Apostoli Paavali kirjoittaa Galatalaiskirjeessä lihan aikaansaannoksista ja Hengen hedelmästä. Merkille pantavaa on, että lihan aikaansaannokset eli teot ovat kirjeessä monikossa ja Hengen hedelmä yksikössä. Näin hän ei ole kirjoittanut sattumalta, vaan Pyhän Hengen ohjaamana.
Lihan, turmeltuneen luontomme aikaansaannokset tapahtuvat synnin tekoina, mutta Hengen hedelmää on kristityn uusi elämä kokonaisuudessaan. Sillä on monta ilmenemismuotoa: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.
Pyhän Hengen vaikutuksesta
”Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!” ( 2. Kor. 5:17.) Näillä sanoilla Paavali kuvaa parannuksen armon vaikuttamaa muutosta ihmisessä. Jumala on lahjoittanut Pojassaan pelastavan uskon ja siirtänyt tuhlaajalapsen epäuskon maailmasta Poikansa valtakuntaan.
Pyhä Henki vaikuttaa uskovaisessa Hengen hedelmää. Rakkaus on suurin Hengen hedelmän ilmenemismuodoista. Apostoli kirjoittaa korinttilaisille: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” (1. Kor. 13:13.)
Kristuksen rakkaudesta osallista Jumalan lasta opetetaan rakastamaan Jumalaa ja kaikkia lähimmäisiä, myös vihollisia. On hyvä vaalia uskovaisten välistä rakkautta ja Hengen yhteyttä. Jeesus sanoo: ”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne” (Joh. 13:35).
Ilo ja rauha
Hengen hedelmänä ilo on ennen kaikkea evankeliumin synnyttämää iloa syntien anteeksiantamuksesta. Iloon liittyy myös erottamattomana Jumalan rauha. Kun synnit ovat anteeksi, asuu Jumalan lapsen sydämessä ilo ja rauha.
Kristityn kokema ilo ja rauha heijastuvat myös lähimmäisiin ja ympäristöön. Usko on iloinen asia ja koko elämää kannattava perusta. Jumalan rauhan kantajina haluamme myös elää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.
Meiltä kysytään kärsivällisyyttä uskossa ja elämässä. Tämän hedelmän saa aikaan Pyhä Henki. Evankeliumi on Jumalan voima, joka auttaa meitä elämään kärsivällisesti niin arjen tehtävissä kuin uskon kilparadalla, jossa päämääränä on taivaan koti.
”Rakkaus on lempeä”
Ystävällisyys ja hyvyys liittyvät hyvin läheisesti toisiinsa. Nämä vaikuttavat rakentavasti lähimmissä ihmissuhteissa, mutta myös kodin ulkopuolella työssä ja muiden lähimmäisten keskuudessa. ”Kun meillä on vielä aikaa, meidän on siis tehtävä hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, joita usko yhdistää meihin” (Gal. 6:10).
Hengen hedelmänä uskollisuutta kysytään ennen kaikkea omakohtaisessa uskon kilvoituksessa. Kun meillä on halu uskoa ja pitää hyvä omatunto Jumalan kansan rakkaudessa, lupaa taivaallinen Isämme johdattaa meitä ja viedä perille. Uskollisuutta kysytään pyhässä avioliitossa, ihmissuhteissa ja työssä sekä meille uskotuissa tehtävissä Jumalan valtakunnassa.
Hengen hedelmää ovat myös lempeys ja itsehillintä. Rukoilemme, että Hengen kautta saamme hillitä turmeltuneen luontomme vaikutukset Jumalan kunniaksi ja sielumme autuudeksi. Apostoli kirjoittaa, että Hengen hedelmää vastaan ei ole vaativa laki (Gal. 5:22–23).
Jaakko Kaltakari
Lihan, turmeltuneen luontomme aikaansaannokset tapahtuvat synnin tekoina, mutta Hengen hedelmää on kristityn uusi elämä kokonaisuudessaan. Sillä on monta ilmenemismuotoa: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.
Pyhän Hengen vaikutuksesta
”Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!” ( 2. Kor. 5:17.) Näillä sanoilla Paavali kuvaa parannuksen armon vaikuttamaa muutosta ihmisessä. Jumala on lahjoittanut Pojassaan pelastavan uskon ja siirtänyt tuhlaajalapsen epäuskon maailmasta Poikansa valtakuntaan.
Pyhä Henki vaikuttaa uskovaisessa Hengen hedelmää. Rakkaus on suurin Hengen hedelmän ilmenemismuodoista. Apostoli kirjoittaa korinttilaisille: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” (1. Kor. 13:13.)
Kristuksen rakkaudesta osallista Jumalan lasta opetetaan rakastamaan Jumalaa ja kaikkia lähimmäisiä, myös vihollisia. On hyvä vaalia uskovaisten välistä rakkautta ja Hengen yhteyttä. Jeesus sanoo: ”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne” (Joh. 13:35).
