Omituisia yleistyksiä

Olette varmasti huomanneet, että on paljon omituisia yleistyksiä rasitteena. Esimerkkejä jonninjoutavista yleistyksistä:
- "Jos ihmisellä on hyvä koulumenestys, niin hän on hurjan leuhka."
- "Jos ihminen on varakas, niin hän haluaa näyttää varakkuutensa kaikille."
- "Jos ihminen on taiteellisesti lahjakas, niin hän ei osaa matematiikkaa."
No, jokainen tietää, että kyseiset yleistykset ovat jonninjoutavaa höpinää. Paljon muitakin esimerkkejä olisi, mutta kerron ehkä myöhemmin. Nyt on teidän vuoronne kertoa.

163

679

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jos mies on vahva, on hänen pakko olla tyhmä, eli hauiksen poikkipinta-ala on kääntäen verrannollinen älykkyyteen.
      Jos nainen on kaunis, on hän tyhmä; etenkin jos on blondi.
      Professori on hajamielinen.
      Kirjaviisailla ei ole maalaisjärkeä.

      • Anonyymi

        Hauiksen poikkipinta-ala ei ole suoraan verrannollinen vahvuuteen, saatikka tehoon!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hauiksen poikkipinta-ala ei ole suoraan verrannollinen vahvuuteen, saatikka tehoon!

        Itse asiassa lihaskudoksen poikkipinta-ala on suoraan verrannollinen lihaksen tuottamaan efektiiviseen voimaan. Sen lisäksi voiman tuottoon vaikuttaa tietenkin hermotus. Jos lihas on treenattu lyhyaikaiseen maksimivoiman tuottoon, ts hermotus saa suuret motoriset yksiköt toimimaan samaan aikaan, poikkipinta on se mikä ratkaisee lihasvoiman.
        Lihaksen kiinnityskohtien pientenkin erojen tuottamat vipusuhteiden muutokset vaikuttavat kuitenkin raajasta mitattavaan voimaan niin, ettei se välttämättä ole kahdella ihmisellä suoraan lihaksen poikkipinnasta kiinni.

        Läskiriskit on sitten erikseen. Käsivarsi voi olla paksu pelkästä ihrasta. Ei sekään todista vielä mitään, jos hartiat ovat kuin ladon ovet. Mutta jos hartiat ovat kuin ladon ovet ja naama kuin ajokoiralla, voi alkaa epäillä, että poveriakin saattaa löytyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa lihaskudoksen poikkipinta-ala on suoraan verrannollinen lihaksen tuottamaan efektiiviseen voimaan. Sen lisäksi voiman tuottoon vaikuttaa tietenkin hermotus. Jos lihas on treenattu lyhyaikaiseen maksimivoiman tuottoon, ts hermotus saa suuret motoriset yksiköt toimimaan samaan aikaan, poikkipinta on se mikä ratkaisee lihasvoiman.
        Lihaksen kiinnityskohtien pientenkin erojen tuottamat vipusuhteiden muutokset vaikuttavat kuitenkin raajasta mitattavaan voimaan niin, ettei se välttämättä ole kahdella ihmisellä suoraan lihaksen poikkipinnasta kiinni.

        Läskiriskit on sitten erikseen. Käsivarsi voi olla paksu pelkästä ihrasta. Ei sekään todista vielä mitään, jos hartiat ovat kuin ladon ovet. Mutta jos hartiat ovat kuin ladon ovet ja naama kuin ajokoiralla, voi alkaa epäillä, että poveriakin saattaa löytyä.

        Jähyämällä hankittu suuri poikkipinta-ala ei ole suora todistus maksimivoimasta eikä varsinkaan tehosta. Mainitsit itse hermotuksen osuuden. Lisäksi eristämällä, rajoitetulla liikepituudella, pitkillä sarjoilla ja pienellä liikenopeudella hankittu massa ei likimainkaan aina ole todistus voimasta. Tehoa se suorastaan heikentää!

        Mittaus- tai vertailutapakin vaikuttaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jähyämällä hankittu suuri poikkipinta-ala ei ole suora todistus maksimivoimasta eikä varsinkaan tehosta. Mainitsit itse hermotuksen osuuden. Lisäksi eristämällä, rajoitetulla liikepituudella, pitkillä sarjoilla ja pienellä liikenopeudella hankittu massa ei likimainkaan aina ole todistus voimasta. Tehoa se suorastaan heikentää!

        Mittaus- tai vertailutapakin vaikuttaa.

        Rajoitettu liikepituus harjoittaa lihasta hyvin, mutta vain sillä liikeosalla, mitä on treenattu. Itse asiassa isometrinen harjoitus olisi kaikkein tehokkain, mutta kun se pitäisi toistaa useita kertoja (3-4) liikeradan eri kohdilla, se ei enää ole tehokas dynaamiseen täysimittaiseen liikkeeseen verrattuna. Isometristä tai siihen verrattavaa lyhyttä pumppausta, jossa paino on koko ajan lihaksella, voi käyttää esimerkiksi penkkipunnerruksessa harjoiteltaessa rinnalta irroittamista.

        Se tosiasia, että lihaksen tuottama efektiivinen maksimivoima on suoraan verrannollinen lihaksen poikkipintaan, ei muuksi muutu; jos eivät fysiologian ja voimatreenin perusteet ole viimeaikoina kokonaan muuttuneet.

        Lihaskestävyys ja nopeus ovat sitten eri asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rajoitettu liikepituus harjoittaa lihasta hyvin, mutta vain sillä liikeosalla, mitä on treenattu. Itse asiassa isometrinen harjoitus olisi kaikkein tehokkain, mutta kun se pitäisi toistaa useita kertoja (3-4) liikeradan eri kohdilla, se ei enää ole tehokas dynaamiseen täysimittaiseen liikkeeseen verrattuna. Isometristä tai siihen verrattavaa lyhyttä pumppausta, jossa paino on koko ajan lihaksella, voi käyttää esimerkiksi penkkipunnerruksessa harjoiteltaessa rinnalta irroittamista.

        Se tosiasia, että lihaksen tuottama efektiivinen maksimivoima on suoraan verrannollinen lihaksen poikkipintaan, ei muuksi muutu; jos eivät fysiologian ja voimatreenin perusteet ole viimeaikoina kokonaan muuttuneet.

        Lihaskestävyys ja nopeus ovat sitten eri asioita.

        Saleilla näkee lukuisia poikkeuksia tuohon poikkipinta-ala / voima todisteluusi!
        Ilman lihasta ei ole voimaa mutta riippuvuus ei ole lineaarinen!

        Lihaskestävyys ja nopeus! Entä teho?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saleilla näkee lukuisia poikkeuksia tuohon poikkipinta-ala / voima todisteluusi!
        Ilman lihasta ei ole voimaa mutta riippuvuus ei ole lineaarinen!

