Englantilaisen filologian toinen pääsykoekirjahan on se tylsänolonen opus The Ways of Reading. Minkälainen tehtävä siitä voi tulla kun sille on varattu aikaa vaan puoli tuntia?
Tuntuu jotenkin turhauttavalta lukea sitä puolen tunnin takia. (vaikuttaahan se tietenki koko tulevaisuuteen jos pääsee kouluun sen puoltuntisen ansiosta...) :)
Tuntuu jotenkin turhauttavalta lukea sitä puolen tunnin takia. (vaikuttaahan se tietenki koko tulevaisuuteen jos pääsee kouluun sen puoltuntisen ansiosta...) :)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tampereen koe on monivalinta. Ways of Readingistä ei tule mitään yksittäistä tehtävää, vaan siitä tulee useita monivalintoja, joissa mitataan pyrkijän tietoja kyseisestä teoksesta, sen termeistä ja teorioista. Turha kuvitellakaan päästä kokeesta läpi jos et kyseistä kirjaa jaksa lukea.
Muutenkin taidat olla väärällä alalla, jos jo pääsykoekirja on tylsä. Omasta mielestäni tuo Montgomeryn kirja oli varsin kiehtova. Voin sanoa, että lukemisto ei tuosta ainakaan hauskemmaksi muutu opintojen edetessä.
..eikö niistä sitten missään tapauksessa esseitä tule? Muistelin kyllä lukeneeni tuolta valintaoppaasta että esseetkin on mahdollisia.
Ei nyt varmaan mun kannattais vaivautua kommentoimaan tuota sinun upeaa arviotasi mun soveltuvuudesta alalle, mutta tarkoitin kyllä että se Montgomery VAIKUTTAA tylsältä, on siis tylsänoloinen. En ole siis kirjaa vielä lukenut.
Olisi jälleen kerran kai pitäny selittää kaikki ylitarkasti. Eikä asia ole että jaksaisinko vaan lähinnä ehdinkö lukea. Yulen kirja on ainakin ollu jo melko viihdyttävä aina väliin :D
Laskin että siihen Montgomeryn kirjan tenttiin on aikaa puoli tuntia, joten ajattelin, ettei siitä mitään täyspitkää analyysia voi tulla. Ja pointti ei nyt ollut se, montako tehtävää siitä tulee, vaan MINKÄLAISTA tehtävää siitä voi tulla.
Haen samalla kääntämistä lukemaan ja sen pääsykoevaatimuksiin ei kuulu Montgomery, mutta muuten enkun koe on sama filologian kanssa. Ja koe kestää 3h (kääntämisessä), ja 3½ h filologiassa. Eli Montgomerylle puoli tuntia aikaa varattuna.
No kiitos kuitenki että vaivauduit vastaamaan, kyllähän noiden superälykkäiden soveltuvuuskommenttien antaminen vastausten yhteydessä tuntuu muutenkin kuuluvan tämän palstan luonteeseen. Valitettavasti.
Ensinnäkin, aivan turhaan vetäisit nyt herneet nenukkiin. Se koita älähtää jne., vaiko? :)
Kolmannen vuoden opiskelijana olen tsempannut jo puolenkymmentä potentiaalista opiskelijaa tuosta samasta kokeesta läpi (tai ei), ja yleensä ne rannalle ruikuttamaan jääneet ovat niitä, joita ei jaksaneet ne pääsykoekirjatkaan edes oikein kiinnostaa. Viimeistään nämä sankarit ovat karsiutuneet ensimmäisen vuoden aikana.
Tämä huomioni ei ollut kritiikkiä sinua kohtaan henkilökohtaisesti, usko tai älä. Kunhan vinkkaan, että jos kirjat ovat "tylsänoloisia", et välttämättä ole hakemassa oikealle alalle.
Pääsykoe ei ole mitenkään sekuntikello kädessä ajoitettu, joten turha laskea minkään osion aikatauluja. Kysymykset sekä Yulen että Montgomeryn kirjasta ovat samassa kokeessa, kääntämiseen hakevat eivät yksinkertaisesti vastaa Montgomery-kysymyksiin. Itse sain kokeen valmiiksi kahdessa tunnissa, ja kysymyksiä oli mielestäni pitkälti 50/50 molemmista kirjoista.
Vaikka mitä minä tätä sinulle selitän, ei neuvot tuntuneet kelpaavan aiemminkaan. Luovi itse kokeesta läpi, karsinta on kova.
...kokeesta läpi, toivottavasti sen kääntämisen puolelta lähinnä.
Siis niitä esseitäkö ei ole ollut minään vuonna?
En ole minäkään kuullut että filologiaan olisi esseitä. Monivalintaa vaan (sitäkin ihan tarpeeksi..=)
Älä välitä, kyllä se Montgomeryn kirja munkin mielestä vaikutti aluksi hieman tylsähköltä. Mutta kun luin sitä niin se muuttuikin paljon kiinnostavammaksi. Se on lähinnä omasta suhtautumisesta kiinni. Jos ajattelet että onpas tylsää tekstiä niin silloin se todellakin on tylsää tekstiä. Jotkut kappaleet kyllä ovat edelleenkin mielestäni hieman tylsiä, mutta kyllä sinä sen kirjan opit kun jaksat vaan ahkerasti lukea. Minusta ainakin tuntuu että olen ihan oikealla alalla..
Yulen kirjan kysymyksiin vastaamiseen meni ainakin mulla PALJON vähemmän aikaa kuin Montgomeryn kirjan, siis ne kysymykset ways of readingista oli huomattavasti hankalampia. Kannattaa opetella soveltaan niitä juttuja mitä opit siitä kirjasta, Yulen kirjaan riittää vain ulkoa opettelu...
Ja kirjathan eivät tietenkään ole koko koe, vaan mukana on myös se kielioppi-osio, jossa kaikki vaihtoehdot tuntuvat sopivan kysymykseen, mutta on joku pikku juttu minkä vuoksi vain yksi sopii..=)
Tampereelle on tosiaan hankala päästä sisään, hakijoita yleensä yli 600. Kääntämisen kokeesta mulla ei ole mitään hajua...
Mutta tsemppiä sulle molempiin!!=)
osaatteko sanoa kuinka hankala on päässä lukemaan enkkua tai kääntämistä (kumpaa helpompi?) joensuuhun? millainen ylioppilastodistus "tulis" olla ja millainen enkunkielentaito? Onko Joensuuhun helpointa päästä lukemaan enkkua suomen yliopistoista?
...tiedoista. Mulla ainakin vaikuttaa lukutekniikkaan, onko tulossa monivalinta vai esseitä. Eli olen oikeestaan nyt Yulen lukenut ihan hyvin. Pikkusen kerrata vielä termejä niin homma hoituu.
Ajattelinkin että sitä Montgomeryä pitää osata soveltaa. Nimikin on jo Ways of Reading, että sieltä tuskin löytyy pelkkiä termejä vaan selostusta, miten tekstejä luetaan ja analysoidaan. Pitääpä yrittää saada sekin luettua.
Kääntämisen pääsykokeesta tiedän sen verran, että jos ei filologiassa oo esseitä, ei pitäs olla siinäkään.
Olikohan siinä Yulen kirjassa muuten virhe, kun sivulla 45 selitettiin kaaviossa että m ja w on äänettömiä (voiceless, mitä nyt onkaan oikeesti suomeksi), mutta tekstissä taittiin antaa ymmärtää että ovat voiced? Tietääkö kukaan?
Ne on molemmat soinnillisia eli voiced, kuulet sen kyllä kun sanot tyyliin mmm, www...Katsoin itse kyseistä sivua ja en kyllä huomannut että siellä olisi sanottu niiden olevan soinnittomia. Perus m on bilabiaalinen(eli äänne artikuloidaan huulilla)ja nasaali. w on approximant, labiovelaarinen puolivokaali. Mutta molemmat tosiaan soinnillisia. kokeile vaikka artikuloida p,s tai k, niin huomaat ettei niistä tule samanlaista "värinä-ääntä" eli ne on soinnittomia. Kannattaa muuten opetella nuo, siitä on apua ekana opiskeluvuonna kun ne päntätään oikein kunnolla.
Voit vertailla Tampereen ja Joensuun hyväksyttyjen tilastoja oppilaitosten sivuilta. Tampereelle pitää käsittääkseni olla joku 70p kun Joensuuhun jotain 60p. Viime vuonna riitti vähempikin kun Jyväskylän yliopisto teki kämmit ja otti liikaa opiskelijoita sisälle. Savonlinnaan kai suunnilleen sama Joensuun kanssa..Paitsi että sinne kai otetaan vähemmän koska kääntäjiä tarvitaan vähemmän kuin opettajia.
Ylioppilastodistuksessa kannattaa äidinkielen ja englannin numerot olla hyvät, Joensuuhun riittää joku M, Tampereelle pitää sitten olla ainakin E. Ja tietenkin on hyvä jos on muutkin numerot hyviä..Englannin kielioppi kannattaa olla hyvin hallussa kun haet, koska pääsykokeessa on oltava väh. 50 % oikeita vastauksia kielitaito-osiossa...Jos ei ole niin ei pääse vaikka olisi kymmenen ällää todistuksessa. Eikä se todistus tietenkään muutenkaan yksinään riitä, vaan pääsykoekirjat on osattava ainakin kohtalaisesti.
En tiedä onko Joensuu Suomen helpoin päästä, Vaasakaan ei käsittääkseni ole mikään kovin suuri ja suosittu. Pohjoisen yliopistoista en tiedä oikein mitään...Mutta opetuksen laadussa ei ole Suomessa tasoeroja. Oppilaissa vain.
siis Savonlinnalla tarkoitan Joensuun yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen laitosta, joka tosiaan sijaitsee Savonlinnassa...
Näin minä luulinkin että ne olis voiced, mutta siis minun kirjan taulukossa tosiaan sanottiin että olisivat voiceless. Elikkä täällä on virhe.
Hyvä että luotin siis itteeni enemmän :)