Ilo ja rauha
Hengen hedelmänä ilo on ennen kaikkea evankeliumin synnyttämää iloa syntien anteeksiantamuksesta. Iloon liittyy myös erottamattomana Jumalan rauha. Kun synnit ovat anteeksi, asuu Jumalan lapsen sydämessä ilo ja rauha.
Kristityn kokema ilo ja rauha heijastuvat myös lähimmäisiin ja ympäristöön. Usko on iloinen asia ja koko elämää kannattava perusta. Jumalan rauhan kantajina haluamme myös elää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.
Meiltä kysytään kärsivällisyyttä uskossa ja elämässä. Tämän hedelmän saa aikaan Pyhä Henki. Evankeliumi on Jumalan voima, joka auttaa meitä elämään kärsivällisesti niin arjen tehtävissä kuin uskon kilparadalla, jossa päämääränä on taivaan koti.
”Rakkaus on lempeä”
Ystävällisyys ja hyvyys liittyvät hyvin läheisesti toisiinsa. Nämä vaikuttavat rakentavasti lähimmissä ihmissuhteissa, mutta myös kodin ulkopuolella työssä ja muiden lähimmäisten keskuudessa. ”Kun meillä on vielä aikaa, meidän on siis tehtävä hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, joita usko yhdistää meihin” (Gal. 6:10).
Hengen hedelmänä uskollisuutta kysytään ennen kaikkea omakohtaisessa uskon kilvoituksessa. Kun meillä on halu uskoa ja pitää hyvä omatunto Jumalan kansan rakkaudessa, lupaa taivaallinen Isämme johdattaa meitä ja viedä perille. Uskollisuutta kysytään pyhässä avioliitossa, ihmissuhteissa ja työssä sekä meille uskotuissa tehtävissä Jumalan valtakunnassa.
Hengen hedelmää ovat myös lempeys ja itsehillintä. Rukoilemme, että Hengen kautta saamme hillitä turmeltuneen luontomme vaikutukset Jumalan kunniaksi ja sielumme autuudeksi. Apostoli kirjoittaa, että Hengen hedelmää vastaan ei ole vaativa laki (Gal. 5:22–23).
Jaakko Kaltakari
Vastaukset 3
Vanhimmat
Käytännössä me pyyhimme Hengen hedelmillä pöytää ja alamme vaatia lähimmäisiltä lain noudattamista ja sallimme heidän olla millaisia mörököllejä tahansa, kunhan vain kiivailevat laista.
Ettei vain olisi mennyt Paavalilla puurot ja vellit sekaisin.
Henki on röyhkeä tunkeutuja luihin ja ytimiin asti ja erottelee ihmiset ja kaiken toisistaan. Raamattu on Hengen miekka ja henki on jatkuvassa sodassa lihaa vastaan koska liha on henkeä parempi.
Lihallinen ihminen on juuri se joka on lempeä, leppoisa, hyvä, rakastava, ystävällinen ja muuta. Tulee nyt muistaa, että Paavali tiesi hengen ja lihan olevan IKUISESSA SODASSA TOISIAAN VASTAAN. Henki tahtoisi omia itselleen lihan kaikki hyvät ominaisuudet ja kääntää mustan valkoiseksi ja valkoisen mustaksi.
Ei pidä epäillä sitä etteikö Jumala olisi kieroista kaikkein kieroin niin kuin myös Koraani sen todistaa. Raamattu ei ole totuus. Mutta jos noudattaa raamatussa olevia Jeesuksen kehotuksia LÖYTÄÄ TOTUUDEN. Minä olen noudattanut Jumalan tahtoa ja Jeesuksen kehotuksia ja olen löytänyt totuuden. Monessa asiassa tuo totuus on erilainene kuin raamatun sanat. Raamattua silti aina tarvitaan
ja se on viisauden lähde yms.
1 Mitä meidän on sanottava Abrahamista, kansamme kantaisästä? Mitä hän saikaan osakseen?
2 Jos Abraham katsottiin vanhurskaaksi tekojensa perusteella, hänellä oli aihetta ylpeillä -- ei kuitenkaan Jumalan edessä.
3 Mitä sanovat kirjoitukset? "Abraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi."
4 Työntekijälle maksettua palkkaa ei katsota armosta saaduksi vaan ansaituksi.
5 Jos taas jollakulla ei ole ansioita mutta hän uskoo Jumalaan, joka tekee jumalattoman vanhurskaaksi, Jumala lukee hänen uskonsa vanhurskaudeksi.
6 Ylistäähän Daavidkin autuaaksi sellaista ihmistä, jonka Jumala katsoo vanhurskaaksi hänen teoistaan riippumatta:
7 -- Autuaita ne, joiden pahat teot on annettu anteeksi ja joiden synnit on pyyhitty pois.
8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään.