Henki yhdistää

Vas­ti­kään mi­nut py­säyt­ti ka­dul­la hen­ki­lö, jol­la oli Raa­mat­tu kä­des­sään. Hän pyy­si, et­tä sai­si ker­toa mi­nul­le us­kos­taan. Kuun­te­lin ja to­te­sin sit­ten, et­tä hä­nen us­kon­kä­si­tyk­sen­sä tun­tui mi­nus­ta hy­vin vie­raal­ta ja et­ten löy­tä­nyt sii­hen pe­rus­tei­ta Raa­ma­tus­ta.

Kes­kus­tel­les­sam­me koin, et­tei vä­lil­läm­me ol­lut Py­hän Hen­gen luo­maa us­ko­nyh­teyt­tä ja yh­tä­läis­tä ym­mär­rys­tä us­kon­pe­rus­teis­ta. Näy­tin hä­nel­le Raa­ma­tus­ta muu­ta­mia koh­tia, joi­den poh­jal­ta ker­roin, mi­ten it­se us­kon.

Yk­si us­ko ja ym­mär­rys

Raa­ma­tun mu­kaan Pyhä Hen­ki ko­ko­aa Ju­ma­lan lap­set maan pääl­lä Ju­ma­lan seu­ra­kun­nak­si, jol­la on yh­den­lai­nen ja yh­tei­nen us­kon­kä­si­tys. Apos­to­li­ses­sa us­kon­tun­nus­tuk­ses­sa tun­nus­tam­me us­ko­vam­me ”py­hän yh­tei­sen seu­ra­kun­nan” ja ”py­häin yh­tey­den”.

Mart­ti Lut­her se­lit­tää us­kon­tun­nus­tus­ta Isos­sa ka­te­kis­muk­ses­saan: ”Maan pääl­lä on pie­ni pyhä jouk­ko ja yh­tei­sö, joka koos­tuu pel­kis­tä py­his­tä ih­mi­sis­tä. Sil­lä on yk­si pää, Kris­tus, ja Pyhä Hen­ki on kut­su­nut sen kool­le. Sil­lä on yk­si us­ko, yk­si mie­li ja ym­mär­rys. Sil­lä on mo­nen­lai­sia ar­mo­lah­jo­ja, mut­ta se on yk­si­mie­li­nen rak­kau­des­sa, puo­lu­ei­ta ei sii­nä ole ei­kä ha­jaan­nus­ta.”

Sa­nan kaut­ta py­hien yh­tei­söön

Tar­jo­sin ka­dul­la ta­paa­mal­le­ni hen­ki­löl­le syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mia, mut­ta hän ei ha­lun­nut ot­taa sitä vas­taan. Hä­nen mu­kaan­sa sitä ei tar­vi­ta us­kon syn­ty­mi­sek­si. Raa­ma­tun mu­kaan us­ko kui­ten­kin syn­tyy juu­ri evan­ke­liu­min kuu­le­mi­ses­ta (Room. 10:16–17).

Lut­her to­te­aa us­kon­tun­nus­tuk­sen se­li­tyk­ses­sään: ”Em­me me, et sinä en­kä minä, voi­si kos­kaan saa­da Kris­tuk­ses­ta mi­tään tie­toa em­me­kä voi­si us­koa hä­neen ja saa­da hän­tä Her­rak­sem­me, el­lei Pyhä Hen­ki sitä aar­ret­ta tar­jo­ai­si evan­ke­liu­min saar­nan vä­li­tyk­sel­lä. – – Sa­nan kuu­le­mi­ses­ta al­kaa pää­sy py­hien yh­tei­söön.”

Kun Pyhä Hen­ki oh­jaa ih­mi­sen pa­ran­nuk­sen kaut­ta py­hien yh­tey­teen, hä­nes­tä tu­lee tä­män opet­ta­ja (Joh. 14:26, 1. Kor. 2:9–10). Pyhä Hen­ki an­taa Ju­ma­lan lap­sil­le yh­tei­sen ym­mär­ryk­sen sii­tä, mi­ten ih­mi­nen pää­see Ju­ma­lan lap­sek­si ja var­jel­tuu täs­sä osas­sa. Kirk­kom­me vuo­den 1948 Kris­ti­nop­pi to­te­aa, et­tä Kris­tuk­sen työ maa­il­mas­sa jat­kuu Py­hän Hen­gen työ­nä hä­nen seu­ra­kun­nas­saan (KO 44).