        Lihaskestävyys ja nopeus! Entä teho?

        Saleilla näkee läskiriskejä, joilla haukkarin pinta-alasta kolmasosa on ihraa. Ei niihin kannata verrata.
        Jos teholla tarkoitat maksimaalista voimantuottoa, lihaksen poikkipinta korreloi varsin hyvin.
        Nopeus vaatii ennen kaikkea nopeita lihassoluja, mutta kun katsoo varsinkin tummaihoisten satasen juoksijoiden reisiä ja gluteus maximuksia, niin lihasta löytyy. Kinnusen Tapsa, joka oli Suomen edustusnostajia ja 7 kertainen Suomen mestari, juoksi kesän kärkiaikoja satasella.

        Lihaskestävyys ei taas korreloi lihaksen suuruuden kanssa. Iso lihas vaatii paljon happea ja siksi harvoin lihaksikas on kestävä. Entinen treenikaverini Raatikaisen Pete (Remmi-Raatikainen) tekee poikkeuksen. Raskaan sarjan kehonrakennuksen SM kultaa ja sama kaveri juoksee maratoneja. Pete on kyykännyt parhaimmillaan 100 kg:n painolla 160 syväkyykkyä peräkkäin, joten kestävyyttä löytyy. Sanoinkin usein Petelle, että hän on ainoa tuntemani henkilö, jonka elimistö hylkii omia rasvojaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saleilla näkee läskiriskejä, joilla haukkarin pinta-alasta kolmasosa on ihraa. Ei niihin kannata verrata.
        Jos teholla tarkoitat maksimaalista voimantuottoa, lihaksen poikkipinta korreloi varsin hyvin.
        Nopeus vaatii ennen kaikkea nopeita lihassoluja, mutta kun katsoo varsinkin tummaihoisten satasen juoksijoiden reisiä ja gluteus maximuksia, niin lihasta löytyy. Kinnusen Tapsa, joka oli Suomen edustusnostajia ja 7 kertainen Suomen mestari, juoksi kesän kärkiaikoja satasella.

        Lihaskestävyys ei taas korreloi lihaksen suuruuden kanssa. Iso lihas vaatii paljon happea ja siksi harvoin lihaksikas on kestävä. Entinen treenikaverini Raatikaisen Pete (Remmi-Raatikainen) tekee poikkeuksen. Raskaan sarjan kehonrakennuksen SM kultaa ja sama kaveri juoksee maratoneja. Pete on kyykännyt parhaimmillaan 100 kg:n painolla 160 syväkyykkyä peräkkäin, joten kestävyyttä löytyy. Sanoinkin usein Petelle, että hän on ainoa tuntemani henkilö, jonka elimistö hylkii omia rasvojaan.

        Teho? Fysiikan peruskäsitteitä. Erittäin monet lyhytkestoiset urheilusuoritukset perustuvat tehon tuottamiseen riittävän taidon puitteissa.
        Vertaa esimerkiski 200kg:n mavea 100kg:n kyykkytempaukseen! Tehon tarve?

        Mainitsemasi Kinnunen on hyvä esimerkki sopusuhtaisesta, tehoa tuottavasta urheilijasta.
        Olikohan Kinnusen taikausloa vai osa keskittymistä koska valmistuessaan kisanostoon, keskittymisen jälkeen meni lavalle loikaten lavaa ympäröivien pehmustemattojen yli.
        Kertoi, että sille astuminen heikentäisi jännityksiä.

        100m alkaa olla hieman ylipitkä sprinttimatka monelle hyvän tason painnonostajalle.
        30 ensimmäistä metriä menee tosi kovaa. 60 metriin saakka lujaa mutta loppu on monelle tuskaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teho? Fysiikan peruskäsitteitä. Erittäin monet lyhytkestoiset urheilusuoritukset perustuvat tehon tuottamiseen riittävän taidon puitteissa.
        Vertaa esimerkiski 200kg:n mavea 100kg:n kyykkytempaukseen! Tehon tarve?

        Mainitsemasi Kinnunen on hyvä esimerkki sopusuhtaisesta, tehoa tuottavasta urheilijasta.
        Olikohan Kinnusen taikausloa vai osa keskittymistä koska valmistuessaan kisanostoon, keskittymisen jälkeen meni lavalle loikaten lavaa ympäröivien pehmustemattojen yli.
        Kertoi, että sille astuminen heikentäisi jännityksiä.

        100m alkaa olla hieman ylipitkä sprinttimatka monelle hyvän tason painnonostajalle.
        30 ensimmäistä metriä menee tosi kovaa. 60 metriin saakka lujaa mutta loppu on monelle tuskaa.

        Jos joulesekunnin (watti) teho nostaa n. 100 g metrin korkeudelle sekunnissa, niin tuosta nuo maastanosto ja tempaustehot saa hehtaarilleen oikein ihan päässälaskuna. Maastanostossa romu ei nouse ihan metriä, joten kerroin voisi olla 0,8 ja tempauksessa nostomatka on yli metrin, niin kertoimeksi 1,7.

        Tehoon vaikuttavat tietenkin myös nopeusominaisuudet pelkän voiman lisäksi. Se on suurin ero pystynoston (olympianosto) ja voimanoston välillä. Toki pystynostossa juurikin tempaus on myös tekniikaltaan melko herkkä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos joulesekunnin (watti) teho nostaa n. 100 g metrin korkeudelle sekunnissa, niin tuosta nuo maastanosto ja tempaustehot saa hehtaarilleen oikein ihan päässälaskuna. Maastanostossa romu ei nouse ihan metriä, joten kerroin voisi olla 0,8 ja tempauksessa nostomatka on yli metrin, niin kertoimeksi 1,7.

        Tehoon vaikuttavat tietenkin myös nopeusominaisuudet pelkän voiman lisäksi. Se on suurin ero pystynoston (olympianosto) ja voimanoston välillä. Toki pystynostossa juurikin tempaus on myös tekniikaltaan melko herkkä.

        Ei tehdä asiasta turhan monimutkaista. Voima x matka / aika.
        Mave on lyhyt ja hidas. Kyykkytempauksen on oltava räähtävän nopea ja reilusti pitempi kuin mave.
        Tehotarpeiden vertailu on selvä laskemattakin. Jos on itse temmannut tai nähnyt oikean tempauksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hauiksen poikkipinta-ala ei ole suoraan verrannollinen vahvuuteen, saatikka tehoon!

        Yeap, oikein, ei olekaan. Se on reisilihas, jonka vahvuus vaikuttaa moneen juttuun ihmiskehossa. - Nm. Jopa verensokeriin


      • Anonyymi

        Eiköhän se professorien hajamielisyys ole vanhentunut olettamus.


    • Anonyymi

      Eräällä sivustolla jankutetaan, miten poikamiehen elämä on ankeaa, mutta parisuhteessa olevilla miehillä elämä on aivan ihanaa ainakin 24 tuntia vuorokaudessa ja ainakin 365 päivää vuodessa...

