Demokratia on hämähäkki

Puhutaan valtiomahdeista. Alkujaan (itsenäisyysaikana) niitä oli vain kolme kunnes keksittiin neljäs, media. Nykykielellä media tai eri mediat eikä joukkoviestintä, jossa viestintää harjoittavalla on esittäjän vastuunsa eikä vain sanoman välittäjän rooli. Valtiomahteja on syntynyt lisää juuri median avulla. Esimerkiksi etujärjestöt jotka tosiasiallisesti päättävät mm. verotuksesta. Sitten on vielä yksi uusi valtiomahti, jota eivät kaikki ole tiedostaneet. Se on median sisään kasvanut viihdetoimittajien joukko. Sillä niinhän on kun ministerit pääministerit mukaan lukien kunnioittavat jatkuvasti läsnäolollaan heidän harjoittmaansa joukkoviestintää. Vanhat valtiomahdit ( ja kansa siten myös) tuntevat olevansa hauskuuttajille jotakin velkaa tai molemmat tukevat toisiaan saamallaa julkisuudella. Asiat joita käsitellään ovat yhteiskunnallisia, kaikestahan voi tehdä pilaa. Sanotaan, että tämä porukka on vaikka seitsämäs valtiomahti, jotta demokratian hämähäkille jäisi vielä yksi jalka jolle keksitään uusi seuraava valtiomahti. Meidän demokratiamme kävelee kahdeksalla jalalla. Ennen oli toisin.