Jyrsijöitä linnunpöntössä

Luultavasti varpuspöllö. Toinen hamstraaja on näätä, mutta se varastoi isompiin pönttöihin ja isompaa tavaraa. Hieno elukka tämä varpuspöllö... tulkun kokoinen tapaus ja niin helkkarin hieno liikkeissään. Ei kovin näkyvä, ei näe joka vuosi. Isompi serkku hiiripöllö on sen sijaan Lapinkulkijan mukava seuralainen, Hengailee usein mukana jotoksella pidemmän matkan.

Varpuspöllö on semmoinen väijykone. Se päivänvaloisimmat torkkuu ja nukkuu jollain oksalla huomaamattomana.
Kun ilta alkaa hämärtyä, tai on umpipilvinen iltapäivä, se virkistyy.
Kuusikot joissa on varpuspöllöjä, ovat yleensä vanhempaa kuusikkoa, puut ovat lähekkäinkin- luulisi pöllön olevan hankala lentää. Mutta eipä, varpuspöllö väijyksii ja lentää kuin aave pahaa aavistamattoman tiaisen tai punarinnan tai vastaavan kimppuun. Kyttää myös jyrsijöitä.
Kun poikasten kasvu on kiivasta, löytyy kuusikon kantojen pääältä kynittyjä pikkulinnun höyheniä kasa- ehkä sienestäjät ovat nähneet niitä.
Varma merkki varpuspöllöstä. Varpuspöllö kynii ruuan poikaselle että sen on helppo syödä.
Kun siis tatteja ja haaparouskuja etsitte kosteista hämäristä kuusikoista, niin kattelkaapa ensi syksykesänä jos näkyy kantoja, lohkareita joiden päällä on kynitty pikkulintu-
Sitten syksyllä: Hyy, hyy, hyy hy hy. Hyy, hyy, hy hy... Semmoinen vähän viheltävä hyhyttely, se kuuluu varpuspöllön soitimeen.
erinomaisia luontohetkiä toivoen-
Yksi vakituinen luontokulkija.