      • Anonyymi

        Jos haluaa silloin tällöin lasin maitoa, ei tarvitse ottaa koko lehmää.


      • Anonyymi

        No hei, joka sanoo poikamiehen elämää "ankeaksi" ja kuvittelee avioliitoelämää "aina ihanaksi",
        lienee joku nuori, jolla vähäinen elämänkokemus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No hei, joka sanoo poikamiehen elämää "ankeaksi" ja kuvittelee avioliitoelämää "aina ihanaksi",
        lienee joku nuori, jolla vähäinen elämänkokemus.

        Kun menin kihloihin (28 v.) ja työpaikan naiset kävivät onnittelemassa, vanhempi miespuolinen työkaveri lausui: "Tehty mikä tehty. Mutta minkä takia yhden pitäisi päästä sen helpommalla kuin muidenkaan."

        Oli se ainakin osittain oikeassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No hei, joka sanoo poikamiehen elämää "ankeaksi" ja kuvittelee avioliitoelämää "aina ihanaksi",
        lienee joku nuori, jolla vähäinen elämänkokemus.

        Kun kasvaa aikuiseksi, niin joskus 45-vuotiaana aviomiehenä muistelee, että oli se poikamiesaika aikoinaan helppoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun kasvaa aikuiseksi, niin joskus 45-vuotiaana aviomiehenä muistelee, että oli se poikamiesaika aikoinaan helppoa.

        Tai: jos kasvaa aikuiseksi. Elämä tuppaa olemaan "helppoa", jos ei tarvitse olla vastuussa mistään. - Nm. Lusmuajia liikaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai: jos kasvaa aikuiseksi. Elämä tuppaa olemaan "helppoa", jos ei tarvitse olla vastuussa mistään. - Nm. Lusmuajia liikaa

        Aivan, vastuuntunto on vähentynyt entisiin aikoihin verrattuna.


    • Anonyymi

      Jaa stereotypioista.

      Ihmisiä voi kyllä profiloida menestyksekkäästi.Ulkonäkö kertoo paljon. Jos on Bull Mentulan vartalo, oletettavasti aikaa kuluupi paljon enenpi punttisalilla, kuin kirjastossa. Sinällään älystä se ei kerro, voihan kehonrakentaminen olla hyvinkin filosofista hommaa. Ja palksut silmlasit kertoi ennen, että oli joko muuten vaan kehno näkö, tai sitten oli lukenut liikaa ja siks tullut likinäköiseksi. Toi niinkuin kolikonheittämistäkin, mutta rajaa kohderyhmiä pois.

      Sivistys on eri asia, kuin kouluoppi. Voihan sitä olla tohtorin paperit juntillakin ja peräkylän taavi voi olla hyvinkin ajatteleva ihminen. Asia selviää kyllä aikansa juttelemalla.

      Mä koitan muodostaa mielipiteen ihmisestä nopeesti ja ennakkoluulottomasti. Joskus onnistuu hyvin, joskus menee pahasti metsäänkin. Iteasiassa mä luokittelen ihmiset kahteen perusryhmään, tolokun ihmisiin ja persereikiin. Lopullisen luokituksen tekeminen vie aikansa, ensivaikutelma kun tosiaan voi olla vääräkin.

      Asiaa tutkitaan varsin paljon, asiakastutkimuksia, kohderyhmätutkimuksia jne. Mainonta, politiikka uskontokin, kaikenlaisilla asioilla on tärkeää tuntea porukat, joihin kohdistaa huomionsa. Tai oikeastaa, keiden huomio pitää kohdistuttaa itseensä ja asiaansa. Politiikkahan se kaikista selkeintä on ollut, joka puolueella kannattajakuntansa. Nykyisin suomessa kilpailu on kireää, kaikki koittaa vähän kalastella kaikenlaisia kannattajia ja siks poltiikka on vähän tasapaksua, kaikkia kun koittaa miellyttää, ei ehkä loppupeleissa miellytä oikein ketään.

      Mutta juu, kyllä ulkonäkö on hyvä tapa alkaa profilointi. Ihan vaatetus, kampaus, siisteys, hampaitten kunto, auton merkki, kaikki tollanen ulkoinen kertoo jotain. Ja päällimmäinen ideahan on se, että mihin jengiin kohde itse viestii profiloituu ulkoisesti. Feikata tokikin voi, mutta aika harva osaa näytellä jatkuvasti, kyllä se peruspohja aina jossain vaiheessa tulee esiin. Ylläreitä on juu tullut joskus aina vastaan.

      Mutta yleisesti ottaen, uskon ja luotan profiloinnin hyvään tarkkuuteen, jos se tehdään huolella. Koskee toki enenpi massoja, mutta massathan muodostuvat yksilöistä. Hah, kysys joltain poliittista mielpidettä ja henkilökohtaista vakaumusta, tiedätkin jo sitten yllättävän paljon po. henkilöstä.

      =DW=

      • Anonyymi

        Thää, tuo kaarajuttu kertoi ennen paljon enempi, kun piti olla oikeesti paalua tilillä tai muuten hyvä pankkisuhde.
        Nykyään tyhjätasku tyyppi voi ajella millaisella monsterilla tai johtotähdellä.
        Njo, nuorilla jannuilla tuo kolmen bukstaavin germaani kumijalka on enempi sääntönä.

        Vaatteet on mun aatteet , tosiaan voi päätellä ainakin alustavasti.
        Jutustelu on se , josta tosiaan toisen aivotukset monesti aukee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Thää, tuo kaarajuttu kertoi ennen paljon enempi, kun piti olla oikeesti paalua tilillä tai muuten hyvä pankkisuhde.
        Nykyään tyhjätasku tyyppi voi ajella millaisella monsterilla tai johtotähdellä.
        Njo, nuorilla jannuilla tuo kolmen bukstaavin germaani kumijalka on enempi sääntönä.

        Vaatteet on mun aatteet , tosiaan voi päätellä ainakin alustavasti.
        Jutustelu on se , josta tosiaan toisen aivotukset monesti aukee.

        Sanonta: "Niin kauan kuin on toivoa, on elämää."
        Yritin tutkia tilastoja, mutten saanut selville kuinka monta tuhatta Toivoa on.
        Voisiko joku auttaa.
        Minulla ei ole koskaan Toivoa ollut, mutten ole toivoton eli näillä mennään?
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanonta: "Niin kauan kuin on toivoa, on elämää."
        Yritin tutkia tilastoja, mutten saanut selville kuinka monta tuhatta Toivoa on.
        Voisiko joku auttaa.
        Minulla ei ole koskaan Toivoa ollut, mutten ole toivoton eli näillä mennään?
        Beng

        Olen hyvä Topin korvike. Ota minut. Saat kutsua minua topiksi ja unohdetaan muut nimet. Viikkovuokrani on täysi ylöspito all inclunce ja kahvit. Ei alkoholia.


