Onko synnit anteeksi?
Joidenkin vanhempien kristittyjen tapana on tehdä nuoremmille suora kysymys: onko sinulla synnit anteeksi?
Suora kysymys ei jätä ketään kylmäksi, vaan saattaa jäädä mieleen pitkäksi aikaa. Se muistuttaa jopa läpi elämän siitä, mikä on elämämme tärkein asia.
Rippikoulussa monet ovat oppineet kristinopin ensimmäisen pykälän: Jumalan ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia. Tämä lause on voinut ohjata koko rippikouluaikaa ja myös myöhempää elämää. Se on kuin kultakirjaimin painettu sisimpään muistuttamaan siitä, että on tärkeää omistaa syntien anteeksiantamus ja Jumalan rauha omalla sydämellä.
Hänen haavansa parantavat
Uskon kautta omistamme täydellisen sovituksen, jonka Jeesus on tehnyt syntiemme edestä. Ilman Kristuksen viattoman veren vuodatusta ei ole syntien anteeksiantamusta. Paavali kirjoittaa, että Kristuksen veressä meillä on lunastus ja rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala antaa armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme. (Ef. 1:7–8.)
Anteeksiantamuksen edellytys on, että me syntiset ihmiset käännymme parannukseen ja otamme uskossa vastaan Jeesuksen valmistaman pelastuksen.
Opimme tuntemaan rakkaan Vapahtajamme hänen haavoistaan. Kun epäilevä Tuomas sai kosketella Jeesuksen haavoja, hän huudahti: ”Minun Herrani ja minun Jumalani!” (Joh. 20:28).
Vapahtajamme kärsi rangaistuksen synneistämme, jotta meillä olisi rauha. Hänen haavojensa kautta olemme parannetut (Jes. 53:5). Näin Jeesus on tullut meille tutuksi ja rakkaaksi.
Anteeksiantamuksen siunaus
Jumalan sanan opetus syntien anteeksiantamisesta tarkoittaa sitä, että Jumala päästää syntisen ihmisen kuoleman otteesta ja seppelöi hänet armolla ja rakkaudella. Sydämeen tulee uusi opettaja ja lohduttaja, Pyhä Henki.
Anteeksiantamus vapauttaa taakkojen ja kuormien alta Jumalan lapsen vapauteen. Aikamme psykologia korostaa anteeksiantamuksen merkitystä ihmisen henkiselle hyvinvoinnille. Se on paras lääke avioliiton kriiseihin ja ihmissuhdeongelmiin.
Tärkeintä ihmiselle on saada synnit anteeksi. Ne voi saada anteeksi evankeliumissa, jota Jumalan lapset Pyhän Hengen voimasta saarnaavat. Jeesus lähetti omansa saarnaamaan syntien anteeksiantamusta kaikille luoduille. (Mark. 16:15.) Evankeliumin uskomisen myötä saatu elävä usko herättää ihmisessä rakkauden Jumalaan ja toisiin ihmisiin.
Uskossa vaeltaminen
Anteeksiantamus on välttämätön hengelliselle elämälle, niin kuin ruoka ruumiillemme. Jumala antaa voiman luopua synnistä ja olla kuuliainen Jumalalle ja hänen sanalleen.
Kristuksen rakkaus kutsuu meitä vaeltamaan valkeudessa, jossa Jumalan lapsilla on yhteys keskenään ja jossa Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä (1. Joh. 1:7). Siellä, missä on syntien anteeksiantamus, siellä on elämä ja autuus. Autuaat ovat ne, joiden synnit ovat anteeksiannetut (Ps. 32:1).
Pekka Kyllönen
Joidenkin vanhempien kristittyjen tapana on tehdä nuoremmille suora kysymys: onko sinulla synnit anteeksi?
Suora kysymys ei jätä ketään kylmäksi, vaan saattaa jäädä mieleen pitkäksi aikaa. Se muistuttaa jopa läpi elämän siitä, mikä on elämämme tärkein asia.
Rippikoulussa monet ovat oppineet kristinopin ensimmäisen pykälän: Jumalan ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia. Tämä lause on voinut ohjata koko rippikouluaikaa ja myös myöhempää elämää. Se on kuin kultakirjaimin painettu sisimpään muistuttamaan siitä, että on tärkeää omistaa syntien anteeksiantamus ja Jumalan rauha omalla sydämellä.
Hänen haavansa parantavat
Uskon kautta omistamme täydellisen sovituksen, jonka Jeesus on tehnyt syntiemme edestä. Ilman Kristuksen viattoman veren vuodatusta ei ole syntien anteeksiantamusta. Paavali kirjoittaa, että Kristuksen veressä meillä on lunastus ja rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala antaa armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme. (Ef. 1:7–8.)
