Kaikki päättyy aikanaan

Anonyymi

Terve. Ajattelin tulla kertomaan kaikille, ettei se tunteiden tuska ole ikuista. Nyt saatat ajatella, ettei kaipuu, kipu tai keskenjääneiden asioiden paino katoa koskaan. Kyllä se katoaa, aikanaan.

Oma kokemukseni kesti puolitoista- kaksi vuotta. Ensin ihastuin tai melkeinpä rakastuin, sitten tuskalla irrottauduin hänestä, melkein. Kunnes taas kiersin kuin kettu kuumaa puurokulhoa. Lopulta päädyimme hieman enemmän erilleen, joka hiljalleen sulatti tunteideni tasot alas. Nyt enää haluaisin kertoa hänelle mielenliikkeeni, mutta se on todennäköinen virheliike. Se vain herättäisi seestyneen "sairauteni" uudelleen.

Kyllä se muillakin helpottaa, jos minullakin teki niin. Se luopumisen tuska omista toiveista on vaikein. Eikä se välttämättä koskaan sammu kokonaan, jos vetovoima häneen oli todella vahva.

-Parantumaton runomies, riimeittä

15

166

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Terve
      Olet oikeassa siinä, että on tuskallista luopua omista toiveista ja mielikuvista. Itsellä tämä vielä vaiheessa. Ei haluaisi luopua, mutta taitaa olla pakko.
      Unelmoiva toiveajattelija silti aina..
      https://youtu.be/gYyKuLV8A_c

      • Anonyymi

        Omat kuvitelmat voi helposti luulla todellisuudeksi ja niistä nousseita tunteita todellisen tilanteen luomiksi. Itse luulin pitkään tuntevani niin vahvasti vain hänen vuokseen, vaikka syy oli suureksi osaksi omien kuvitelmieni ruokkimasta tunnetasosta. Siksi reagoin niin vahvasti hänen lähellään, vaikka hän ei tehnyt oikeastaan mitään. Hän vain oli oma hehkeä itsensä.

        Tällaisen kuvitelman havaitseminen ja myöntäminen itselle on vaikeaa. Miksi minä järkevä aikuinen ihminen käyttäydyn näin?
        Vielä vaikeampaa on löytää siihen johtaneita syitä. Niissä on avain itsetuntemiseen ja omien tunteiden käsittelyyn. Oma projektini jatkuu niiden kohdalla vielä. Tuskin tulee koskaan valmiiksikaan, sen verran aaltoileva persoona olen.

        -Parantumaton oma psykologini


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omat kuvitelmat voi helposti luulla todellisuudeksi ja niistä nousseita tunteita todellisen tilanteen luomiksi. Itse luulin pitkään tuntevani niin vahvasti vain hänen vuokseen, vaikka syy oli suureksi osaksi omien kuvitelmieni ruokkimasta tunnetasosta. Siksi reagoin niin vahvasti hänen lähellään, vaikka hän ei tehnyt oikeastaan mitään. Hän vain oli oma hehkeä itsensä.

        Tällaisen kuvitelman havaitseminen ja myöntäminen itselle on vaikeaa. Miksi minä järkevä aikuinen ihminen käyttäydyn näin?
        Vielä vaikeampaa on löytää siihen johtaneita syitä. Niissä on avain itsetuntemiseen ja omien tunteiden käsittelyyn. Oma projektini jatkuu niiden kohdalla vielä. Tuskin tulee koskaan valmiiksikaan, sen verran aaltoileva persoona olen.

        -Parantumaton oma psykologini

        Aika monimutkaisesti selitetty niinkin luonnollinen asia kuin ihastuminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika monimutkaisesti selitetty niinkin luonnollinen asia kuin ihastuminen.

        Ehkä. Mutta käsittelin tässä omien kuvitelmien sekoittumista aitoon ihastumiseen. Ihastuminen alkaa ruokkia itse itseään, silloin on kyse tuosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä. Mutta käsittelin tässä omien kuvitelmien sekoittumista aitoon ihastumiseen. Ihastuminen alkaa ruokkia itse itseään, silloin on kyse tuosta.

        Kyllä kai se oma tunne, ihastus on aina oman pään sisäinen, kuvitelma, mielle, mikä se sana nyt onkaan. Feromonit, serotoniini, kortisoli jossain määrin mukana jo siinä ihastumisvaiheessa. Sen toisen tunnehan voi tosiaan sitte olla ihan kuviteltuaki, ylitulkintaa. Se oma tunne kuitenkin on, riippumatta siitä mikä toisen tunne on. Yksipuoleisen pyrkii sitte unohtamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kai se oma tunne, ihastus on aina oman pään sisäinen, kuvitelma, mielle, mikä se sana nyt onkaan. Feromonit, serotoniini, kortisoli jossain määrin mukana jo siinä ihastumisvaiheessa. Sen toisen tunnehan voi tosiaan sitte olla ihan kuviteltuaki, ylitulkintaa. Se oma tunne kuitenkin on, riippumatta siitä mikä toisen tunne on. Yksipuoleisen pyrkii sitte unohtamaan.

        Yksipuolisena pysyi, vaikka välillä kovasti luulin muutakin. Luultavasti tulkitsin häntä vain omaa ihastustani peilaten, eli itselleni parhaalla tavalla. Hain siksi vastinetta omille tunteilleni välittämättä reaaliteeteista ja myös sivullisille selvistä merkeistä.


    • Anonyymi

      Poikkeus vahvistaa säännön.

      • Anonyymi

        Poikkeus on ettei se helpota? Huomaa oma aikajänteeni: puolitoista vuotta. Ei kiireisen hommaa, varsinkaan jos sitä kohdetta näkee paljon. Totuuden myöntäminen tapahtuu hitaasti, pala palalta.


    • Anonyymi

      Puolitoista vuotta on sulle ehkä paljon, jollekin toiselle viuhahdus. Hyvä että pääsit yli kuitenkin. Tunteet lähtee itsestä ja persoonasta kiinni kuinka ne kokee.

      • Anonyymi

        Ehkä pääsin jo yli, mutta pieni siemen jäi vielä sisälleni. Herää kasvuun vauhdilla, jos sopiva ympäristö vain löytyy. Nyt jäätyy maa ympäriltä...


    • Anonyymi

      ja sit on sitä lajia joka kestää ikuisuuden.

      • Anonyymi

        Ei mene tämä omakaan "ihastuminen" ohi. Miksi menisikään? Hän on ehdottomasti jotain muuta, kuin ne menneet ihastukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mene tämä omakaan "ihastuminen" ohi. Miksi menisikään? Hän on ehdottomasti jotain muuta, kuin ne menneet ihastukset.

        Hienoa! Siispä älä vielä luovuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienoa! Siispä älä vielä luovuta.

        Ei ole edes vaihtoehto...


    • Anonyymi

      Ensimmäinen rakkauteni, ja kun hänet menetin meistä riippumattomista syistä.. Vei jalat altani, kirjaimellisesti.
      Se on paha, todella paha.
      Tällainen diipadaapa on loukkaus rakkautta kohtaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      271
      4427
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      266
      3572
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      159
      1891
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1780
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      299
      1471
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1012
    7. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      932
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      120
      887
    9. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      875
    Aihe