Älä unohda mua vaikka on sateita, pimeää, paljon töitä ja muuta. Siitäkin huolimatta että olen " varattu" rakastan ikävöin, kaipaan, murehdin, muistelen, mietin, ajattelen, unohdan ja taas ikävöin, kaipaan...Meidän välit vaan on, kuten tiedät omituiset, erilaiset, hauskat, sähköiset, poikkeukselliset...
Ihania unia mies, nuorempi
Anonyymi
2252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Niinhän ne on ja tulee olemaan ikuisesti.
Hienoa että teillä aloittajan kanssa noin niinkuin ikuisesti !
Hienoa ikuisuutta vieraan ihmisen kanssa.
Mutta leikkijäksi syntyneenä et tietysti muuta osaa.
Kukin tyylillään.
Mitä tarkoitat tuolla " "
Vaikea määritellä...
Taidankin tietää..
Eikä. En kirjoittaisi noin.
Hyi! Kaipaat vaikka oot varattu!
Rakastuminen ei ole valinta. Opit sen kun ikää tulee.
Aika törkeetä kaikkia kohtaan.
Ikä ei liity siihen missään muodossa, varatut on varattuja ja varattu ei myöskään kattele muita.
Oksettaa. Omatuntoni ei ikinä antaisi varattuna tehtailla tai ihastuilla muihin, minkälainen ihminen toimii niin.
Ei tunteet tai kaipaaminen ole törkeää. Käytös voi olla törkeää tai sitten asiallista tilanteesta riippuen.
Vanhasta voi myös erota ennen kuin aloittaa uutta, varsinkin jos suhde ei enää ole pelastuskelpoinen. Aina ei ole. Usein suhdetta on yritetty vuosia jo korjata ennen kuin vahinko-rakastuminen sattuu.
Sellainen joka rakastuu varattuun katselee varattua ja rakastaa varattua. Sä oikeasti ymmärrät vasta kun/jos koet. Sen verran yksinkertaista on tekstisi ja ajatusmaailmasi. Ohikulkijalta tämä.
En tule ikinä kokemaan! Ihmisiä on joka lähtöön, minä halveksun sellaisia, mutta onnea sellaisille, moraali on aika löyhä ja itsearvostus tiessään.
Persees on törkee.
Olen rakastunut kerran varattuun. En suunnitellut. En iskenyt. En vikitellyt. Yritin pysyä sopivalla etäisyydellä, koska. olin itse varattu, erittäin onnettomassa ja pelastuskelvottomassa suhteessa. Silti en ajatellut rakastua, se vain kävi normaalin kanssa käymisen ohessa. Torjuin jopa aluksi tunteeni vuoden edes omassa mielessä. Rn tiennyt hänen olevan varattu, välillä kai oli ja välillä ei (on-off suhde ymmärtääkseni).
En pettänyt. Erosin, isoista syistä. Nuo on valintoja, rakastuminen taas ei ole. Jos ei ole koskaan ollut kuin hyvässä tai tyydyttävässä suhteessa, on helppo ajatella, ettei suhteessa rakastu. Jos on lapsia tai on naimisissa (ei voi lähteä noin vaan), karmeissa suhteissa pysyy helposti vuosia. Kun elää vuosia ilman mitään oikea vuorovaikutusta eikä suhteeseen saa isosta yrityksestä huolimatta mitään muutosta tai kumppania edes kuuntelemaan hetkeä, ymmärtää miksi ihmiset rakastuu vahingossa suhteessa ollessaan. Kun on useita vuosia perustarpeita vaille, syntyy tyhjiö. Liitossa pysyy rakkaudesta, muttei puolisoon vaan lapsiin.
Taidat olla aika rajoittuneella elämänkokemuksella, vielä, mustavalkoisuudesta päätellen. Älystä ei rakastuminen ole kiinni. Itse pyörin Mensan rajan tuntumasta, eikä se minua pelastanut 😂 Se, että nimittelee tuntemattomia yksinkertaisiksi kertoo omahyväisyydestä ja siitä että omaa älyään pitää korostaa painamalla muita alas. Menee vähän hukkaan tuo, koska se ei tehoa.
Entä jos ihastuu ja rakastuu varattuun tietämättä, että hän on varattu.?
Sitten hän ei varmaan ole varattu. Öitä sivusta.
Minulle ja varmaan monille on käynyt juuri noin.
En oo unohtanu yhtä.
Onko sillä yhdellä nimi? Edes alkukirjain tai muu tunniste..
Shortsit. Niukat. Erittäin.
Aloitukseni elää omaa elämäänsä täällä. Samoin se kaipaus siihen yhteen jolla on pieni nurkka mun sydämestä. Nytkin mietin kahvikupin ääressä❤