinen jää nurin. Se on selvä, ellei keksitä joku oikaisusysteemi.
Katamaraanin kykenemättömyys nousta kaatumisen jälkeen pystyasentoon on ihan yhtä suuri ongelma kuin henkilöautollakin, sekään ei oikaise kaatamisen jälkeen itseään.
Ero on siinä ettei henkilöauton kaatumisesta puhu juuri kukaan vaan kaatamisesta, vaikka täsmälleen sama pätee oikeasti myös matkakäyttöön tehtyihin katamaraaneihin.
Kumpaakaan ei ole mikään pakko kaataa, eikä ne itsekseen kaadu ilman hirmumyrskyä tai tornaadoa. Mutta ne voi molemmat kaataa omalla hölmöydellään. Katamaraanin tapauksessa käyttämllä liian suuria purjeita kovassa tuulessa ja aallokossa, ja auton tapauksessa esim ajamalla kovalla vauhdilla kyljen vasten matalaa estettä, esim rotvallia, jolloin auton saa kaadettua jalkakäytävälle. Onnistuu toisinaan myös ajamalla maantiellä ojaan.
Jälleen kerran on tosin todettava että kilpakäyttöön löytyy sellaisiakin katamaraaneja jotka on varsin helppo kaataa, aivan kuten löytyy korkeita kuorma-autoja ja/tai perävaunuja, jotka sopivasti lastattuna saa kaadettua jo tien kaarteessa pitävällä kestopäällysteellä hieman reipaammalla vauhdilla ilman osumaa mihinkään esteeseen.
Ovnin ongelma on paljon pahempi kuin katamaraaneilla, eikä päinvastoin.
Samassa kokoluokassa ovnin saa kaadettua murto-osalla katamaraanin vaatimasta kallistavasta momentista, vaikka kulkeakseen edes lähelle samaa vauhtia ovni tarvitsee enemmän purjeita, mikö johtaa päinvastoin suuremman purjealan käyttöön ja siten helpompaan kaatamiseen. Silti Ovni ei oikaise itseään kuten useat muut köliveneet.
Kyllä Ovni oikaisee, katamaraani ei.
Fakta on että Ovni jää aina kellumaan ylösalaisin, koska sillä on 120 astetta kallistuttuaan negatiivinen oikaiseva momentti, mikä saattaa kallistuman aina lopullisesti 180 asteeseen.
Tarkemmin Ovnin AVS riippuu mallista, mutta on kaikilla alle 120 astetta.
Aaltoisku tuottaa katamaraaneille useimmiten pelkän impulssin ilman merkittävää impulssimomenttia, joten kaatumatta jää toisin kuin vastaavan kokoluokan yksirunkoiset.
Kaatamiseen katamaraani tarvitsee kovan tuulen ja liikaa purjeita, ilman niitä jää kaatamatta, ellei puhuta nosturilla avustetusta kaatamisesta.
Jotta tuo voisi olla totta, Ovnin pitäisi joko kaatua ilman aallokkoa tai uhmata fysiikan lakeja pysymällä ylösalaisin 180 asteen asennossa veneen kaataneessa aallokossa.
Eiköhän se Ovnikin isossa aallokossa itsensä oikaise.
Et ymmärrä AVS:stä hölkäsen pöläystä. Tai, mikä todennäköisempää, trollaat. Miten Ovni on erilainen kuin vaikkapa Swan ollessaan ylösalaisin? Ei juuri mitenkään.
Kun vene on ylösalaisin, kääntyminen takaisin alkaa aallon tönäisystä. Kun kohti taivasta olevassa kölissä ei ole painoa, ei myöskään synny voimaa, joka jatkaisi veneen kääntämistä.
Miksi purjevene kääntyy takaisin, mutta moottorivene ei?
Riippuu moottoriveneestä.
Siten että vakavuuskäyrän negatiiviselle puolelle jäävä pinta-ala (kuvaa oikaisemiseen tarvittavaa energiaa) on suhteessa massaan paljon suurempi kuin yleisillä köliveneillä. Lisäksi AVS on pienempi.
Ovnin kaataminen onnistuu tuulen ja aallokon yhteisvaikutuksella tilanteessa jossa kumpikaan erikseen ei mahdollista kaatamista. Oikaisemisessa tuulesta ei ole juuri mitään apua, jolloin aallokko ei siihen yksin pysty.
Ongelma aiheutuu ko veneen liian korkeasta painopisteestä oikein päin kelluessa.
Eivät nuo kaatuneet katamaraanit missään hirmumyrskyssä ole olleet eivätkä ne ole olleet mitään trimmattuja superkatteja.
Eiköhän ongelma pikemminkin ole se, että joskus kaikki muuttujat osuvat yhteen sillä tavalla, että katti ei pysy pystyssä, eikä se vaadi miehistöltä uhkarohkeaa typeryyttä vaan ihan vain huonoa tuuria.
Kun olen lukenut kaatumistapauksista, niin monesti niissä korostuu täydellinen yllätyksellisyys. Ei siis menty missään äärirajoilla, vaan yhtäkkiä vene vain kaatui.
Katit ivät kaadu ilman hirmumyrsyä tai tornadoa.
Mutta ne voi kyllä kaataa ilman niitäkin, kuten keskustelun avauksen tapauksessa taas kerran tapahtui.
Kun vene vaan yhtäkkiä kaatuu on kyse nimenomaan siitä ettei miehistö edes ymmärrä purjehtivansa äärirajalla. Se ei vaadi uhkarohkeitta, vaan nimenomaan osaamattomuutta, jota joku voisi typeryydeksikin kutsua. Mielestäni jälkimmäinen on kuitenkin virheellinen ilmaisu. Typeryyttä ei nimittäin ole se ettei _vielä_ osaa.
Ei ole muita olennaisesti asiaan vaikuttavia muuttujia kuin kallistava momentti, oikaiseva mometti, sekä kallistuskulma alussa. "Kaikkien muuttujien osuminen yhteen" kuvastaa ainoastaan ettei tiedetä mistä puhtaan. Näin silloinkin kun sen käyttäjällä on omakohtaista kokemusta katamaraanin kaatamisesta.
Yksinpurjehtijalle hankalaa, kun ei nukkumaan mennessä tiedä, herääkö sängystä vai katosta.
Nämä tyypit olivat kokeneita konkareita, mutta ympäri meni.
Kun osaaminen puuttuu ei ole mitään iloa kokeneisuudesta.
Vaikka samaa virhettä liian lähellä riskirajaa tiedostamattaan olisi harjoittanut kymmeniä vuosia, ei se vähennä tilanteen vaarallisuutta. Se auttaisi että veneessä olisi UpsideUp järjestelmä, tai se että jalus olisi aina jonkun kädessä irroittamisvalmiina, tai se ettei ylipäätään ajettaisi riskirajalla, mikä edellyttää kokemuksen sijasta asioiden ymmärtämistä. Harvassa monirungossa on anturit, laskentayksikkö ja näyttö kertomassa kuinka monta prosenttia kallistavamomentti on suurimmasta oikaisevasta.
Välttämättä ei tarvita monsteriaaltoa, jolla katti lähtee surffaamaan. Kun se sen jälkeen tökkää, niin huonolla onnella se menee ympäri.
Mun ymmärtääkseni tyypillinen katamaraanin kaatuminen on juuri tuo, että se lähtee surffaamaan aallossa, mikä jälkeen osuu aallon pohjaan ja kaatuu pitkittäisakselinsa kautta ympäri, siis keulan kautta nurin.
Ei siihen tarvita paljon purjeita, koska surfaamista tapahtuu ilman purjeitakin.
Vastoin yleistä luuloa katti ei kaadu sivulle, vaan eteenpäin. Surffissa ponttoonien etukannet haukkaavat mereen ja aalto takaa yhdessä tuulen kanssa heittää veneen keulan yli ympäri.
Katamaraanien käyttäjät eivät aina ymmärrä pelätä tätä.
Tuo on varmasti aivan totta. Jokainen osaa olla varuillaan kovassa sivutuulessa, mutta ison aallokon tai vanhan mainingin vallitessa ei tosiaan tarvita paljoa tuulta kun tuollaisessa tökkäystilanteessa syntyy riittävä momentti eteenpäin.
Minulle tulee tuosta mieleen omat katamaraani kokemukset, mutta ainoastaan kellukekoneella (vesitaso).
Sillä täytyy kovalla tuulella tyhjäkäyntirullauksessa pitää sauva eteen työnnettynä, jotta tuuli ei pääse nostamaan perää ylös, joka saattaa johtaa kaatumiseen eteenpäin.
Toinen tilanne on kun kovassa tuulessa ”purjehtii” eli ajelehtii myötätuulessa perä edellä taaksepäin, niin siinä on varottava vauhdin kiihtymistä, sillä kellukkeiden perät alkavat kaivautua veden alle ja sen jälkeen tuuli pääsee siiven alle mikä taas johtaa kaatumiseen taaksepäin.
