Jeesus kehottaa valvomaan uskossa, jotta olisimme ajan loppuessa valmiita.
Kirkkovuoden kahden viimeisen pyhän tekstit liittyvät Jeesuksen toisen tulemisen ajan tapahtumiin. Nämä teemat saattavat pelottaa, ja niistä puhuminen tuntuu monesti vaikealta. Uskontunnustuksen mukaisesti Herramme toinen tuleminen kuuluu kristillisen uskon perustotuuksiin. Aihe on aina myös kiinnostanut erilaisia ennustajia. Kuitenkin Jeesus toteaa: ”Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä edes Poika, ei kukaan muu kuin Isä” (Mark. 13:32).
Jumalan ja ihmisen aikakäsityksen välisestä erilaisuudesta kertovat psalmin sanat: ”Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä” (Ps. 90:4). Kun opetuslapset kyselevät lopun aikojen merkeistä, Jeesus antaa arvoituksellisen vastauksen: ”Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan” (Mark. 13:5; Matt. 24:4). Vastauksellaan Herramme kiinnittää hänen seuraajiensa huomion olennaiseen – uskossa valvomiseen.
Olkaa varuillanne
Monissa Jeesuksen toiseen tulemiseen liittyvissä vertauksissa keskiössä on yllätyksellisyys. Näin oli esimerkiksi viisaiden ja tyhmien morsiusneitojen vertauksessa (Matt. 25:1–13), ja ensi sunnuntain evankeliumissa, jossa Jeesus puhuu vieraille maille matkustavan isännän palvelijoista (Mark. 13:33–37).
Varakkailla isännillä oli tiloillaan palvelijoita, joille oli uskottu erilaisia tehtäviä. Joskus isännät uskoivat jopa koko omaisuutensakin palvelijoidensa hoidettavaksi (Matt. 25:14). Ovenvartijalla oli erityinen tehtävä pitää huolta siitä, että hän on valveilla, kun isäntä palaa takaisin (Mark. 13:34–36).
Kristillisen uskon näkökulmasta teksti puhuu valvomisen tärkeydestä, mutta muitakin vertauskuvia on havaittavissa. Emme tiedä, milloin Herramme tulee takaisin. Myös kuolema yllättää voimallaan. Vanhan testamentin matkamiehen tavoin meitä rohkaistaan rukoilemaan ja valvomaan uskossa: ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen” (Ps. 90:12).
Valvomisen
merkityksestä
Uskossa valvomisesta on aikojen saatossa muotoutunut hengellinen käsite, joka on saattanut tuntua raskaalta. Sen ei tulisi olla voimia kuluttavaa ja ahdistavaa itsensä tutkimista. Raamatun alkutekstin kreikan mukaan sanalle annetaan yksinkertaisia käännösvaihtoehtoja: valvoa, olla valveilla, olla hereillä, olla varuillaan ja olla elossa.
Jeesuksen vertauksen mukaan valvominen on osa uskonkilvoitusta. Se on varautumista, jatkuvaa valmiutta siihen, että Herramme tulee takaisin tai kutsu ikuisuuteen koittaa. Jumala ei kutsu meitä toimettomuuteen, vaan palvelemiseen ja rakastamiseen hänen kunniakseen ja lähimmäisten parhaaksi.
Valvominen on ennen kaikkea turvallista luottamusta Jumalan sanan lupauksiin. Odottaessamme Herramme toisen tulemisen päivää meitä rohkaistaan aina elämään tässä hetkessä ja näkemään se siunaus, jota Jumala on osoittanut. Elämän kuormat ja tulevaisuuden huolet saattavat estää meitä näkemästä Jumalan antamia lahjoja.
Armon voimalla
Jeesuksen opetuslapset ja alkuseurakunta odottivat, että Jeesus tulee takaisin pian, jo heidän elinaikanaan. Alkuseurakunnan elämästä kerrotaan seuraavaa: ”Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.” (Ap. t. 2:42.)
Uskossa valvovaa yksittäistä kristittyä ja koko Jumalan seurakuntaa Raamatun opetukset rohkaisevat ja vahvistavat. Sana kirkastaa yhä uudelleen Jeesuksen sovitustyön voimaa. Evankeliumin ilosanomassa saa omistaa Jumalan armon täydet lupaukset. Evankeliumi kutsuu, ja rohkaisee uskomaan. Uskovien välinen yhteys, rukouksen lahja ja leivän murtaminen, siis ehtoollisen sakramentti on annettu voimanlähteeksi uskon kilvoitukseen.
Raamattua lukiessa ja sanan selitystä kuunnellessa avautuu näköala siitä, että Kristus on viitoittanut tien perille asti Isän kotiin: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani” (Joh. 14:6).
Timo Liikanen
Kirkkovuoden kahden viimeisen pyhän tekstit liittyvät Jeesuksen toisen tulemisen ajan tapahtumiin. Nämä teemat saattavat pelottaa, ja niistä puhuminen tuntuu monesti vaikealta. Uskontunnustuksen mukaisesti Herramme toinen tuleminen kuuluu kristillisen uskon perustotuuksiin. Aihe on aina myös kiinnostanut erilaisia ennustajia. Kuitenkin Jeesus toteaa: ”Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä edes Poika, ei kukaan muu kuin Isä” (Mark. 13:32).
Jumalan ja ihmisen aikakäsityksen välisestä erilaisuudesta kertovat psalmin sanat: ”Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä” (Ps. 90:4). Kun opetuslapset kyselevät lopun aikojen merkeistä, Jeesus antaa arvoituksellisen vastauksen: ”Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan” (Mark. 13:5; Matt. 24:4). Vastauksellaan Herramme kiinnittää hänen seuraajiensa huomion olennaiseen – uskossa valvomiseen.
Olkaa varuillanne
Monissa Jeesuksen toiseen tulemiseen liittyvissä vertauksissa keskiössä on yllätyksellisyys. Näin oli esimerkiksi viisaiden ja tyhmien morsiusneitojen vertauksessa (Matt. 25:1–13), ja ensi sunnuntain evankeliumissa, jossa Jeesus puhuu vieraille maille matkustavan isännän palvelijoista (Mark. 13:33–37).
Varakkailla isännillä oli tiloillaan palvelijoita, joille oli uskottu erilaisia tehtäviä. Joskus isännät uskoivat jopa koko omaisuutensakin palvelijoidensa hoidettavaksi (Matt. 25:14). Ovenvartijalla oli erityinen tehtävä pitää huolta siitä, että hän on valveilla, kun isäntä palaa takaisin (Mark. 13:34–36).
Kristillisen uskon näkökulmasta teksti puhuu valvomisen tärkeydestä, mutta muitakin vertauskuvia on havaittavissa. Emme tiedä, milloin Herramme tulee takaisin. Myös kuolema yllättää voimallaan. Vanhan testamentin matkamiehen tavoin meitä rohkaistaan rukoilemaan ja valvomaan uskossa: ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen” (Ps. 90:12).
Valvomisen
merkityksestä
Uskossa valvomisesta on aikojen saatossa muotoutunut hengellinen käsite, joka on saattanut tuntua raskaalta. Sen ei tulisi olla voimia kuluttavaa ja ahdistavaa itsensä tutkimista. Raamatun alkutekstin kreikan mukaan sanalle annetaan yksinkertaisia käännösvaihtoehtoja: valvoa, olla valveilla, olla hereillä, olla varuillaan ja olla elossa.
Jeesuksen vertauksen mukaan valvominen on osa uskonkilvoitusta. Se on varautumista, jatkuvaa valmiutta siihen, että Herramme tulee takaisin tai kutsu ikuisuuteen koittaa. Jumala ei kutsu meitä toimettomuuteen, vaan palvelemiseen ja rakastamiseen hänen kunniakseen ja lähimmäisten parhaaksi.
Valvominen on ennen kaikkea turvallista luottamusta Jumalan sanan lupauksiin. Odottaessamme Herramme toisen tulemisen päivää meitä rohkaistaan aina elämään tässä hetkessä ja näkemään se siunaus, jota Jumala on osoittanut. Elämän kuormat ja tulevaisuuden huolet saattavat estää meitä näkemästä Jumalan antamia lahjoja.
Armon voimalla
Jeesuksen opetuslapset ja alkuseurakunta odottivat, että Jeesus tulee takaisin pian, jo heidän elinaikanaan. Alkuseurakunnan elämästä kerrotaan seuraavaa: ”Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.” (Ap. t. 2:42.)
Uskossa valvovaa yksittäistä kristittyä ja koko Jumalan seurakuntaa Raamatun opetukset rohkaisevat ja vahvistavat. Sana kirkastaa yhä uudelleen Jeesuksen sovitustyön voimaa. Evankeliumin ilosanomassa saa omistaa Jumalan armon täydet lupaukset. Evankeliumi kutsuu, ja rohkaisee uskomaan. Uskovien välinen yhteys, rukouksen lahja ja leivän murtaminen, siis ehtoollisen sakramentti on annettu voimanlähteeksi uskon kilvoitukseen.