      • Anonyymi

        Eräs bodin raskaansarjan suomenmestari ja toinen voimanoston takavuosien superin MM kakkonen kuuluvat varmaan parinkymmenen älykkäimmän tuntemani ihmisen joukkoon. Joillain riittää virtaa sekä urheilu-uraan että opiskeluun. Rauhala luki lääkäriksi edustuspainijana ja Luttinen SM-tason painonnostajana. Havuja perkele Matikainen luki kilpauransa aikana dippainssiksi.

        Ei pidä yleistää liikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanonta: "Niin kauan kuin on toivoa, on elämää."
        Yritin tutkia tilastoja, mutten saanut selville kuinka monta tuhatta Toivoa on.
        Voisiko joku auttaa.
        Minulla ei ole koskaan Toivoa ollut, mutten ole toivoton eli näillä mennään?
        Beng

        kuolema tulee hengenlähdön jälkeen
        nj


    • Anonyymi

      Eikö muuten olekin aika osuva ja hyväkin yleistys että kaikki suvakit ovat tyhmiä?

      • Anonyymi

        Yhtä hyvä kuin että kaikki persut ovat koulupudokkaita. Eihän ne kaikki ole. Eräskin kykeni plagioimaan itselleen maisterin paperit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtä hyvä kuin että kaikki persut ovat koulupudokkaita. Eihän ne kaikki ole. Eräskin kykeni plagioimaan itselleen maisterin paperit.

        Joo, aivan kuten ovat tehneet nämäkin ketjuissa "koulutustaan" kehuskelevat, nk,,"sivistyneet" ja humaanit..suvaitsevat..

        Onhan se, monella oppikoulu juuri ja juuri selätettynä..Vanhempien rahoittamana luonnollisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, aivan kuten ovat tehneet nämäkin ketjuissa "koulutustaan" kehuskelevat, nk,,"sivistyneet" ja humaanit..suvaitsevat..

        Onhan se, monella oppikoulu juuri ja juuri selätettynä..Vanhempien rahoittamana luonnollisesti.

        Kyllä kuntien sosiaalihuolto kustansi vähävaraisten oppikoulu taipaleen. Ja sitten lopettivat ja heistä tuli suvakkeja.
        Persulaiset jatkoivat lukioon ja lukivat itsensä ylioppilaiksi hyvin arvosanoin ja menivät korkeakouluihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kuntien sosiaalihuolto kustansi vähävaraisten oppikoulu taipaleen. Ja sitten lopettivat ja heistä tuli suvakkeja.
        Persulaiset jatkoivat lukioon ja lukivat itsensä ylioppilaiksi hyvin arvosanoin ja menivät korkeakouluihin.

        Perussuomalaisia äänestäneiden koulutustaso oli alin kaikista eduskuntapuolueita äänestäneistä. Ero oli esimerkiksi vihreisiin ja kokomukseen nähden varsin suuri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kuntien sosiaalihuolto kustansi vähävaraisten oppikoulu taipaleen. Ja sitten lopettivat ja heistä tuli suvakkeja.
        Persulaiset jatkoivat lukioon ja lukivat itsensä ylioppilaiksi hyvin arvosanoin ja menivät korkeakouluihin.

        Älähän nyt kaki fuulaa.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kuntien sosiaalihuolto kustansi vähävaraisten oppikoulu taipaleen. Ja sitten lopettivat ja heistä tuli suvakkeja.
        Persulaiset jatkoivat lukioon ja lukivat itsensä ylioppilaiksi hyvin arvosanoin ja menivät korkeakouluihin.

        Joissakin oppikouluissa oli vapaaoppilaita. Tarkoitti ehkä, että ei tarvinnut maksaa lukukausimaksua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joissakin oppikouluissa oli vapaaoppilaita. Tarkoitti ehkä, että ei tarvinnut maksaa lukukausimaksua.

        Valtiollisissa oli.
        Vanhempani olivat tyhmän ylpeitä "mitähän muutkin ajattelevat" ihmisiä ja kieltäytyivät anomasta minulle vapaaoppilaspaikkaa.
        Olin jo ennen oppikoulua kuullut miten kalliiksi minä tulen ja oppikoulu vain kiihdytti tuota painetta.
        Miksikö oppikouluun? Perkele! Naapuritkin näkevät ja lopulta olisi mahdollisuus äitini saada lyyra!
        Hankin itse lomakkeet ja verotustodistukset ja lopulta he suostuivat allekirjoittamaan hakemuksen joka hyväksyttiin.
        Koko koulun ajan samaa nipotusta. Yläpuolen hampaani revittiin pois siinä pihistämisen vimmassa. 3kk:n kesätyöni palkasta olisi pienten reikien paikkaamiseen mennyt noin viikon palkkani. Olin EG:n tiilitehtaalla latomassa 3-vuorotyössä urakalla tiiliä.
        Jokainen killinki äitini kouraan avaamattomassa pussissa.

        Heti lukion jälkeen häivyin siitä riitaisesta pesästä Ruotsiin ja palasin vasta ollessani ollessani kyllästynyt näköalattomaan, kelluvaan elämään.
        Opiskelin ammatin jonka valinta osoittautui oikeaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valtiollisissa oli.
        Vanhempani olivat tyhmän ylpeitä "mitähän muutkin ajattelevat" ihmisiä ja kieltäytyivät anomasta minulle vapaaoppilaspaikkaa.
        Olin jo ennen oppikoulua kuullut miten kalliiksi minä tulen ja oppikoulu vain kiihdytti tuota painetta.
        Miksikö oppikouluun? Perkele! Naapuritkin näkevät ja lopulta olisi mahdollisuus äitini saada lyyra!
        Hankin itse lomakkeet ja verotustodistukset ja lopulta he suostuivat allekirjoittamaan hakemuksen joka hyväksyttiin.
        Koko koulun ajan samaa nipotusta. Yläpuolen hampaani revittiin pois siinä pihistämisen vimmassa. 3kk:n kesätyöni palkasta olisi pienten reikien paikkaamiseen mennyt noin viikon palkkani. Olin EG:n tiilitehtaalla latomassa 3-vuorotyössä urakalla tiiliä.
        Jokainen killinki äitini kouraan avaamattomassa pussissa.

        Heti lukion jälkeen häivyin siitä riitaisesta pesästä Ruotsiin ja palasin vasta ollessani ollessani kyllästynyt näköalattomaan, kelluvaan elämään.
        Opiskelin ammatin jonka valinta osoittautui oikeaksi.

        Mahtipeukku tällaiselle suomalaiselle perusmiehelle joka kirjoittaja on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtä hyvä kuin että kaikki persut ovat koulupudokkaita. Eihän ne kaikki ole. Eräskin kykeni plagioimaan itselleen maisterin paperit.

        Jukka Hankamäki on kaksinkertainen tohtori.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jukka Hankamäki on kaksinkertainen tohtori.

        Kaksinkertainen tohtori, joka tuottaa sen tason saissea, että jopa perussuomalaiset irtisanoutuivat tuotoksesta kilpaa toistensa kanssa. Vain Hamilon Marko jäi puolustamaan sepitelmää, mutta Marko onkin äärikonservatiivi jopa perussuomalaisten mittapuun mukaan; Aito avioliitto lafkan puuhamiehiä.

        Tuplatohtori. Opiskellut kyllä. Sivistynyt ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valtiollisissa oli.
        Vanhempani olivat tyhmän ylpeitä "mitähän muutkin ajattelevat" ihmisiä ja kieltäytyivät anomasta minulle vapaaoppilaspaikkaa.
        Olin jo ennen oppikoulua kuullut miten kalliiksi minä tulen ja oppikoulu vain kiihdytti tuota painetta.
        Miksikö oppikouluun? Perkele! Naapuritkin näkevät ja lopulta olisi mahdollisuus äitini saada lyyra!
        Hankin itse lomakkeet ja verotustodistukset ja lopulta he suostuivat allekirjoittamaan hakemuksen joka hyväksyttiin.
        Koko koulun ajan samaa nipotusta. Yläpuolen hampaani revittiin pois siinä pihistämisen vimmassa. 3kk:n kesätyöni palkasta olisi pienten reikien paikkaamiseen mennyt noin viikon palkkani. Olin EG:n tiilitehtaalla latomassa 3-vuorotyössä urakalla tiiliä.
        Jokainen killinki äitini kouraan avaamattomassa pussissa.

        Heti lukion jälkeen häivyin siitä riitaisesta pesästä Ruotsiin ja palasin vasta ollessani ollessani kyllästynyt näköalattomaan, kelluvaan elämään.
        Opiskelin ammatin jonka valinta osoittautui oikeaksi.

        Yksityisissäkin oli tuettuja oppilaita.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksityisissäkin oli tuettuja oppilaita.
        Beng

        Juu, ainakin melilä yksityisessä oppikoulussa oli vapaaoppilaita.


    • En tiedä, onko se yleistys..
      Aika usein sanotaan, kun jokin asia menee pieleen, että sitä saa, mitä tilaa.
      Ei kukaan vahinkoa itselleen tilaa.
      Elämäntavoista voi sellaista sanoa. Ei sitä silloin sanota, kun menee hyvin

    • Anonyymi

      Vielä 80-luvulla jankutettiin jatkuvasti, että kaupungeissa asuu hunsvotteja, mutta maaseudulla asuu kunnollisia ihmisiä, jotka menevät nukkumaan kello 21, ja heräävät aamulla 5.30 aikoihin. -Minä olen kauan sitten jättänyt sellaiset oletukset omaan arvoonsa.
      Terveisin: Puolireuho

      • Anonyymi

        Tottakai oli maalla herättävä aikaisin,,navettatyöt eivät odottaneet. Kaupungit nykyisin täynnä niitä hunsvotteja erivärisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tottakai oli maalla herättävä aikaisin,,navettatyöt eivät odottaneet. Kaupungit nykyisin täynnä niitä hunsvotteja erivärisiä.

        Sanonta:"Nuorena on vitsa väännettävä".
        Että mitäh.
        Siis haetuttaa lapsella risu, josta sitten saa.
        Onneksi lainsäätäjät ja asiantuntijat ovat parantaneet lapsen asemaa.
        Vihtoja, vastoja, vatsoja voi vääntää vanhanakin.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tottakai oli maalla herättävä aikaisin,,navettatyöt eivät odottaneet. Kaupungit nykyisin täynnä niitä hunsvotteja erivärisiä.

        Kyllä kaupungeissakin piti herätä viimeistään klo 6.00 että ehti töihin tehtaisiin klo 7.00 ellei tehnyt vuorotyötä? Virastoihin ja toimistoihin oli mentävä viimeistään klo 8.00.
        Kaupunkien "valosaaste" ehkä teki sen, että ihmiset valvoivat myöhempään kun ei tarvinnut pärevalossa kutoa tai lukea saati telkkaria katsella.
        Mutta kyllähän työläiset asettuivat peteihin viimeistään 22 - 23 haarukassa. Ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla oli "ongelma", että saatoit joutua kulkemaan vähintään kahdella joukkoliikenne välineellä, että pääsit työpaikallesi. Silloin piti herätä sangen aikaisin.
        Ja kyllä; nykyhunsvoteissa ei ole juurikaan suomalaisia, vaan... ... ... ... ... ... ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanonta:"Nuorena on vitsa väännettävä".
        Että mitäh.
        Siis haetuttaa lapsella risu, josta sitten saa.
        Onneksi lainsäätäjät ja asiantuntijat ovat parantaneet lapsen asemaa.
        Vihtoja, vastoja, vatsoja voi vääntää vanhanakin.
        Beng

        Naisille sanottiin, nuorena on vihtahousu väännettävä, jos aikoi ehtiä naimisiin, eikä jäädä vanhaksipiiaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kaupungeissakin piti herätä viimeistään klo 6.00 että ehti töihin tehtaisiin klo 7.00 ellei tehnyt vuorotyötä? Virastoihin ja toimistoihin oli mentävä viimeistään klo 8.00.
        Kaupunkien "valosaaste" ehkä teki sen, että ihmiset valvoivat myöhempään kun ei tarvinnut pärevalossa kutoa tai lukea saati telkkaria katsella.
        Mutta kyllähän työläiset asettuivat peteihin viimeistään 22 - 23 haarukassa. Ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla oli "ongelma", että saatoit joutua kulkemaan vähintään kahdella joukkoliikenne välineellä, että pääsit työpaikallesi. Silloin piti herätä sangen aikaisin.
        Ja kyllä; nykyhunsvoteissa ei ole juurikaan suomalaisia, vaan... ... ... ... ... ... ...

        Ja tiedoksi: Pääkaupunkiseudun linja-autoliikenne alkaa jo erittäin varhain, noin kello 5 aikoihin. Osa ajosarjoista alkaa noin 6.00-7.00. Tarkoittaa sitä, että kuljettajat heräävät aamulla noin 4.00-5.30, kun huomioidaan, että monella on työmatkaa riittävästi. Siis varhaisten aamuheräämisten vuoksi kuljettajilla ei ole mahdollisuutta heittäytyä iltamyöhäisellä "hunsvotin" rooliin, vaan päinvastoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja tiedoksi: Pääkaupunkiseudun linja-autoliikenne alkaa jo erittäin varhain, noin kello 5 aikoihin. Osa ajosarjoista alkaa noin 6.00-7.00. Tarkoittaa sitä, että kuljettajat heräävät aamulla noin 4.00-5.30, kun huomioidaan, että monella on työmatkaa riittävästi. Siis varhaisten aamuheräämisten vuoksi kuljettajilla ei ole mahdollisuutta heittäytyä iltamyöhäisellä "hunsvotin" rooliin, vaan päinvastoin.

