Metsäkanalinnuista..

Anonyymi

Oliko metsissä paljonkin metsäkanalintuja 2020 metsästyskaudella, vai edelleenkö lintukanta koostuu muutamasta harvasta parista ja poikueesta?

Kun en itse käynyt laisinkaan metillä, niin en näin ollen ole saanu havaintoa asiassa..

11

1369

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Metsäkanalintu kanta on nousussa. Jos ensi kevät on edes normaali, niin 2021 syyskuussa on odotettavissa erinomainen lintukanta.

      • Anonyymi

        Jos niinsanottu ilmastonmuutos olisi totta, niin kaikki keväät ja alkukesät olisi niin lämpimiä, että kanalinnuille riittäisi aina syötävää kun on kuumaa ja itikkaa.
        Tottapuhuen kanalinnut ovat arktisen vyöhykkeen lintuja, joten keväiden "normaaliudella" ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä.
        Ne ovat sopeutuneet vaihteleviin pohjolan olosuhteisiin.

        Jos mietitte pidemmällä perspektiivillä, niin lintukannat kukoistavat aina tietyn väliajoin oli sitten keväät mitä olivat.
        Monet varmaan tietävät kanalintujen seitsenvuotiset kannanvaihtelusyklit. Ainakin osassa maata ne ovat edelleen hyvinkin isossa roolissa. On luonnollista, että hyviä kanalintuvuosia seuraa jälkijunassa isot pienpetohuiput jotka rokottavat siis isommassa määrin kanalintujakin.

        Itse seuraan enemmänkin pienjyrsijoiden kantoja kuin kevään kelejä sillä pienjyrsijöiden runsaus tai kato on suorassa suhteessa kanalintukantoihin.
        Tietenkin on populistisen helppoa syyttää "ilmastonmuutosta" vaikkapa kanalintukantojen aallonpohjasta, mutta kun taas tulee se aallon huippu, niin mites sitten suu pannaan sen "ilmastonmuutoksen kanssa"? Näitä sopii jokaisen tahoillansa pohtia.
        On myös sanottu, että "ilmastonmuutos" hävitti etelä-suomesta riekot. Kysymys kuuluu miksi samainen "ilmastonmuutos" ei tee vastaavaa rajan takana venäjällä, vaan siellä riekkokanta elää yhä edelleen elinvoimaisena laatokan rantoja myöden eli etelä-suomen tasolla. Niinpä, miettikäähän ilman ilmastopopulismia asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos niinsanottu ilmastonmuutos olisi totta, niin kaikki keväät ja alkukesät olisi niin lämpimiä, että kanalinnuille riittäisi aina syötävää kun on kuumaa ja itikkaa.
        Tottapuhuen kanalinnut ovat arktisen vyöhykkeen lintuja, joten keväiden "normaaliudella" ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä.
        Ne ovat sopeutuneet vaihteleviin pohjolan olosuhteisiin.

        Jos mietitte pidemmällä perspektiivillä, niin lintukannat kukoistavat aina tietyn väliajoin oli sitten keväät mitä olivat.
        Monet varmaan tietävät kanalintujen seitsenvuotiset kannanvaihtelusyklit. Ainakin osassa maata ne ovat edelleen hyvinkin isossa roolissa. On luonnollista, että hyviä kanalintuvuosia seuraa jälkijunassa isot pienpetohuiput jotka rokottavat siis isommassa määrin kanalintujakin.

        Itse seuraan enemmänkin pienjyrsijoiden kantoja kuin kevään kelejä sillä pienjyrsijöiden runsaus tai kato on suorassa suhteessa kanalintukantoihin.
        Tietenkin on populistisen helppoa syyttää "ilmastonmuutosta" vaikkapa kanalintukantojen aallonpohjasta, mutta kun taas tulee se aallon huippu, niin mites sitten suu pannaan sen "ilmastonmuutoksen kanssa"? Näitä sopii jokaisen tahoillansa pohtia.
        On myös sanottu, että "ilmastonmuutos" hävitti etelä-suomesta riekot. Kysymys kuuluu miksi samainen "ilmastonmuutos" ei tee vastaavaa rajan takana venäjällä, vaan siellä riekkokanta elää yhä edelleen elinvoimaisena laatokan rantoja myöden eli etelä-suomen tasolla. Niinpä, miettikäähän ilman ilmastopopulismia asiaa.