Raamattua lukiessa ja sanan selitystä kuunnellessa avautuu näköala siitä, että Kristus on viitoittanut tien perille asti Isän kotiin: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani” (Joh. 14:6).
Timo Liikanen
Vastaukset 14
Vanhimmat
Uskonto nimittäin perustuu juuri tuohon, sokeaan luottamiseen katteettomiin lupauksiin.
Jos vähänkin erehdyt käyttämään omaa harkintaa niin puffff.... Uskonto katoaa.
Oiva Natus.
Kysymys kuuluu miksi te puhutte yhtä ja teette toista? Nyt olette joutuneet epätoivoisesti puolustamaan tekemiänne rikkomuksia lähimmäisiänne ja Jumalaa vastaan. Teillä on hätä ja siksi palstalle työnnetään lisää eksyttäviä kirjoituksia koska pelkäätte totuuden tulemista julki.
Teillä ei ole tieltänne enää paluuta. Jos julkisesti tunnustaisitte kaikki väärät tekonne se tietää lahkonne loppua. Se kokee lopun jokatapauksessa silloin kun Jeesus tulee.
Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä muut kuin Isä, siitä olen samaa mieltä.
"Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä muut kuin Isä, siitä olen samaa mieltä"
Kyllä se Jeesus tietää ku osas nii hyvin tarkkaan ennustaa mitä tämä elämä on täälä ennen Jeesuksen toista tulemista.
Jeesus sanoi että lapamadon on hyvä elää uskossa, vaikka se lapamato elikin toivossa
jumalanrauhaan
Mutta Raamatun lupaukset ovat täyttä paskaa. Rukoile uskossa Jeesukseen niin saat mitä tahdot, näin Raamatussa luvataan. Jokainen uskova voi testata tätä. Ei toimi.
Kyä mää ainaski oon rukkoillu vaimolta lämmintä lohkoa. Ei auta, ei toimi.
Reijjet on tiukasti kii.
Voisko jeeksukset autaa?
Iteppä valitsit, ei se jeesukseen koske!
mutta kun raamatuissa sanotaan, jotta anova saa... että jos jeesukset vois olla jelppimässä
Mä en ole mitään kärsimyksiä anonu yhtään mutta sitä on kyllä ollut.
Joskus tänne tulee näitä VL-väen kirjoituksia, joku laittaa niitä, ja se hyväkin, niinkuin tämä Liikasen kirjoitus, kiitos siitä. mutta
väkisin tulee mieleen ajatus olisiko parempi, ettei jakaisi "helmiä porsaille", anteeksi tämä vertaus, kun sitten vastaukset ovat niin pilkallisia !!
Onko VL-väellä oikeutta puolustaa omaa uskonkäsitystään !? Pitääkö vain nöyränä ottaa kaikki "loka" vastaan !?
Paljon on, varsinkin nykyisin tätä herjausta näillä palstoilla, näinkö ihmiset kommunikoi täällä, onko tämä ajan merkkejä, lopunajalla !?
Ihmisiähän voi pilkata, mutta, että Jumalan sanaa ja kirjoituksia poljetaan maahan !
Loppuu ymmärrys !! Luoja varjelkoon meitä !
Vl liike ei toimi Raamatun mukaan vaan käyttää valheita. Eikö tästä saa huomauttaa lahkoa joka tahallisesti uskottelee valheita Raamatun totuutena? Minkä takia tämä lahko tahallaan eksyttää hyväuskoisia ja Raamattua tuntemattomia ihmisiä harhaan ja kadotukseen?
Vastatkaa siihen ensin ennen kuin rupeatte syyttelemään muita.
"Loppuu ymmärrys !! Luoja varjelkoon meitä !"
Saa sitä toki rukoilla varjelusta mutta ei sotiinkaan puutu millä tavalla.
Kyllä osa niistä kirjoituksista menee kuin sioille helmet, mutta uskon, että osa lukee niitä myös ajatuksen kanssa, voi tällä palstalla käydä myös etsivällä mielellä olevia.
3 Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille -- Kristuksen,
4 joka uhrasi itsensä meidän syntiemme tähden pelastaakseen meidät nykyisestä pahasta maailmasta, niin kuin oli Jumalan, meidän Isämme, tahto.
5 Hänen on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.