        Aivan, aivan. Esimerkiksi ex-espooni asuinkulmilla ensimmäinen bussivuoro läksi 04.45 Helsinkiin, jonne se saapui 05.35 - 05.45 haarukassa eri lähiöt kierrettyään. Joka vuoroon oli kulkijoita; nousi ja jäi matkan varrella.
        Itselläkin oli klo 6.00 alkaneita työkeikkoja ydinkeskustassa. Ehdin vaikka en ole ollut koskaan kello-orientoitunut: pidin tiukasti kiinni omista tavoistani lipsua ja liukua työajoissa 15 min / - 30 min marginaalissa, koska ei niissä työsuorituksissa ollut ajastinta, että ne oli aloitettava vaikka tasan 7.00. Tahallani en rikkonut työaika tapoja, orjuutta, mutta en ottanut stressiäkään.


      • Anonyymi

        Niin. On työvuoroja, jotka alkavat iltapäivällä, ja päättyvät puolenyön aikoihin. Niissä työvuoroissa ei voi toimia, jos on voimakkaasti iltauninen. Siis: Yhteiskunta tarvitsee myös
        iltavirkkuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Naisille sanottiin, nuorena on vihtahousu väännettävä, jos aikoi ehtiä naimisiin, eikä jäädä vanhaksipiiaksi.

        En ole nähnyt vihtahousuja? Luulisi, että kutittaisi. Siitäkin kiistellään onko se vihta vai vasta. Ovatkos ne jotkut löylyhousut, pirun hankalat istua. Tai kiivetäänkö niissä Vihtavuorelle, mutta sielläpä voi jyrähtää ja patruunat paukkua.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin. On työvuoroja, jotka alkavat iltapäivällä, ja päättyvät puolenyön aikoihin. Niissä työvuoroissa ei voi toimia, jos on voimakkaasti iltauninen. Siis: Yhteiskunta tarvitsee myös
        iltavirkkuja.

        On selvää, etä iltavirkkuus auttaa jaksamaan iltavuoroissa. Ja nykyaikana on iltavuoroja paljon enemmän kuin joskus 40 vuotta sitten.


    • Anonyymi

      Onko sekin "yleistys" jos sanoo Saksassa muslimin ajaneet taas väkijoukkoon?
      Kaksi kuoli ainakin heti. Lieneekö sekin "yleistystä" jos yllättäen havaitaan että kärsi mielenterveyspongelmista kuten kaikki nuo?

      https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/3176591

      "Sisäministeri" Ohisalokin on kuuleman mukaan joutunut tuntemaan pelkoa ja kauhua
      nettikirjoitusten johdosta..

      • Anonyymi

        Asian vuoksi on pidätetty 51-vuotias saksalaismies, jolta nyt perätään, miksi sinä ajoit torille väkijoukkoon? Jos oli valkoinen, sen on täytynyt olla sairaskohtaus. Jos oli... ... ... ... sen on täytynyt olla jihadkohtaus. Mutta älkäämme spekuloiko ennen kuin uutispommi tipahtaa.


    • Anonyymi

      Työhön, tulevaisuuteen ja palkkaukseen liittyen.

      "Suuret ikäluokat lähtevät, ja töitä on loputtomasti."

      En tiedä onko yleistys vai valhe.

      • Anonyymi

        30 lukulaiset ovat kuolemassa
        40 ja 50 - lukulaiset eläkkeellä
        60 -lukulsisia olette te papat ja mummut täällä hauskanpidossa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        30 lukulaiset ovat kuolemassa
        40 ja 50 - lukulaiset eläkkeellä
        60 -lukulsisia olette te papat ja mummut täällä hauskanpidossa

        70- ja 80- lukulaiset maksavat eläkkeitämme.
        90- ja 00- lukulaisten niskaan on jäämässä valtava velkapommi. Ei eläkkeelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        70- ja 80- lukulaiset maksavat eläkkeitämme.
        90- ja 00- lukulaisten niskaan on jäämässä valtava velkapommi. Ei eläkkeelle.

        Niinpä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        70- ja 80- lukulaiset maksavat eläkkeitämme.
        90- ja 00- lukulaisten niskaan on jäämässä valtava velkapommi. Ei eläkkeelle.

        Asiaa ei vielä voi tietää.


    • Anonyymi

      "Jos ihmisellä on hyvä koulumenestys, niin hän on hurjan leuhka."

      Minulla on, korkeampi kuin yhdelläkään presidenteistä. Siitä saa rauhan. Osaan pinnistämättä alani. Teknisesti täydellisesti. Ei tarvitse näytellä kuten poliitikot

      - "Jos ihminen on varakas, niin hän haluaa näyttää varakkuutensa kaikille."

      Rikkaita on Suomessa tusinan verran varakkaita ei paljon. Olen hyvin toimeentuleva, en tarvitsisi palkkatyötä enkä esiintymistä. Monella juntilla täällä on auto. Käytän pyörää jne

      - "Jos ihminen on taiteellisesti lahjakas, niin hän ei osaa matematiikkaa."

      Onhan se näin. Muuten, matematiikka on ammattilsuselle eri asi kuin esim. se mitä lukiossa opetetaan, eli siellä laskentoa. Harvempi ooperalaulaja osaa derivoida tai taidemaalari kontraktoida tensorin

      Mutta. Seuratkaa markkinoita ja iskekää jos tulee dippi. Älkää näyttäkö junteille jos tulee massia
      EU alkaa jossain vaiheessa elvyttää teidän verorahoillanne. Olkaa siellä kamimassa mihin elvytysrahat päätyvöt, nyt kannattaa miettiä taktiikkaa, jo joutui armas aika sen

      • Anonyymi

        Minulla on sellainen käsitys, että matemaattinen lahjakkuus ja musikaallisuus jotenkin liittyvät toisiinsa. Onko oikeastaan kyse osaamisesta, minkä saa opettelemalla. Täytyyhän ymmärtää kokonuotin ja kahdeksasosanuotin ero.
        Mitens kuvataiteilija tai arkkitehti: kolmiuloitteisuuden käsittäminen eli 'silmämääräinen kyky' arvioida suhteita tai etäisyyksiä edellyttää mielestäni matemaattisia taitoja.
        Onhan se kiva, jos pyrkii piirtämään taloa, että siitä tulee neliö eikä ellipsi.
        Ellipsi tai ovaali on liike, miten sirmi viululla saa aikaan vibraaton viulun kielellä.
        Kaikki ei ole yksinkertaista: joko tai eikä vaan vain.
        Beng

        Matematiikkaa tarvitaan rahankin käytössä tai numerojen kösittelyssä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on sellainen käsitys, että matemaattinen lahjakkuus ja musikaallisuus jotenkin liittyvät toisiinsa. Onko oikeastaan kyse osaamisesta, minkä saa opettelemalla. Täytyyhän ymmärtää kokonuotin ja kahdeksasosanuotin ero.
        Mitens kuvataiteilija tai arkkitehti: kolmiuloitteisuuden käsittäminen eli 'silmämääräinen kyky' arvioida suhteita tai etäisyyksiä edellyttää mielestäni matemaattisia taitoja.
        Onhan se kiva, jos pyrkii piirtämään taloa, että siitä tulee neliö eikä ellipsi.
        Ellipsi tai ovaali on liike, miten sirmi viululla saa aikaan vibraaton viulun kielellä.
        Kaikki ei ole yksinkertaista: joko tai eikä vaan vain.
        Beng

        Matematiikkaa tarvitaan rahankin käytössä tai numerojen kösittelyssä.

