ettei hän alkaisi vihata mua vaikka tietäisi ihastumisestani. Näin se ihminen sopeutuu pakon edessä. Ennen toivoin hänestä loppuelämän rakasta ja nyt ettei vaan vihaisi. Meissä ihmisissä ehkä paras piirre on tuo sopeutuvuus. Ihan sama mitä tapahtuu, kun siihen kuitenkin sopeutuu.
Olen alkanut toivoa
Anonyymi
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Noin minäkin ajattelen eräästä. Mutta omalla kohdallani se on vain varmaa että toinen vihaa. Sen kanssa vain täytyy pärjätä. 😢
Oletko oikeasti ihan varma?
Melko varma.
Minä olisin iloinen jos saisin tietää että on ihastunut koska minäkin olen.
En voisi koskaan vihata häntä.
Samoin mä itse ajattelen. Olisin onnellinen siitä. Enkä koskaan vihaisi muutenkaan ketään sen takia, että ajattelee jotain nättiä musta.
En suutu ikinä naiselle.
Kiitos.
Tuskinpa hän ny sinua vihaisi vain sen takia että sinulla on tunteita häntä kohtaan.
Olisi kiva tietää keneltä aloitus on.
Naiselta on. Sen tarkemmin et saa tietää.
Lempäälän elli, otaksun?
Musta Lempäälä on aivan ihana sana. Voisin asua Lempäälässä ihan siksi, että se kuulostaa niin kivalta.
Vihaaminen on vihaamista.
Jep ja jep on jep.
Itse en enää koskaan kerro enkä näytä ihastumistani kenellekään. Juurikin siitä syystä että saa naurut ja vihan päälle.
Multa et saisi kumpaakaan, jos olisit hän. Ei kun siis, multa et saisi kumpaakaan olet kuka tahansa.