Metsäkanalinnuista..

Anonyymi

Oliko metsissä paljonkin metsäkanalintuja 2020 metsästyskaudella, vai edelleenkö lintukanta koostuu muutamasta harvasta parista ja poikueesta?

Kun en itse käynyt laisinkaan metillä, niin en näin ollen ole saanu havaintoa asiassa..

11

1327

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Metsäkanalintu kanta on nousussa. Jos ensi kevät on edes normaali, niin 2021 syyskuussa on odotettavissa erinomainen lintukanta.

      • Anonyymi

        Jos niinsanottu ilmastonmuutos olisi totta, niin kaikki keväät ja alkukesät olisi niin lämpimiä, että kanalinnuille riittäisi aina syötävää kun on kuumaa ja itikkaa.
        Tottapuhuen kanalinnut ovat arktisen vyöhykkeen lintuja, joten keväiden "normaaliudella" ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä.
        Ne ovat sopeutuneet vaihteleviin pohjolan olosuhteisiin.

        Jos mietitte pidemmällä perspektiivillä, niin lintukannat kukoistavat aina tietyn väliajoin oli sitten keväät mitä olivat.
        Monet varmaan tietävät kanalintujen seitsenvuotiset kannanvaihtelusyklit. Ainakin osassa maata ne ovat edelleen hyvinkin isossa roolissa. On luonnollista, että hyviä kanalintuvuosia seuraa jälkijunassa isot pienpetohuiput jotka rokottavat siis isommassa määrin kanalintujakin.

        Itse seuraan enemmänkin pienjyrsijoiden kantoja kuin kevään kelejä sillä pienjyrsijöiden runsaus tai kato on suorassa suhteessa kanalintukantoihin.
        Tietenkin on populistisen helppoa syyttää "ilmastonmuutosta" vaikkapa kanalintukantojen aallonpohjasta, mutta kun taas tulee se aallon huippu, niin mites sitten suu pannaan sen "ilmastonmuutoksen kanssa"? Näitä sopii jokaisen tahoillansa pohtia.
        On myös sanottu, että "ilmastonmuutos" hävitti etelä-suomesta riekot. Kysymys kuuluu miksi samainen "ilmastonmuutos" ei tee vastaavaa rajan takana venäjällä, vaan siellä riekkokanta elää yhä edelleen elinvoimaisena laatokan rantoja myöden eli etelä-suomen tasolla. Niinpä, miettikäähän ilman ilmastopopulismia asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos niinsanottu ilmastonmuutos olisi totta, niin kaikki keväät ja alkukesät olisi niin lämpimiä, että kanalinnuille riittäisi aina syötävää kun on kuumaa ja itikkaa.
        Tottapuhuen kanalinnut ovat arktisen vyöhykkeen lintuja, joten keväiden "normaaliudella" ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä.
        Ne ovat sopeutuneet vaihteleviin pohjolan olosuhteisiin.

        Jos mietitte pidemmällä perspektiivillä, niin lintukannat kukoistavat aina tietyn väliajoin oli sitten keväät mitä olivat.
        Monet varmaan tietävät kanalintujen seitsenvuotiset kannanvaihtelusyklit. Ainakin osassa maata ne ovat edelleen hyvinkin isossa roolissa. On luonnollista, että hyviä kanalintuvuosia seuraa jälkijunassa isot pienpetohuiput jotka rokottavat siis isommassa määrin kanalintujakin.

        Itse seuraan enemmänkin pienjyrsijoiden kantoja kuin kevään kelejä sillä pienjyrsijöiden runsaus tai kato on suorassa suhteessa kanalintukantoihin.
        Tietenkin on populistisen helppoa syyttää "ilmastonmuutosta" vaikkapa kanalintukantojen aallonpohjasta, mutta kun taas tulee se aallon huippu, niin mites sitten suu pannaan sen "ilmastonmuutoksen kanssa"? Näitä sopii jokaisen tahoillansa pohtia.
        On myös sanottu, että "ilmastonmuutos" hävitti etelä-suomesta riekot. Kysymys kuuluu miksi samainen "ilmastonmuutos" ei tee vastaavaa rajan takana venäjällä, vaan siellä riekkokanta elää yhä edelleen elinvoimaisena laatokan rantoja myöden eli etelä-suomen tasolla. Niinpä, miettikäähän ilman ilmastopopulismia asiaa.

        Olen pohtinut tuota riekkokantaa. Olen kohta 60v ja lapsuudessani oli riekkoja meilläkin päin. Sittemmin suot otettiin turvetuotantoon ja riekoilta katosi luontainen elinympäristö ja näin ollen ruokamaat. Luullakseni tämä vaikutti oleellisesti riekkokantoihin.
        Saman suuntainen lienee lintukannan romahtamisen syy. Eli metsätalouden muutos, ei niinkään ilmasto. Teeri lienee sopeutunut parhaiten metsäkanalinnuistamme näihin muutoksiin. Toki tuota mainittua kannan vaihtelua esiintyy joka lajilla.
        Tämä on vain minun mielipide, ei tieteellisesti todistettu fakta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen pohtinut tuota riekkokantaa. Olen kohta 60v ja lapsuudessani oli riekkoja meilläkin päin. Sittemmin suot otettiin turvetuotantoon ja riekoilta katosi luontainen elinympäristö ja näin ollen ruokamaat. Luullakseni tämä vaikutti oleellisesti riekkokantoihin.
        Saman suuntainen lienee lintukannan romahtamisen syy. Eli metsätalouden muutos, ei niinkään ilmasto. Teeri lienee sopeutunut parhaiten metsäkanalinnuistamme näihin muutoksiin. Toki tuota mainittua kannan vaihtelua esiintyy joka lajilla.
        Tämä on vain minun mielipide, ei tieteellisesti todistettu fakta.

        Juuri näin. Odotinkin että joku miettii asiaa tarkemmin ilman pölhöpopulismia. Nimenomaan laajat soiden ojitukset ovat se syy mikä hävitti riekkokantamme etelä ja keski-suomesta. Koska rajan takana ei soiden ojituksia käytännössä ole tehty siellä myös riekko elää edelleen elinvoimaisena etelä-suomen korkeudella saakka.
        Silti muunmuassa riekkoa käytetään ilmastopopulismissakin pelinappulana aina tolkuttaen, "kun ilmastonmuutos talvet hävittivät lumet, niin katosi valkoinen riekkokin"
        Kun olen nähnyt tällaista populismia muunmuassa lehdissä olen lähettänyt palautetta miksi sitten metsäjänis, kärppä, lumikko muunmuassa valkoisina ei kärsi etelä-suomen "ilmastonmuutoksesta juuri lainkaan" Kysymyksiä ei koskaan julkaista ja ne muutenkin vaijetaan, koska halutaan vain tuoda yhden ideologian "totuutta"

        Itseäni pirkanmaalaisena riekko on kiehtonut aina. Niin lintuna muutenkin kuin myös metsästyskohteena pohjoisen reissuissa. Kaiholla muistelen isovanhempienikin juttuja kuinka aikanaan näissäkin maisemissa metsästivät paljonkin riekkoja muunmuassa puusavotta reissuilla ampuen kiepeistä pölähtäviä riekkoparvia ja jotkut virittelivät pyyntilankojakin soille.
        Vielä 1970 luvulla tehdyssä isossa Suomen metsästäjät kirjassakin riekko oli moninpaikoin edelleen tavallinen, joskin jo taantuva saalis kauttaaltaan pirkanmaan metsästäjillä.
        Muutamilta paikallisilta olen mielenkiinnolla kuunnellut viimeisistä riekkohavainnoista vielä 1990 luvulla alueen laajemmilla nevoilla ja isoilla soilla muutenkin. Tultaessa 2000 luvulle keväiset riekon naurunremakat ovat sittemmin kadonneet jo tyystin menneisyyden muisteloiksi viimeisiltä alueilta, joissa kituuttivat loput riekkokannan rippeet.

        Itseäni kiinnostaisi riekon palauttaminen hiljalleen takaisin, mutta se vaatisi ison työn alkaen riekkokannan nyt eteläisimmiltä reuna alueilta laskien hiljalleen etelämmäs, vaikkapa siirtoistutuksin, mutta se vaatisi täydelliset suoalueiden ennallistamiset ja nimenomaan valtion mailla. Yksityisille tuollaista ei voida vaatia kuin ainoastaan vapaaehtoispohjalta.
        Tässä taas tullaan populisti vihreiden anarkismi alueelle jotka samalla vaativat sekä suoalueiden ennallistamista, että hiilinielujen kasvattamista. Silloin ennallistamiset jää kakkoseksi sillä suomen tämänhetkinen runsas puuvaranto perustuu soiden ojituksiin.
        Ennallistaminen vaatisi ojien tukimista sekä kasvavan puuston päätehakkuuta. Usein ojitettu suoalue kun tuppaa kasvamaan suht hyvälaatuista rämemännikköä.
        Mutta periaatteessa tämä olisi mahdollista vuosien työn tuloksena. Ensin ennallistetaan tasaisesti alueita ympäriinsä etelä ja keski-suomea ja sitten muunmuassa siirtoistutuksin pyritään riekko palauttamaan hiljalleen alueelta toiselle huolehtien, että alueista tulisi yhtenäisiä ilman ettei väliin jäisi satojen kilometrien taakse eriytyneitä pikku kantoja.

        No väitän että tämmöinen ei tule koskaan suomen historiassa tapahtumaan ensinnäkin tappiin asti velkaisen maan rajallisten resurssien takia ja toisekseen ilmastopopulismin räikeiden ristiriitaisuuksien takia.
        Mutta kyllä lapissa tulee aina riekon soidinääntä kuunnellessa suljettua silmät ja haaveiltua, "kunpa tämän äänen kuulisin ihan kotikonnuillakin."


    • Anonyymi

      Kovasti on teerikanta kasvanut, en ole koskaan noin 30 vuoden metsätysurani aikana nähnyt niin suuria teeriparvia, mitä näin hirvimettän aikaan. Arvioisin, että vähintään 200 teertä oli parvessa.

      • Anonyymi

        Joo! kasaantuvat turvaan,paikotellen.Liikaa liikettä metsissä,
        koppeloita saa kyllä hakea joukosta.
        Suomessa on riistan hoito ihan suojaalueiden varassa.
        Tämän huomaa jo siitäkin että eläimet pyrkii jo pihapiireihin.
        Jotkin on tapahtunut metsillemme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo! kasaantuvat turvaan,paikotellen.Liikaa liikettä metsissä,
        koppeloita saa kyllä hakea joukosta.
        Suomessa on riistan hoito ihan suojaalueiden varassa.
        Tämän huomaa jo siitäkin että eläimet pyrkii jo pihapiireihin.
        Jotkin on tapahtunut metsillemme.

        Kirjoitan tähän saman kuin edellisenkin avauksen vastaukseesi. Sama suomeksi kun olet selvittänyt pääsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitan tähän saman kuin edellisenkin avauksen vastaukseesi. Sama suomeksi kun olet selvittänyt pääsi.

        Oliko se 6/kk se aika kun metsästysseurojen vuokrasopimukset loppuu.

        Eli nyt kun irtisanoo,niin syksyllä saa linnut olla rauhassa.


    • Anonyymi

      kyllä kuhmossa on lintuja.mutta oli outo syksy että linnut esim. teeret oli sangen paikkauskollisia , ainakin pienenhietasen suunalla joka aamu useita kymmeniä,kun taas riihijärven suunnalla missä olen aina nähnyt teeriä oli vain ykköskappaleita. välimatkaa noin10 km.tosin riihijärven seutu oli taas metsolle näköjään mieleistä, ja niitä oli paljon.

    • Anonyymi

      Moni kehuu että hirviästi oli teeriä, eivät muista tai eivät tiedä että -70-80 luvuilla oli vielä teeriä 200 yksilöä kun kokoontuivat järvien jäille.
      Nyt 10-15 teeren ryhmää sanotaan suureksi.

    • Anonyymi

      Teeriä oli pellolla ainakin viisi.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jos nainen harrastaa seksiä

      Useiden kanssa, miten se eroaa miesten mielestä siitä, jos miehellä on ollut useita s kumppaneita? Oletan että kaikki mi
      Ikävä
      348
      3608
    2. Ikävöin sinua kokoyön!

      En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun
      Ikävä
      19
      2368
    3. Pihlaja-puulle

      Illat on mulle pahimpia. En tiiä miks se olis vaan parasta yöstä toiseen nukkua sun kanssa ja herätä sun kasvoihin. Jos
      Ikävä
      15
      1940
    4. Päivieni piristys, missä olet?

      Toit iloa ja valoa mun elämään ☀️ Nyt mennyt kohta viikko ettei ole nähty. Kaipaan nähdä sua silti ja pelkään vaikka tei
      Ikävä
      14
      1645
    5. Kova karman laki

      Karman lain kautta pahantekijä tehdessään pahaa toteuttaa koston ja rangaistuksen sille jolle pahaa on tehty. Tämä tarko
      Hindulaisuus
      417
      1542
    6. Kysymys Kuhmolaisille

      Hei. Olen 32 vuotias nainen ja muutin Kuhmoon noin 12 vuotta sitten. Mutta nyt täytyy ihmetellä ihan ääneen että onhan t
      Kuhmo
      39
      1477
    7. Savimajasta lääketieteen tohtoriksi - ja ei tikkua ristiin

      ”Jos ihminen muuttaa savimajasta tänne kerrostaloon länsimaisen elintason piiriin ilman että tarvitsee panna tikkua rist
      Maahanmuutto
      282
      1450
    8. Älä mahdollisesti ota itseesi

      En voinut tietää. Sitäpaitsi.. niin
      Ikävä
      17
      1314
    9. Olen valtavan ihastunut

      Yritin sen sinulle viime viikolla kertoa, mutta liikaa muuttujia ja isoja tunteita, niin en kyllä ollut kovin selkeä.
      Ikävä
      63
      1116
    10. Ensi viikolla tulen takaisin

      Ja käyn varmaan siellä monta kertaa. Monta mahdollisuutta nähdä jos olet siellä päin
      Ikävä
      20
      1030
    Aihe