Anteeksiantamuksen edellytys on, että me syntiset ihmiset käännymme parannukseen ja otamme uskossa vastaan Jeesuksen valmistaman pelastuksen.
Opimme tuntemaan rakkaan Vapahtajamme hänen haavoistaan. Kun epäilevä Tuomas sai kosketella Jeesuksen haavoja, hän huudahti: ”Minun Herrani ja minun Jumalani!” (Joh. 20:28).
Vapahtajamme kärsi rangaistuksen synneistämme, jotta meillä olisi rauha. Hänen haavojensa kautta olemme parannetut (Jes. 53:5). Näin Jeesus on tullut meille tutuksi ja rakkaaksi.
Anteeksiantamuksen siunaus
Jumalan sanan opetus syntien anteeksiantamisesta tarkoittaa sitä, että Jumala päästää syntisen ihmisen kuoleman otteesta ja seppelöi hänet armolla ja rakkaudella. Sydämeen tulee uusi opettaja ja lohduttaja, Pyhä Henki.
Anteeksiantamus vapauttaa taakkojen ja kuormien alta Jumalan lapsen vapauteen. Aikamme psykologia korostaa anteeksiantamuksen merkitystä ihmisen henkiselle hyvinvoinnille. Se on paras lääke avioliiton kriiseihin ja ihmissuhdeongelmiin.
Tärkeintä ihmiselle on saada synnit anteeksi. Ne voi saada anteeksi evankeliumissa, jota Jumalan lapset Pyhän Hengen voimasta saarnaavat. Jeesus lähetti omansa saarnaamaan syntien anteeksiantamusta kaikille luoduille. (Mark. 16:15.) Evankeliumin uskomisen myötä saatu elävä usko herättää ihmisessä rakkauden Jumalaan ja toisiin ihmisiin.
Uskossa vaeltaminen
Anteeksiantamus on välttämätön hengelliselle elämälle, niin kuin ruoka ruumiillemme. Jumala antaa voiman luopua synnistä ja olla kuuliainen Jumalalle ja hänen sanalleen.
Kristuksen rakkaus kutsuu meitä vaeltamaan valkeudessa, jossa Jumalan lapsilla on yhteys keskenään ja jossa Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä (1. Joh. 1:7). Siellä, missä on syntien anteeksiantamus, siellä on elämä ja autuus. Autuaat ovat ne, joiden synnit ovat anteeksiannetut (Ps. 32:1).
Pekka Kyllönen
Vastaukset 3
Vanhimmat
23 Usko sai Mooseksen vanhemmat pitämään poikaansa piilossa kolme kuukautta. Lapsi oli heidän silmissään ihmeen kaunis, eivätkä he pelänneet kuninkaan määräystä.
24 Koska Mooses uskoi, hän aikuiseksi vartuttuaan kieltäytyi esiintymästä faraon tyttären poikana.
25 Hän mieluummin jakoi Jumalan kansan kärsimykset kuin hankki synnistä ohimenevää nautintoa.
26 Hän näet piti Kristuksen osaksi tulevaa häväistystä suurempana rikkautena kuin koko Egyptin aarteita, sillä hän kiinnitti katseensa tulevaan palkintoon.
27 Uskonsa tähden Mooses lähti Egyptistä kuninkaan vihaa pelkäämättä ja pysyi lujana, kuten pysyy se joka ikään kuin näkee Näkymättömän.
28 Koska hän uskoi, hän pani toimeen pääsiäisen vieton ja veren sivelyn, ettei esikoisten surmaaja koskisi israelilaisten lapsiin.
29 Uskon voimalla israelilaiset kulkivat Punaisenmeren yli kuin kuivaa maata pitkin, mutta samaa yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.
30 Uskon voimasta sortuivat Jerikon muurit, kun niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää.
31 Koska portto Rahab uskoi, hän välttyi kuolemasta yhdessä niskoittelijoiden kanssa, sillä hän oli ottanut tiedustelijat ystävinä vastaan.
Samanlainen kirjoitus. Nimi vaihtuu. Useita sivupersoonia?
13 Onhan kirjoitettu: "Jaakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin."
14 Mitä me tähän sanomme? Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan.
15 Hän sanoo Moosekselle: "Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon."
16 Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa.
17 Kirjoituksissa sanotaan faraolle: "Sen vuoksi minä korotin sinut, että sinun kohtalossasi osoittaisin voimani ja että minun nimeäni julistettaisiin koko maailmassa."
18 Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo.