Opiskelijoista saa netistä helposti sen käsityksen, että lehmiä vaan hoidetaan ja tutkitaan, mutta kai teillä on myös ihan tiukkaa teoriaakin (minkälaista)? Kuinka paljon opintoihin sisältyy varsinaista biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa? Entä kieliä?
Olen vasta aloittanut korjaamaan ylioppilastutkintoani kun en luonnontieteitä aikoinaan tajunnut opiskella. Näiden pänttääminen tuntuu etäiseltä verrattuna siihen kuvaan, jonka eläinlääketiteteen opinnoista ulkopuolelta ja pinnallsesti saa. Kovasti hinkuisin jo löytämään yhteyttä varsinaiseen asiaan pohtiessani jotain kirottua heiluria fysiikassa, heh. Onko sitä ja miten se näyttäytyy?
Kiitos etukäteen vastauksista ja hirveesti rispektiä, että olette päässeet jo noin pitkälle! Perästä tullaan!
- Vilppu
Olen vasta aloittanut korjaamaan ylioppilastutkintoani kun en luonnontieteitä aikoinaan tajunnut opiskella. Näiden pänttääminen tuntuu etäiseltä verrattuna siihen kuvaan, jonka eläinlääketiteteen opinnoista ulkopuolelta ja pinnallsesti saa. Kovasti hinkuisin jo löytämään yhteyttä varsinaiseen asiaan pohtiessani jotain kirottua heiluria fysiikassa, heh. Onko sitä ja miten se näyttäytyy?
Kiitos etukäteen vastauksista ja hirveesti rispektiä, että olette päässeet jo noin pitkälle! Perästä tullaan!
- Vilppu
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jo päästäkseen eläinlääkikseen on osattava lukion biologia, kemia ja fysiikka erittäin hyvin. Biologian, kemian ja fysiikan hallinta on välttämätöntä, jotta ymmärtää (eläin)lääketieteestä ja elävän olennon toiminnasta, sairauksien synnystä ja erilaisten hoitojen vaikutusmekanismista yhtään mitään.
Tutkintoon kuuluu ainakin toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen koe (kirjallinen ja suullinen taito). Opetusta on lukukauden verran pari tuntia viikossa. Myös äidinkieli on hallittava hyvin ja tähänkin on opetusta lukukauden verran pari tuntia viikossa.
Kielitaidoista voi saada suoritusmerkinnän myös tasokokeessa, mutta tavallinen lukion kielitaito ei yleensä riitä.