        Olen pohtinut tuota riekkokantaa. Olen kohta 60v ja lapsuudessani oli riekkoja meilläkin päin. Sittemmin suot otettiin turvetuotantoon ja riekoilta katosi luontainen elinympäristö ja näin ollen ruokamaat. Luullakseni tämä vaikutti oleellisesti riekkokantoihin.
        Saman suuntainen lienee lintukannan romahtamisen syy. Eli metsätalouden muutos, ei niinkään ilmasto. Teeri lienee sopeutunut parhaiten metsäkanalinnuistamme näihin muutoksiin. Toki tuota mainittua kannan vaihtelua esiintyy joka lajilla.
        Tämä on vain minun mielipide, ei tieteellisesti todistettu fakta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen pohtinut tuota riekkokantaa. Olen kohta 60v ja lapsuudessani oli riekkoja meilläkin päin. Sittemmin suot otettiin turvetuotantoon ja riekoilta katosi luontainen elinympäristö ja näin ollen ruokamaat. Luullakseni tämä vaikutti oleellisesti riekkokantoihin.
        Saman suuntainen lienee lintukannan romahtamisen syy. Eli metsätalouden muutos, ei niinkään ilmasto. Teeri lienee sopeutunut parhaiten metsäkanalinnuistamme näihin muutoksiin. Toki tuota mainittua kannan vaihtelua esiintyy joka lajilla.
        Tämä on vain minun mielipide, ei tieteellisesti todistettu fakta.

        Juuri näin. Odotinkin että joku miettii asiaa tarkemmin ilman pölhöpopulismia. Nimenomaan laajat soiden ojitukset ovat se syy mikä hävitti riekkokantamme etelä ja keski-suomesta. Koska rajan takana ei soiden ojituksia käytännössä ole tehty siellä myös riekko elää edelleen elinvoimaisena etelä-suomen korkeudella saakka.
        Silti muunmuassa riekkoa käytetään ilmastopopulismissakin pelinappulana aina tolkuttaen, "kun ilmastonmuutos talvet hävittivät lumet, niin katosi valkoinen riekkokin"
        Kun olen nähnyt tällaista populismia muunmuassa lehdissä olen lähettänyt palautetta miksi sitten metsäjänis, kärppä, lumikko muunmuassa valkoisina ei kärsi etelä-suomen "ilmastonmuutoksesta juuri lainkaan" Kysymyksiä ei koskaan julkaista ja ne muutenkin vaijetaan, koska halutaan vain tuoda yhden ideologian "totuutta"

        Itseäni pirkanmaalaisena riekko on kiehtonut aina. Niin lintuna muutenkin kuin myös metsästyskohteena pohjoisen reissuissa. Kaiholla muistelen isovanhempienikin juttuja kuinka aikanaan näissäkin maisemissa metsästivät paljonkin riekkoja muunmuassa puusavotta reissuilla ampuen kiepeistä pölähtäviä riekkoparvia ja jotkut virittelivät pyyntilankojakin soille.
        Vielä 1970 luvulla tehdyssä isossa Suomen metsästäjät kirjassakin riekko oli moninpaikoin edelleen tavallinen, joskin jo taantuva saalis kauttaaltaan pirkanmaan metsästäjillä.
        Muutamilta paikallisilta olen mielenkiinnolla kuunnellut viimeisistä riekkohavainnoista vielä 1990 luvulla alueen laajemmilla nevoilla ja isoilla soilla muutenkin. Tultaessa 2000 luvulle keväiset riekon naurunremakat ovat sittemmin kadonneet jo tyystin menneisyyden muisteloiksi viimeisiltä alueilta, joissa kituuttivat loput riekkokannan rippeet.