Drag
Kateissa masto tunnutaan pyrittävän saamaan suhteessa sitä taaemmas, mitä lyhyempi vene on. Pienin näkemäni moderni katti oli muistaakseni 34 -jalkainen ja sen rikigeometria oli jo aika hupaisa, masto seisoi avotilan etupäässä. Lisäksi kattien mastot ovat kallellaan taakse ja puomia ei saa kovin ulos. Näillä pyrittäneen estämään keulakulmien yli tapahtuva kaato kun broachin energia saadaan heti kääntämään venettä.
Itse en varmaankaan mieluusti lähtisi isoille merille alta nelikymppisellä katilla, vaikka sinne voi hyvin mennä alta 30 jalan yksirunkoisilla.
Vesilentokonekokemuksesi ovat mielenkiintoisia. Vesitason ja lentoveneen keskinäinen vertailu olisi sama kuin yksirunkoisen purren ja katamaraanin välinen?
30 jalkaiselle veneelle yli 3 metrin aalto voi kaataa sen.
Tuota maston sijoittelua olen itsekin katsellut. Peloitteluista huolimatta katamaraani olisi kyllä minun suosikkini pitkälle matkalle - ei kylläkään pienimmästä päästä, josta seuraa tietysti omat ongelmansa.
Lentovene rungosta ei minulla ole omakohtaista kokemusta, mutta meillä oli Lapissa pari kertaa sikäläisen erävalvojan kanssa kova väittely niiden keskinäisestä paremmuudesta.
Hänellä oli Lake Buccaner vesikone lentovene rungolla.
Lopputulemana todettiin, että kumpikin olimme erittäin tyytyväisiä omiin koneisiimme D.
Drag
Kellukekone on siis katamaraani, ja lentovene on sitten varmaan se yksirukoinen, mutta siinä on kuitenkin siipien päissä kiinni pienet kellukkeet, niin onko se sittenkin trimaraani?
Kyllä se varmaankin noin menee, että trimaraaniksi sitä voi luonnehtia.
Se tuskin kääntyy ympäri vedessä kuin nokan kautta, mutta en osaa sanoa kuinka helposti.
Toinen asia on se, jos laskussa unohtaa telineet amfibiosta alas D.
Drag
"Sillä täytyy kovalla tuulella tyhjäkäyntirullauksessa pitää sauva eteen työnnettynä, jotta tuuli ei pääse nostamaan perää ylös, joka saattaa johtaa kaatumiseen eteenpäin."
Väitätkö tuon pätevän tuulen suunnasta riippumatta?!?
Kun tuulee edestäpäin, pitää sauvan olla taakse vedettynä, eteen työntäminen nimenomaan nostaa perää ylös, mikä piti välttää.
Myötätuulessa tietysti päinvastoin, ja sivutuulessa sauvan pitkittäisuuntaisella asennolla ei ole vaikutusta asiaan.
Ja on 30 jalkaisia yksirunkoisia kaatanutkin.
https://en.wikipedia.org/wiki/1979_Fastnet_race
Siinä eräs hyvin kuuluisa tapaus, jossa useita henkilöitä kuoli 30-jalkaisten köliveneiden vakavuuspuutteiden vuoksi.
Jos laskussa veteen on amfibiossa edelleen telineet ulkona, niin unohtuminen on kyllä tapahtunut jo nousun jälkeen, eikä laskussa.
Kiitoksia vaan tarkkaavaisuudesta. Huomasin vasta kun olin julkaissut postauksen, että siitä kohtaa oli jäänyt pois tuulen suunnan mainitseminen.
Siinä pitäisi lukea, että kun rullataan tyhjäkäynnillä kovassa myötätuulessa, niin sauva pidetään työnnettynä eteen.
Sauvan perusasento normaali tyhjäkäyntirullauksessa on aina täysin taaksevedettynä. Sillä yritetään pitää potkuri mahdollisimman ylhäällä veden pinnasta, koska ei haluta vesipisroiden iskeytyvän potkuriin.
Sivutuulessa käännetään sauva aina tuuleen päin.
Kovassa sivutuulessa ei tyhjäkäynnillä pysty rullaamaan, sillä kone ei käänny kuin muutaman asteen pois tuulen silmästä.
Kovalla tuulella ainoa keino päästä kääntymään pois vastatuulesta on tehdä ns. aurauskäännös.
Siinä vedetään sauva taakse ja annetaan reilusti tehoa, jotta keulat nousevat reilusti vedenpinnan yläpuolelle.
Kääntyminen tehdään aina vasemmalle, koska potkurin aiheuttama vääntö käytännössä estää oikealle kääntymisen tai ainakin aiheuttaa kohtuuttoman suuren kääntöympyrän.