        Joo. Päässälaskutaito esim. on sellainen että sen voi opetella esim. pystyn päässä laskemaan hyvällä tarkkuudella milloin rahasumma tai virus kasvaa jonkin prosentin mukaan kaksinkertaiseksi tai lääke pienenee puoleen veressä

        Musiikki ja laskento on sama asia
        Musiikin keksi Pythagoras teoreettisesti
        googlaa
        pythagoras viritys

        Scrödinger sai Nobel-palkinnon kun johti kvanttimekaniikan liikeyhtälön viulunkielestä
        googlaa
        string vibration schrödinger


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on sellainen käsitys, että matemaattinen lahjakkuus ja musikaallisuus jotenkin liittyvät toisiinsa. Onko oikeastaan kyse osaamisesta, minkä saa opettelemalla. Täytyyhän ymmärtää kokonuotin ja kahdeksasosanuotin ero.
        Mitens kuvataiteilija tai arkkitehti: kolmiuloitteisuuden käsittäminen eli 'silmämääräinen kyky' arvioida suhteita tai etäisyyksiä edellyttää mielestäni matemaattisia taitoja.
        Onhan se kiva, jos pyrkii piirtämään taloa, että siitä tulee neliö eikä ellipsi.
        Ellipsi tai ovaali on liike, miten sirmi viululla saa aikaan vibraaton viulun kielellä.
        Kaikki ei ole yksinkertaista: joko tai eikä vaan vain.
        Beng

        Matematiikkaa tarvitaan rahankin käytössä tai numerojen kösittelyssä.

        ""Matematiikkaa tarvitaan rahankin käytössä tai numerojen käsittelyssä.""
        Ei tarvita.
        Olen kaupassa kassalla maksamassa. Kassa lyö summat. Avaan kukkaroni ja annan sopivan määrän seteleitä koska tunnistan ne ilman matematiikkaa. Aina saan vaihtorahaa tarvitsematta laskea niitä. Laitan ne kolikkotaskuun. Mahdolliset vitosen tai kympin setelilokerikkoon...
        Kolikot tyhjennän säännöllisesti muovipussiin. Ajoittain vien pussin kaupunkiin ja kaadan kolikko koneeseen johon olen laittanut pankkikorttini. Kone laskee kolikot ja siirtää summan tililleni. "Täst it"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ""Matematiikkaa tarvitaan rahankin käytössä tai numerojen käsittelyssä.""
        Ei tarvita.
        Olen kaupassa kassalla maksamassa. Kassa lyö summat. Avaan kukkaroni ja annan sopivan määrän seteleitä koska tunnistan ne ilman matematiikkaa. Aina saan vaihtorahaa tarvitsematta laskea niitä. Laitan ne kolikkotaskuun. Mahdolliset vitosen tai kympin setelilokerikkoon...
        Kolikot tyhjennän säännöllisesti muovipussiin. Ajoittain vien pussin kaupunkiin ja kaadan kolikko koneeseen johon olen laittanut pankkikorttini. Kone laskee kolikot ja siirtää summan tililleni. "Täst it"

        Siis. Siellä, missä kilisee oletkin sinä eikä jolupuki.
        Okei. Kassan toisella puolen ollessasi on hyvä osata päässään laskea: tuote koodattu väärällä hinnalla, otitko oikean näppylän punnatessa etelänhetelmiä, oliko mattopinossa vai, että joukossa oli normaalihintaisiakin. Siirtelikö joku alelappuja, kuten taka-aikoin ja kappias paikallislehteen jostain pariskunnasta: teidät on tunnistettu! Eikö kassankin pitäisi vähän osata laskelmoida. Onhan noita asiakkaita, jotka tahallaan punnaa omaan fikkaansa. Ai niin sinulla on kone...
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis. Siellä, missä kilisee oletkin sinä eikä jolupuki.
        Okei. Kassan toisella puolen ollessasi on hyvä osata päässään laskea: tuote koodattu väärällä hinnalla, otitko oikean näppylän punnatessa etelänhetelmiä, oliko mattopinossa vai, että joukossa oli normaalihintaisiakin. Siirtelikö joku alelappuja, kuten taka-aikoin ja kappias paikallislehteen jostain pariskunnasta: teidät on tunnistettu! Eikö kassankin pitäisi vähän osata laskelmoida. Onhan noita asiakkaita, jotka tahallaan punnaa omaan fikkaansa. Ai niin sinulla on kone...
        Beng

        Tavaroita ostoskoriin kerätessäni laskelmoin mielessäni tuotteiden yhteishinnan.
        Jos en ole laskelmoinut, niin kassahihnalla katson tuotteiden määrän, ja kerron sen
        luvulla 2,5. Silloin tiedän loppusumman suuruusluokan, en tietenkään pikkutarkasti, vaan suunnilleen.
        Terveisin: Puolireuho


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ""Matematiikkaa tarvitaan rahankin käytössä tai numerojen käsittelyssä.""
        Ei tarvita.
        Olen kaupassa kassalla maksamassa. Kassa lyö summat. Avaan kukkaroni ja annan sopivan määrän seteleitä koska tunnistan ne ilman matematiikkaa. Aina saan vaihtorahaa tarvitsematta laskea niitä. Laitan ne kolikkotaskuun. Mahdolliset vitosen tai kympin setelilokerikkoon...
        Kolikot tyhjennän säännöllisesti muovipussiin. Ajoittain vien pussin kaupunkiin ja kaadan kolikko koneeseen johon olen laittanut pankkikorttini. Kone laskee kolikot ja siirtää summan tililleni. "Täst it"

        Niin kassalla mutta hyllyn edessä et ymmärrä mikä tuote on hintansa väärti
        Teikäläiset ovat aarre huijareille


