Tein -90 setäni (nyk. edesmennyt)kanssa suullisen sopimuksen yhteisen porakaivon rakentamisesta siten, että kaivon poraus, pumppu, yms. rakentaminen ja releet maksetaan puoliksi. "Vesilaitos" on setäni puolella rajaa, joten sovittiin, että minä maksan maavuokran maksamalla pumpun sähköt,jotka sitten vedettiin minulta. Lisäksi sovittiin, että huolto-, ylläpito, yms. vastaavat kulut maksetaan puoliksi.Kaikki tämä on toiminnut erittäin hyvin myös tätini kanssa suullisen sopimuksen varassa.
Nyt tätini on kuitenkin myymässä tilaansa ja haluaisin tietää miten tehdä tätini kanssa yllä kuvattu sopimus, joka olisi juridisesti pätevä myös seuraavan omistajan kanssa. Miten tällaiset kahdenväliset sopimukset tehdään niin, ettei tarvitse katua myöhemmin? Pitääkö po. järjestely näkyä rasitteena tai jotain? Miten se tehdään?
Asiantuntijat, please !
Nyt tätini on kuitenkin myymässä tilaansa ja haluaisin tietää miten tehdä tätini kanssa yllä kuvattu sopimus, joka olisi juridisesti pätevä myös seuraavan omistajan kanssa. Miten tällaiset kahdenväliset sopimukset tehdään niin, ettei tarvitse katua myöhemmin? Pitääkö po. järjestely näkyä rasitteena tai jotain? Miten se tehdään?
Asiantuntijat, please !
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suosittelisin että teet kirjallisen rasitesopimuksen tätisi (Tädilläsi ei liene syytä kieltäytyä sopimuksen teosta.) kanssa ja marssit sitten maanmittaustoimistoon ja haet rasitteen perustamistoimitusta. (veden ottaminen ja veden johtaminen lienee oikea rasitetyyppi). Homma maksaa jonkinverran mutta tällöin rasite merkitään kiinteistöreksiteriin joka merkitsee sitä että kukaan myöhempi kiinteistön omistaja ei voi kiistää käyttöoikeuttasi kaivoon sen perusteella ettei ostaessaan oikeudestasi tiennyt.
Jos rasitetta ei kiinteistörekisteriin perusteta on periaatteessa mahdollista että joku myyjä unohtaa kirjata oikeuden kauppakirjaan ja uusi osataja sitten kiistää oikeutesi kaivoon perustuen siihen ettei tiennyt siitä kauppa tehdessäsi. Yksityisoikeudelliset käyttöoikeussopimukset kun eivät lähtökohtaisesti sido kiinteistön uutta omistajaa jos hän ei ole sitä hyväksynyt (poikkeuksena perintösaanto).
Periaatteessa jos tätisi ei halua tehdä kirjallista sopimusta mutta myöntää suullisen sopimuksen olemassaolon voit silti hakea rasitteenperustamistoimitusta mutta asia muuttuu sikäli hankalaksi että sinun pitää näyttää toteen sopimuksen olemassaolo (riittänee jos tätisi toimituksessa myöntää tietäneensä sopimuksesta) joten ymmärtänet että kirjallisen sopimuksen kanssa eteneminen on helpompaa ja varmempaa.
Tyttäreni ja vävyni ostivat ok-talon jossa on kunnallistekniikka vesi ja viemari. Lisäksi on naapurin kanssa yhteinen syväporakaivo puoliksi omistus naapurissa on kaksi asuntoa ainakin kymmenen vesipistettä tyttärellä ainoastaan toinen ulkovesiposti jota käytetään vain kesäisin. Ennen juhannusta hajosi pumppu ja sähkökaapeli meni uusiksi noin 2200 euron lasku. Naapuri ei ole suostunut päivittämään sopimusta vaatii puolet kaikista sähkö huolto ja kunnossapito töistä. Tytär ja vävyni esittivät eroavansa vedestä koska on suhteettoman kallis naapuri esitti, että pitää hänelle tehdä kirjallinen ilmoitus erosta ja jos joskus liittyy uudelleen pitää maksaa taanehtivasti kaikki huolto ja korjauskulut. Onko tässä järjen häivääkään naapurissa kymmenen vesipistettä tyttärellä vain yksi kesävesipiste.