Hen­ki to­dis­taa

Py­hien yh­teys on jo­tain, mitä ih­mi­nen ei voi näh­dä ajal­li­sil­la sil­mil­lään. Pa­ran­nuk­sen ar­mon saa­nut us­ko­vai­nen ih­mi­nen voi kui­ten­kin näh­dä Ju­ma­lan val­ta­kun­nan us­kon kaut­ta. (Luuk. 17:21, Joh. 3:3.) Paa­va­li kir­joit­taa: ”Hen­ki it­se to­dis­taa yh­des­sä mei­dän hen­kem­me kans­sa, et­tä olem­me Ju­ma­lan lap­sia” (Room. 8:16).

Paa­va­li ha­vain­nol­lis­ti Ju­ma­lan las­ten yh­teyt­tä toi­siin­sa ja Kris­tuk­seen kir­joit­ta­es­saan ruu­miis­ta ja sen jä­se­nis­tä. ”Me olem­me kaik­ki yh­des­sä Hen­ges­sä kas­te­tut yh­dek­si ruu­miik­si” (1. Kor. 12:13). Tä­män seu­ra­kun­ta­ruu­miin pää on Kris­tus – ruu­miin Va­pah­ta­ja (Ef. 5:23).

Hen­gen yh­tey­den vaa­li­mi­nen

Syn­ti, sie­lun­vi­hol­li­nen ja maa­il­ma pyr­ki­vät rik­ko­maan Hen­gen yh­tey­den. Raa­mat­tu ke­hot­taa Ju­ma­lan lap­sia vaa­li­maan ja hoi­ta­maan tätä yh­teyt­tä ja kes­ki­näis­tä rak­kaut­ta: ”Ke­ho­tan tei­tä siis elä­mään saa­man­ne kut­sun ar­voi­ses­ti, ai­na nöy­ri­nä, lem­pei­nä ja kär­si­väl­li­si­nä. Aut­ta­koon rak­kaus tei­tä tu­le­maan toi­meen kes­ke­nän­ne. Pyr­ki­kää rau­han si­tein säi­lyt­tä­mään Hen­gen luo­ma yk­seys.” (Ef. 4:1–3.)

Py­hien yh­teys to­teu­tuu täy­del­li­se­nä Kris­tuk­sen toi­sen tu­le­mi­sen päi­vä­nä. Sil­loin hä­nen seu­ra­kun­tan­sa il­mes­tyy kir­kas­tet­tu­na ja rie­muit­se­va­na (KO 50). Sitä koh­ti kul­jem­me py­hien yh­tey­des­sä an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­min voi­min.

Pek­ka Ait­ta­kum­pu
4<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Teoriassa Pyhä Henk toimii noin, mutta käytänössä olemme lihallisesti sanakiistojen kipeitä ja vaanimme toinen toisiamme onko oikeassa opissa ja toimiiko meidän uskonnollisten rutiinien mukaan. Pyhä Henki on siinä nähty ja koettu vain unnissaan.

Äänestä

30 Mehän tunnemme hänet, joka on sanonut: -- Minun on kosto, minä olen maksava, sekä myös: -- Herra on tuomitseva kansansa.
31 On kauheaa joutua elävän Jumalan käsiin.
32 Muistakaa, millaista oli ennen, silloin kun te juuri olitte päässeet valoon. Te kestitte silloin monet kärsimykset ja kamppailut. [Fil. 1:29,30]
33 Toisia teistä pilkattiin ja piinattiin katselijoiden huviksi, toiset jakoivat toveriensa kovan osan.
34 Te kärsitte yhdessä vankilaan teljettyjen kanssa, te suostuitte iloiten siihen, että omaisuutenne riistettiin, sillä te tiesitte omistavanne parempaa, omaisuuden joka pysyy.
35 Älkää siis heittäkö pois rohkeuttanne, sillä se palkitaan kerran runsaasti.
36 Kestävyys on teille tarpeen, jotta pystyisitte täyttämään Jumalan tahdon ja siten saisitte omaksenne sen, minkä hän on luvannut.
37 Onhan sanottu näin: -- Vähän aikaa vielä, vain vähän aikaa, niin tulee se, jonka on määrä tulla, eikä hän viivyttele. [
38 Kun vanhurskas palvelijani uskoo, hän saa elää, mutta jos hän luopuu, en häntä hyväksy.
39 Me emme ole niitä, jotka luopuvat ja joutuvat tuhoon, vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa.