        Itseäni kiinnostaisi riekon palauttaminen hiljalleen takaisin, mutta se vaatisi ison työn alkaen riekkokannan nyt eteläisimmiltä reuna alueilta laskien hiljalleen etelämmäs, vaikkapa siirtoistutuksin, mutta se vaatisi täydelliset suoalueiden ennallistamiset ja nimenomaan valtion mailla. Yksityisille tuollaista ei voida vaatia kuin ainoastaan vapaaehtoispohjalta.
        Tässä taas tullaan populisti vihreiden anarkismi alueelle jotka samalla vaativat sekä suoalueiden ennallistamista, että hiilinielujen kasvattamista. Silloin ennallistamiset jää kakkoseksi sillä suomen tämänhetkinen runsas puuvaranto perustuu soiden ojituksiin.
        Ennallistaminen vaatisi ojien tukimista sekä kasvavan puuston päätehakkuuta. Usein ojitettu suoalue kun tuppaa kasvamaan suht hyvälaatuista rämemännikköä.
        Mutta periaatteessa tämä olisi mahdollista vuosien työn tuloksena. Ensin ennallistetaan tasaisesti alueita ympäriinsä etelä ja keski-suomea ja sitten muunmuassa siirtoistutuksin pyritään riekko palauttamaan hiljalleen alueelta toiselle huolehtien, että alueista tulisi yhtenäisiä ilman ettei väliin jäisi satojen kilometrien taakse eriytyneitä pikku kantoja.

        No väitän että tämmöinen ei tule koskaan suomen historiassa tapahtumaan ensinnäkin tappiin asti velkaisen maan rajallisten resurssien takia ja toisekseen ilmastopopulismin räikeiden ristiriitaisuuksien takia.
        Mutta kyllä lapissa tulee aina riekon soidinääntä kuunnellessa suljettua silmät ja haaveiltua, "kunpa tämän äänen kuulisin ihan kotikonnuillakin."


    • Anonyymi

      Kovasti on teerikanta kasvanut, en ole koskaan noin 30 vuoden metsätysurani aikana nähnyt niin suuria teeriparvia, mitä näin hirvimettän aikaan. Arvioisin, että vähintään 200 teertä oli parvessa.

      • Anonyymi

        Joo! kasaantuvat turvaan,paikotellen.Liikaa liikettä metsissä,
        koppeloita saa kyllä hakea joukosta.
        Suomessa on riistan hoito ihan suojaalueiden varassa.
        Tämän huomaa jo siitäkin että eläimet pyrkii jo pihapiireihin.
        Jotkin on tapahtunut metsillemme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo! kasaantuvat turvaan,paikotellen.Liikaa liikettä metsissä,
        koppeloita saa kyllä hakea joukosta.
        Suomessa on riistan hoito ihan suojaalueiden varassa.
        Tämän huomaa jo siitäkin että eläimet pyrkii jo pihapiireihin.
        Jotkin on tapahtunut metsillemme.

        Kirjoitan tähän saman kuin edellisenkin avauksen vastaukseesi. Sama suomeksi kun olet selvittänyt pääsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitan tähän saman kuin edellisenkin avauksen vastaukseesi. Sama suomeksi kun olet selvittänyt pääsi.

        Oliko se 6/kk se aika kun metsästysseurojen vuokrasopimukset loppuu.

        Eli nyt kun irtisanoo,niin syksyllä saa linnut olla rauhassa.


    • Anonyymi

      kyllä kuhmossa on lintuja.mutta oli outo syksy että linnut esim. teeret oli sangen paikkauskollisia , ainakin pienenhietasen suunalla joka aamu useita kymmeniä,kun taas riihijärven suunnalla missä olen aina nähnyt teeriä oli vain ykköskappaleita. välimatkaa noin10 km.tosin riihijärven seutu oli taas metsolle näköjään mieleistä, ja niitä oli paljon.

    • Anonyymi

      Moni kehuu että hirviästi oli teeriä, eivät muista tai eivät tiedä että -70-80 luvuilla oli vielä teeriä 200 yksilöä kun kokoontuivat järvien jäille.
      Nyt 10-15 teeren ryhmää sanotaan suureksi.

    • Anonyymi

      Teeriä oli pellolla ainakin viisi.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      83
      7101
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      26
      7053
    3. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      108
      6157
    4. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5404
    5. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5228
    6. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      63
      5185
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      40
      5098
    8. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      27
      4585
    9. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      16
      3467
    10. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      300
      3380
    Aihe