Kovalla tuulella aurauskäänöksen kanssa on oltava tarkkana, sillä sen lopetus on tehtävä tarkasti myötätuuleen. Jos siinä vaiheessa kun keulat laskeutuva takaisin alas (tehot on vedetty pois) ja tuuli pääsee kääntämään konetta väkisin takaisin vastatuuleen, niin siin on kaatumisvaara erittäin suuri.
Kokemus auttaa arvioimaan sen kelin, missä aurauskäännöksen tekeminen on vielä turvallista.
Drag
Tuohan on tietenkin aivan totta.
Telineet ulkona veteen lasku on todella tuhoisa tapahtuma. Sen takia on ennen laskua tehtävä tupla tarkastus ja ajatuksen kanssa käydä läpi mihin ollaan menossa.
Tuo edellä kuvattu kaputti on todella ollut sitkeä pois kitkettävä vesikone piloteilta.
Todella monet koneet on tuolla tavalla uitettu vuosien saatossa.
Nyt on kuitenkin saatavissa varoitusjärjestelmä, jonka Wipline kellukkeita valmistava yhtiö on kehittänyt. Siinä on jonkin sortin tutka joka vertaa laskeutumisalustaa ja telinevivun asentoa. Jos se havaitsee ristiriidan, niin se antaa varoituksen.
Youtubesta löytyy noita vesikonekaputteja. Ainakin sanalla ”seaplane crash”
Drag
Kyseessä oli kokenut kisamiehistö siirtämässä hyvinkin merikelpoista kattia kohti seuraavaa starttipaikkaa.
Oma arvaukseni on, että ajettiin tai harjoiteltiin ”kisamoodissa” ja sitten purjetta oli vain hieman liikaa. Aivan varmasti olivat vastuullisia kokeneita purjehtijoita. Nyt vain kävi näin.
Katamaraanin liike on epämiellyttävää, äkkinäistä, koska se on eritahtinen. Lisäksi siitä kuuluu inhottavia loiskeääniä.
Sen sijaan maailmanmatkailuun se on ylivoimainen valinta.
Ei ole kuitenkaan mitään järkeä hommata siihen purjekatamaraania, koska kokonaisajasta ylityksiin kuluu aivan mitätön määrä. Sen sijaan kannattaa lentää paikalle ja vuokrata paikan päältä moottorikatamaraani. Sillä voi sitten tehdä paikallisia pistoja, jos mieli tekee.
Loistavaa! Hienoa että joku taas kertoo kuinka pitää elää ja kuinka matkustaminen on turhaa. Kyllä, kohteeseen purjehtiminen on aivan sama elämys kuin lentäminen.
Eikö olisi vain parempi istua kotona, selata Google Earthia ja katsoa maisemakuvia internetistä. Jos on pakko tuntea hiekka varpaiden välissä, siihen auttaa kissan hiekkalaatikko tai taloyhtiön lasten leikkipaikka - molemmissa on suunnilleen sama määrä ulostetta.
Eiköhän tuolla viitattu siihen, että pitkänmatkanpurjehdus on lähes yksinomaan veneessä asumista, joten venekin kannattaa valita asumista eikä purjehdusta silmällä pitäen.
Katteja kaatuu joka vuosi valtamerillä. Koska matkakateissa on kohtuullisen pujepinta ja runsaasti painoa niin ei ne hevin tuulen voimalla kaadu. Ja nekin reivaavat myrskyssä lopulta purjeet pois. Kaatava voima on aalto kuten yksirunkoveneissäkin.
Katamaraanin liike on varsin miellyttävä ja vauhti matkakatillakin yksirunkoon nähden hyvä, paitsi hiljaisissa avotuulissa. Välimerellä ja etenkin Karibialla vuokrakäytössä suosio on kasvanut voimakkaasti.
Yksi kattien erikoisuus oli Karibialla Irma pyörremyrskymn jälkiä katoessani. Lähes kaikki katit satamissa olivat ylösalaisin jollei pohjassa. Se siis tuulen voimalla ilman valtameriaaltoja ja ilman purjeita. Iso levymäinen rakenne hirmumyrskyssä ilmeisesti pystyy nostamaan katin nurin. Yksirunkoveneet olivat pystyssä mutta rampoina rannalla.
Zeppomartti
Minä ainakin muistan tuon kun kerroit noista kaatumisista. Tuli tuossa mieleeni, että voisiko tuossa olla avustavana tekijänä hurrikaanin aiheuttama kova alipaine ja siihen se jumalaton tuulen nopeus.
Olet näköjään ottanut tuollaisen ”tyylitellyn” nimimerkin käyttöön D.
Reiska2K