Mieti, kerro mulle

Ei kai se tuntuisi miltään jos sitä ei tiedä.
Ja kyllä toivoisin että lähestyisi suoraan.. tai edes tutustuisi ensin.

Olisihan se aika outoa, ehkä vähän ahdistavaakin ja stalkkerimaista. En voi ymmärtää miksi kukaan tekisi noin tuntemattomalle. Eri asia jos jo tunnettaisiin.

Ensireaktio olisi todennäköisesti säikähdys, jos saisin tietää. Ei ainakaan positiivista, salavihkaiset naiset eivät ole makuuni. Saattaisin ehkä myös huolestua, epäilisin mielenterveysongelmia.

En haluaisi olla kohteena. Creepyä, tulisi ehkä turvaton fiilis.

Saa ja pitää tulla suoraan puheille, niin itsekin teen.

Onhan se jo siinä vaiheessa kun on esim pari kertaa nähty tai enemmänkin niin on se edelleen yhtälailla enemmän tai vähemmän vielä haavekuvaa...
Niin se vaan menee eikä siinä ole mitään pahaa.
En koe et siinä et näkee jossain toisen ja ihastuu olis mitään väärää. Siinä kohtaa on mielestäni vaikeampi lähestyä kun ei toista tunne niin voisi kuvitella ainakin omalla kohdallani et aloitteen tekeminen olis paljon vaikeampaa kuin jo jos olis vähän tutumpi.

"Rakastuneen aivoissa tapahtuvat muutokset ovat osittain samansuuntaisia kuin pakko-oireista kärsivillä ihmisillä. Tämä ehkä selittää sen, miksi rakastuneen ajatukset pyörivät niin pakkomielteisesti ihastuksen kohteen ympärillä.

Aivoissa ja kehossa tapahtuu paljon tiedostamatonta, jolle ihminen ei voi mitään. Rakastuminen vie rakastunutta 6–0. Kehon valtaa stressitila, maailmankuva kapenee, halu vie ja kaikki tuntuu olevan mahdollista.

Elimistössä käyvä hormonikuhina ei kuitenkaan syty ilman psykologista yhteyttä. Ihan ensin kohdalle pitää osua mielenkiintoinen ja itseä viehättävä ihminen, johon tekee mieli tutustua paremmin. Kun tilaisuus on suotuisa, alkaa elimistö toimia


Tietyillä aivoalueilla serotoniinin käyttö vilkastuu. Serotoniinihan osallistuu mielialan säätelyyn ja mielialan vaihtelun tasoittamiseen. Sen käyttö vilkastuu esimerkiksi aivosaaressa ja pihtipoimussa, ja tiedetään, että sen vaikutuksesta vieraat kasvot alkavat viehättää enemmän ja empatian tunne kasvaa, Partonen selittää.

Elimistömme toimii rakastumisen hetkellä tiedostamattamme. Siksi tunteita vastaan voi olla hankala, joskus jopa mahdoton taistella. Tapahtuipa kehossamme rakastumisen aikana mitä tahansa, tärkeintä on avoin mieli ja tunteesta nauttiminen. Kaikkea ei tarvitse selittää."

"
Vaarasen mielestä tunteeseensa ei pidä jäädä yksin muhimaan, vaan kannattaa lähestyä ihastuksen kohdetta.

– On tärkeää saada suunsa auki, kutsua toinen ulos ja osoittaa halunsa viettää aikaa yhdessä. On paljon pälyilyä, joka ei johda mihinkään, ja se on sääli, Vaaranen sanoo napakasti.

Ujo ja arka voi ajatella, ettei hänellä ole onnea rakkaudessa – mutta kuvitelma voi johtua vain siitä, ettei kohde koskaan edes tiedä ihastuksesta.

– Ei ehkä ole rohkeutta pyytää itselle sitä, mitä elämä tarjoaa.

Ihastuksen kohde tosin saattaa tietää sanoittakin.

– Ihastuneen katseesta ei voi erehtyä. Mutta suu kannattaa avata ja pyytää toinen treffeille, ei siitä muuten mitään tule, Vaaranen sanoo."

Alkaahan se ihastuminenkin aina jonkinlaisesta haavekuvasta toisesta ennen kuin tutustuu. Etenkin jos puhutaan kun ihastuu ensisilmäyksellä.
Toiset sitten uskaltaa lähestyä heti, toiset lähestyy jossain vaiheessa, toiset ei koskaan mikä on todella surullista.

Olisi aika ahdistavaa tavata ihminen joka on luonut ison haavekuvan minusta jo ennakkoon pelkän somen tai kaukaa ihailun perusteella. Hurjat odotukset täytettävänä ja pelko siitä hyväksyykö vastapuoli todellista minääni vai pitääkö kiinni haavekuvastaan.

Somejutut ei kerro ihmisestä kaikkea. Aina tapailunkin alkuvaiheessa se ihastuminen on oma haavekuva toisesta. Pikku hiljaa tutustuessa se alkaa murentua ja korvaantua todellisuudella, jos vastapuoli ne todelliset piirteet haavekuvaansa hyväksyy. Vuosikin menee äkkiä siinä oikeasti toiseen tutustumisessa.

Ahdistuisin jos kuulisin jonkun ”rakastuneen” minuun kaukaa katselemalla. Eihän se tuntisi minua.

Toki saa rauhassa kukanenkin kaukaa ihailla ja rakastua ja pitää kiinni mielikuvistaan. Jos se tuo iloa elämään kun saa mielikuvituksissaan rakastaa. Jos se kuitenki elämän tekee vaikeaksi niin kyllä on mt puolella ongelma.

Voisiko niin käydä, että tietty haave/ mielikuva on totta mihin toisessa ihastuu (ne aistittavat jutut mitkä luo sen jännitteen) , vaikka kaikki muu (suurin osa) olisikin peitossa, kun ei tunne. Onkin sitten toinen asia tuijottaako ihastuksessa, vain vaikka siihen yhteen piirteeseen joka vetoaa ja unohtaa muut, kun on vaan niin ihanaa. Kuitenkin kokonaisuus ratkaisee. Pelkän somen tai muutaman kuvan perusteella sulkee aika paljon pois.