Äänestä

Eikä Raamatun sanakaan merkitse mitään. Käännösvirheiden ja sopivien silmälasien avulla sen sana saadaan tarkoittamaan aivan päinvastaista mitä siinä lukee. Ja kun tarpeeksi väärin selitetään, niin siitä tulee totuus.

Äänestä

9 Koskeeko nyt tämä autuaaksi ylistäminen vain ympärileikattuja vai myös ympärileikkaamattomia? Mehän sanomme: "Jumala katsoi Abrahamille vanhurskaudeksi uskon."
10 Oliko Abraham silloin ympärileikattu? Ei ollut, hän oli vielä ympärileikkaamaton.
11 Hän sai ympärileikkauksen merkin sen vakuudeksi, että hänet oli hyväksytty vanhurskaaksi jo, kun hän ympärileikkaamattomana uskoi. Näin hänestä tuli kaikkien niiden isä, jotka uskovat ja jotka katsotaan vanhurskaiksi, vaikka he ovat ympärileikkaamattomia.
12 Samoin hän on ympärileikattujen isä, jos nämä myös seuraavat sitä uskon tietä, jota isämme Abraham kulki ollessaan vielä ympärileikkaamaton

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Vas­ti­kään mi­nut py­säyt­ti ka­dul­la hen­ki­lö, jol­la oli Raa­mat­tu kä­des­sään. Hän pyy­si, et­tä sai­si ker­toa mi­nul­le us­kos­taan. Kuun­te­lin ja to­te­sin sit­ten, et­tä hä­nen us­kon­kä­si­tyk­sen­sä tun­tui mi­nus­ta hy­vin vie­raal­ta ja et­ten löy­tä­nyt sii­hen pe­rus­tei­ta Raa­ma­tus­ta.

Kes­kus­tel­les­sam­me koin, et­tei vä­lil­läm­me ol­lut Py­hän Hen­gen luo­maa us­ko­nyh­teyt­tä ja yh­tä­läis­tä ym­mär­rys­tä us­kon­pe­rus­teis­ta. Näy­tin hä­nel­le Raa­ma­tus­ta muu­ta­mia koh­tia, joi­den poh­jal­ta ker­roin, mi­ten it­se us­kon.

Yk­si us­ko ja ym­mär­rys

Raa­ma­tun mu­kaan Pyhä Hen­ki ko­ko­aa Ju­ma­lan lap­set maan pääl­lä Ju­ma­lan seu­ra­kun­nak­si, jol­la on yh­den­lai­nen ja yh­tei­nen us­kon­kä­si­tys. Apos­to­li­ses­sa us­kon­tun­nus­tuk­ses­sa tun­nus­tam­me us­ko­vam­me ”py­hän yh­tei­sen seu­ra­kun­nan” ja ”py­häin yh­tey­den”.

Mart­ti Lut­her se­lit­tää us­kon­tun­nus­tus­ta Isos­sa ka­te­kis­muk­ses­saan: ”Maan pääl­lä on pie­ni pyhä jouk­ko ja yh­tei­sö, joka koos­tuu pel­kis­tä py­his­tä ih­mi­sis­tä. Sil­lä on yk­si pää, Kris­tus, ja Pyhä Hen­ki on kut­su­nut sen kool­le. Sil­lä on yk­si us­ko, yk­si mie­li ja ym­mär­rys. Sil­lä on mo­nen­lai­sia ar­mo­lah­jo­ja, mut­ta se on yk­si­mie­li­nen rak­kau­des­sa, puo­lu­ei­ta ei sii­nä ole ei­kä ha­jaan­nus­ta.”

Sa­nan kaut­ta py­hien yh­tei­söön

Tar­jo­sin ka­dul­la ta­paa­mal­le­ni hen­ki­löl­le syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mia, mut­ta hän ei ha­lun­nut ot­taa sitä vas­taan. Hä­nen mu­kaan­sa sitä ei tar­vi­ta us­kon syn­ty­mi­sek­si. Raa­ma­tun mu­kaan us­ko kui­ten­kin syn­tyy juu­ri evan­ke­liu­min kuu­le­mi­ses­ta (Room. 10:16–17).

Lut­her to­te­aa us­kon­tun­nus­tuk­sen se­li­tyk­ses­sään: ”Em­me me, et sinä en­kä minä, voi­si kos­kaan saa­da Kris­tuk­ses­ta mi­tään tie­toa em­me­kä voi­si us­koa hä­neen ja saa­da hän­tä Her­rak­sem­me, el­lei Pyhä Hen­ki sitä aar­ret­ta tar­jo­ai­si evan­ke­liu­min saar­nan vä­li­tyk­sel­lä. – – Sa­nan kuu­le­mi­ses­ta al­kaa pää­sy py­hien yh­tei­söön.”

Kun Pyhä Hen­ki oh­jaa ih­mi­sen pa­ran­nuk­sen kaut­ta py­hien yh­tey­teen, hä­nes­tä tu­lee tä­män opet­ta­ja (Joh. 14:26, 1. Kor. 2:9–10). Pyhä Hen­ki an­taa Ju­ma­lan lap­sil­le yh­tei­sen ym­mär­ryk­sen sii­tä, mi­ten ih­mi­nen pää­see Ju­ma­lan lap­sek­si ja var­jel­tuu täs­sä osas­sa. Kirk­kom­me vuo­den 1948 Kris­ti­nop­pi to­te­aa, et­tä Kris­tuk­sen työ maa­il­mas­sa jat­kuu Py­hän Hen­gen työ­nä hä­nen seu­ra­kun­nas­saan (KO 44).

Hen­ki to­dis­taa

Py­hien yh­teys on jo­tain, mitä ih­mi­nen ei voi näh­dä ajal­li­sil­la sil­mil­lään. Pa­ran­nuk­sen ar­mon saa­nut us­ko­vai­nen ih­mi­nen voi kui­ten­kin näh­dä Ju­ma­lan val­ta­kun­nan us­kon kaut­ta. (Luuk. 17:21, Joh. 3:3.) Paa­va­li kir­joit­taa: ”Hen­ki it­se to­dis­taa yh­des­sä mei­dän hen­kem­me kans­sa, et­tä olem­me Ju­ma­lan lap­sia” (Room. 8:16).

Paa­va­li ha­vain­nol­lis­ti Ju­ma­lan las­ten yh­teyt­tä toi­siin­sa ja Kris­tuk­seen kir­joit­ta­es­saan ruu­miis­ta ja sen jä­se­nis­tä. ”Me olem­me kaik­ki yh­des­sä Hen­ges­sä kas­te­tut yh­dek­si ruu­miik­si” (1. Kor. 12:13). Tä­män seu­ra­kun­ta­ruu­miin pää on Kris­tus – ruu­miin Va­pah­ta­ja (Ef. 5:23).

Hen­gen yh­tey­den vaa­li­mi­nen

Syn­ti, sie­lun­vi­hol­li­nen ja maa­il­ma pyr­ki­vät rik­ko­maan Hen­gen yh­tey­den. Raa­mat­tu ke­hot­taa Ju­ma­lan lap­sia vaa­li­maan ja hoi­ta­maan tätä yh­teyt­tä ja kes­ki­näis­tä rak­kaut­ta: ”Ke­ho­tan tei­tä siis elä­mään saa­man­ne kut­sun ar­voi­ses­ti, ai­na nöy­ri­nä, lem­pei­nä ja kär­si­väl­li­si­nä. Aut­ta­koon rak­kaus tei­tä tu­le­maan toi­meen kes­ke­nän­ne. Pyr­ki­kää rau­han si­tein säi­lyt­tä­mään Hen­gen luo­ma yk­seys.” (Ef. 4:1–3.)

Py­hien yh­teys to­teu­tuu täy­del­li­se­nä Kris­tuk­sen toi­sen tu­le­mi­sen päi­vä­nä. Sil­loin hä­nen seu­ra­kun­tan­sa il­mes­tyy kir­kas­tet­tu­na ja rie­muit­se­va­na (KO 50). Sitä koh­ti kul­jem­me py­hien yh­tey­des­sä an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­min voi­min.

Pek­ka Ait­ta­kum­pu

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu