Vanha suomalaista kansanluonnetta kuvaava perimätieto kertoo uudisraivaajasta, joka joen rannalla asuessaan huomaa joessa virran mukana kelluvan kirveellä veistetyn puunlastun. Mies huolestuu mahdollisesta ylävirralle liian lähelle rakentavasta naapurista.
Suomi on harvaan asuttu maa. Suomalaiset kylät poikkeavat keskieurooppalaisista, joissa asutaan tiiviisti. Täällä talot ja talousrakennukset ovat usein harvassa. Moni suomalainen kaipaa tilaa ja yksityisyyttä ympärilleen.
Elämää rakentava yhteisöllisyys
Vaikeissa elämäntilanteissa ihminen usein ymmärtää, että ei ole hyvä olla yksin. Hän tarvitsee apua, naapuriapuakin. Vaaran kohdatessa moni on huutanut apua siinä toivossa, että joku kuulee ja auttaa. On kerrottu, että sodassa monet miehet huusivat äitiään katsellessaan kuolemaa kasvoista kasvoihin.
Yhteisöllisyyden merkityksestä puhutaan usein. Monet muistavat, kuinka television käyttöönotto kodeissa 1960-luvulla muutti suomalaisten käyttäytymistä. Kyläily ja yhdelle koolle kokoontuminen kodeissa ja julkisissa tilaisuuksissa, vaikkapa yhteisissä jumalanpalveluksissa ja seuroissa, väheni. Yleisen maallistumisen myötä Jumalan sanan kuulemisen halu ja yhdelle koolle tulemisen merkitys pieneni ihmisten mielissä ja sydämissä viihteen maailman avautuessa omassa kodissa.
Nyt meillä monilla on viihdekeskus taskuissamme. Elämmekö jälleen aikaa, joka viihteen kautta ohentaa kokoontumisen kulttuuria? Mistä jäämme paitsi, jos luovumme sellaisesta yhteisöllisyydestä, joka rakentaa elämää ja yhteiskuntaa sekä erityisesti omaa uskonelämäämme?
Kokoontumisten merkitys
Sanoma Kristuksen ylösnousemuksesta lähti tyhjältä haudalta. Enkeli ja ylösnoussut Kristus itse ilmestyivät haudalle saapuneille naisille. He kehottivat kertomaan opetuslapsille, mitä oli tapahtunut. (Matt. 28:1–10.)
Yhteisiin jumalanpalveluksiin tai seuratilaisuuksiin kokoontumisen merkitys on säilynyt perimmältään samana: kokoonnumme yhdessä kuulemaan Jumalan sanaa. Toivomme kuulevamme hyviä taivaan terveisiä: Kristus on ylösnoussut! Vapahtajamme elää! Jumalan lupaukset ovat täyttyneet. Syntimme on sovitettu. Kun Kristus kuoli puolestamme, me saamme elää.
Kristuksen ennen taivaaseen astumistaan antama lähetyskäsky sisältää kehotuksen; Jeesus käski puhua kaikille ihmisille Jumalan valtakunnasta, saarnata parannusta ja syntien anteeksiantamista alkaen Jerusalemista (Luuk. 24:46–48). Parannussaarna on aina myös kutsu Jumalan valtakunnan kansalaisuuteen. Jeesus itse on Jumalan valtakunnan kuningas.
Uskovien joukko
Vaikka Kristuksen kutsu ja hänen seuraamisensa uskossa, opissa ja elämässä ovat henkilökohtaisia asioita, ilmenee elävä usko myös yhteisöllisyytenä. Kristinuskon sanoman omistamiseen liittyy kokemus ja ymmärrys uskovien joukosta, Jumalan perheväestä, johon Kristukseen uskovat kuuluvat.
Apostoli Paavali kirjoittaa ylhäällä olevasta taivaallisesta Jerusalemista ja nimittää sitä kaikkien Kristukseen uskovien äidiksi, joka on vapaa (Gal. 4:26–28). Paavali liittää tähän yhteyteen uskon, joka muistuttaa Jumalan lupausten täyttymisestä Abrahamin ja kaikkien Kristukseen uskovien ja häntä seuraavien kohdalla.
Kristuksen valtakunnassa vallitsee vapaus, ilo ja rauha. Jumalan Pyhä Henki kutsuu, kokoaa, valaisee ja pyhittää elävän seurakunnan. Jumalan valtakunnan kansalaisuus on paras turva, jonka ihminen voi täällä synnin ja kuoleman varjon maassa omistaa. Jumalan perheväkeen kuuluvat armolapset saavat ylösnousemuksen päivänä siirtyä armon valtakunnasta kunnian valtakuntaan taivaaseen.
Tapani Kopsa
Suomi on harvaan asuttu maa. Suomalaiset kylät poikkeavat keskieurooppalaisista, joissa asutaan tiiviisti. Täällä talot ja talousrakennukset ovat usein harvassa. Moni suomalainen kaipaa tilaa ja yksityisyyttä ympärilleen.
Elämää rakentava yhteisöllisyys
Vaikeissa elämäntilanteissa ihminen usein ymmärtää, että ei ole hyvä olla yksin. Hän tarvitsee apua, naapuriapuakin. Vaaran kohdatessa moni on huutanut apua siinä toivossa, että joku kuulee ja auttaa. On kerrottu, että sodassa monet miehet huusivat äitiään katsellessaan kuolemaa kasvoista kasvoihin.
Yhteisöllisyyden merkityksestä puhutaan usein. Monet muistavat, kuinka television käyttöönotto kodeissa 1960-luvulla muutti suomalaisten käyttäytymistä. Kyläily ja yhdelle koolle kokoontuminen kodeissa ja julkisissa tilaisuuksissa, vaikkapa yhteisissä jumalanpalveluksissa ja seuroissa, väheni. Yleisen maallistumisen myötä Jumalan sanan kuulemisen halu ja yhdelle koolle tulemisen merkitys pieneni ihmisten mielissä ja sydämissä viihteen maailman avautuessa omassa kodissa.
Nyt meillä monilla on viihdekeskus taskuissamme. Elämmekö jälleen aikaa, joka viihteen kautta ohentaa kokoontumisen kulttuuria? Mistä jäämme paitsi, jos luovumme sellaisesta yhteisöllisyydestä, joka rakentaa elämää ja yhteiskuntaa sekä erityisesti omaa uskonelämäämme?
Kokoontumisten merkitys
Sanoma Kristuksen ylösnousemuksesta lähti tyhjältä haudalta. Enkeli ja ylösnoussut Kristus itse ilmestyivät haudalle saapuneille naisille. He kehottivat kertomaan opetuslapsille, mitä oli tapahtunut. (Matt. 28:1–10.)
Yhteisiin jumalanpalveluksiin tai seuratilaisuuksiin kokoontumisen merkitys on säilynyt perimmältään samana: kokoonnumme yhdessä kuulemaan Jumalan sanaa. Toivomme kuulevamme hyviä taivaan terveisiä: Kristus on ylösnoussut! Vapahtajamme elää! Jumalan lupaukset ovat täyttyneet. Syntimme on sovitettu. Kun Kristus kuoli puolestamme, me saamme elää.
Kristuksen ennen taivaaseen astumistaan antama lähetyskäsky sisältää kehotuksen; Jeesus käski puhua kaikille ihmisille Jumalan valtakunnasta, saarnata parannusta ja syntien anteeksiantamista alkaen Jerusalemista (Luuk. 24:46–48). Parannussaarna on aina myös kutsu Jumalan valtakunnan kansalaisuuteen. Jeesus itse on Jumalan valtakunnan kuningas.
Uskovien joukko
Vaikka Kristuksen kutsu ja hänen seuraamisensa uskossa, opissa ja elämässä ovat henkilökohtaisia asioita, ilmenee elävä usko myös yhteisöllisyytenä. Kristinuskon sanoman omistamiseen liittyy kokemus ja ymmärrys uskovien joukosta, Jumalan perheväestä, johon Kristukseen uskovat kuuluvat.
Apostoli Paavali kirjoittaa ylhäällä olevasta taivaallisesta Jerusalemista ja nimittää sitä kaikkien Kristukseen uskovien äidiksi, joka on vapaa (Gal. 4:26–28). Paavali liittää tähän yhteyteen uskon, joka muistuttaa Jumalan lupausten täyttymisestä Abrahamin ja kaikkien Kristukseen uskovien ja häntä seuraavien kohdalla.
Kristuksen valtakunnassa vallitsee vapaus, ilo ja rauha. Jumalan Pyhä Henki kutsuu, kokoaa, valaisee ja pyhittää elävän seurakunnan. Jumalan valtakunnan kansalaisuus on paras turva, jonka ihminen voi täällä synnin ja kuoleman varjon maassa omistaa. Jumalan perheväkeen kuuluvat armolapset saavat ylösnousemuksen päivänä siirtyä armon valtakunnasta kunnian valtakuntaan taivaaseen.
Tapani Kopsa
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyä näi o!
Kuten melkein uskovainen ex-pääministeri sanoi: Ovet on auki, teretulemas!
Väki kuuli kutsun ja tuli.
Kyä tuli hyvä!
Jeesus sanoi, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Hän julisti sanomaa tulevasta valtakunnasta jossa Hän on kuningas. Se valtakunta ei ole vielä tullut.
Niin se oikea Jumalan valtakunta on turvapaikka, mutta SRK-valtakunta on ollut tuhonpaikka monille lapsille joita on ylimmän johdon suojassa kohdeltu mitä kauheimmin.
Paholaisen töitä siellä on tehty.
Yritätkö hurskastella kuten Jeesuksen ajan fariseukset.
Kukaan ihminen ei olisi päässyt tekemään paholaisen töitä jotta parattiisiin ei olisi paholaista päästetty.
Jumalan valtakunta voi olla turvapaikka, mutta vanhoillislestaadiolaisuus on kadotus, helvetin esikartano.
Itse asiassa paratiisikin oli helvetin esikartano ku sielä lymys helvetin tuomion saanut henki.
No ei ollut paratiisi ihmisille mikään turvapaikka.
6 Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti.
7 Tuskin kukaan haluaa kuolla edes nuhteettoman ihmisen puolesta; hyvän ihmisen puolesta joku ehkä on valmis antamaan henkensä.
8 Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.
9 Kun hän nyt on vuodattamalla verensä tehnyt meidät vanhurskaiksi, hän vielä paljon varmemmin pelastaa meidät tulevalta vihalta.
10 Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty.
11 Eikä siinä vielä kaikki. Me saamme myös riemuita Jumalastamme, kun nyt olemme vastaanottaneet Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen.
Ja vitut ole mikään turva paikka ainakaan kaikille,Raiskauksia ja muuta kauheuksia tapahtuu päivittäin.
Kaikenlaista paskaa ihmislapsi suoltaakin tuutistaan.
Jotku ne kaiken lailla yrittää varmistaa taivaspaikkaa.