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis. Siellä, missä kilisee oletkin sinä eikä jolupuki.
        Okei. Kassan toisella puolen ollessasi on hyvä osata päässään laskea: tuote koodattu väärällä hinnalla, otitko oikean näppylän punnatessa etelänhetelmiä, oliko mattopinossa vai, että joukossa oli normaalihintaisiakin. Siirtelikö joku alelappuja, kuten taka-aikoin ja kappias paikallislehteen jostain pariskunnasta: teidät on tunnistettu! Eikö kassankin pitäisi vähän osata laskelmoida. Onhan noita asiakkaita, jotka tahallaan punnaa omaan fikkaansa. Ai niin sinulla on kone...
        Beng

        Arvioin usein kassalle tavaroita lastatessani hinnan niin, että pyöristän tuotteen aina lähimpään puoleen euroon (ei matemaattisesti korrekti) ja lasken yhteen. Parinkympin ostoksissa heitto on yleensä euron luokkaa maksimissaan. Aika lähelle pääsee, vaikka ei tarkkaan räknääkään. Pyöristyksien aiheuttamat virheet tuppaavat kumoamaan toisensa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arvioin usein kassalle tavaroita lastatessani hinnan niin, että pyöristän tuotteen aina lähimpään puoleen euroon (ei matemaattisesti korrekti) ja lasken yhteen. Parinkympin ostoksissa heitto on yleensä euron luokkaa maksimissaan. Aika lähelle pääsee, vaikka ei tarkkaan räknääkään. Pyöristyksien aiheuttamat virheet tuppaavat kumoamaan toisensa.

        Tiedän kauppaan mennessäni mhin tarpeeseen etsin ostettavaa. Melkein aina kyse on tarvealueesta eikä mistään nimenomaisesta tuotteesta.
        En koskaan tuijota pakkaushintoihin muuten kuin laskeakseni sisällön yksikköhinnan. Esimerkiksi €/kg.
        En koskaan laske ostosten yhteishintaa. Miksi laskisin?
        Kuittaan aina bonukset silloin kun sellaisia saa ja maksan ostokset luottokortin korottomalla maksuaikaominaisuudella.
        Helppoa ja hauskaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin kassalla mutta hyllyn edessä et ymmärrä mikä tuote on hintansa väärti
        Teikäläiset ovat aarre huijareille

        Niin ja kun ei voi ihan hippiriikkisen maistaa.....
        Beng


    • Anonyymi

      Vielä joskus 80-luvulla jotkut miehet tekivät sellaisen yleistyksen, että "jos joku kulkee linja-autolla, niin hän on niin köyhä, ettei ole varaa ostaa omaa autoa".

      • Anonyymi

        Nykyään ihmiset ymmärtävät, että Helsingin keskustaan kannattaa mennä linjapiilillä tai junalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään ihmiset ymmärtävät, että Helsingin keskustaan kannattaa mennä linjapiilillä tai junalla.

        Mainio sana tuo linjapiili.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mainio sana tuo linjapiili.

        Onko Lounais-Suomen murretta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään ihmiset ymmärtävät, että Helsingin keskustaan kannattaa mennä linjapiilillä tai junalla.

        Linja-autoharrastaja voisi koeajella Hesan lähiympäristössä HSL:n busseilla ja antaa lausuntoja.
        Nähkääs joku valopääporukka on tehnyt lähiliikenteestä niin sotkuisen. Kaikenmaailma reittejä kehitelyt ja kylrätään ihmisiä juna-asemille, jotka ovat täynnä jo 35 km Hesasta.
        Ennen kun yksityiset liikennöitsijät toimivat, kaikki sujui paremmin. Nyt puolen tunnin matka kestää yli tunnin. Idioottimaisia vaihtoja mielikuvituksellisilla paikoilla.
        Ja ajatelkaas. Tuosta idiotismista maksetaan palkkaa.
        Ei julkisliikenteeseen kannusteta vaan omaan autoon. Pakottamalla yritetäön luoda söhköautomarkkinoita.
        Aikataulut luodaan sellaisiksi, ettet voi palata seuraavalla dösällä samalla lipulla käpykylässä.
        Tahdon poies pääkaupunkiseudulta!
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Linja-autoharrastaja voisi koeajella Hesan lähiympäristössä HSL:n busseilla ja antaa lausuntoja.
        Nähkääs joku valopääporukka on tehnyt lähiliikenteestä niin sotkuisen. Kaikenmaailma reittejä kehitelyt ja kylrätään ihmisiä juna-asemille, jotka ovat täynnä jo 35 km Hesasta.
        Ennen kun yksityiset liikennöitsijät toimivat, kaikki sujui paremmin. Nyt puolen tunnin matka kestää yli tunnin. Idioottimaisia vaihtoja mielikuvituksellisilla paikoilla.
        Ja ajatelkaas. Tuosta idiotismista maksetaan palkkaa.
        Ei julkisliikenteeseen kannusteta vaan omaan autoon. Pakottamalla yritetäön luoda söhköautomarkkinoita.
        Aikataulut luodaan sellaisiksi, ettet voi palata seuraavalla dösällä samalla lipulla käpykylässä.
        Tahdon poies pääkaupunkiseudulta!
        Beng

        Olen suunnitellut linja-autoaikatauluja jo kouluiästä alkaen, ja osaan suunnitella hyvin.
        Mutta: Asiassa on yksi ongelma, jota moni ei ole tullut ajatelleeksi. Jo vuosia sitten, kun olen yrittänyt tarjota joillekin liikennesuunnittelijoille järkevää aikatauluehdotelmaa, niin liikennesuunnittelija on tulkinnut asian niin, että minä yritän kärkkyä hänen työpaikkaansa.
        T. -Linjurityyppi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen suunnitellut linja-autoaikatauluja jo kouluiästä alkaen, ja osaan suunnitella hyvin.
        Mutta: Asiassa on yksi ongelma, jota moni ei ole tullut ajatelleeksi. Jo vuosia sitten, kun olen yrittänyt tarjota joillekin liikennesuunnittelijoille järkevää aikatauluehdotelmaa, niin liikennesuunnittelija on tulkinnut asian niin, että minä yritän kärkkyä hänen työpaikkaansa.
        T. -Linjurityyppi.

        Onpa pöyristyttävä tilanne. Huh huh.


    • Anonyymi

      Yleistys: Nainen on ihmisen paras ystävä.

      • Anonyymi

        Vanha viisaus uskototunnilta: Ja nainen oli kavalin kaikista kedon eläimistä.


      • Anonyymi

        Nainen saattaa kyllä olla mieähen "paras ystävä", mutta naisen paras ystävä on homomies. - Nm. Yleistys tai ei


    • Anonyymi

      juomaköyhää auttaa jumala
      syömäköyhää ei pirukaan
      meinaan vaan kun suomalaisia turistia oli ollu beetlehemissä
      paimenten kedolla markkina aikaan, oli torikauppiaat sanoneet
      suomi turisteista, iso maha vähä raha
      njj

    • Anonyymi

      Huittisten ( lukion käymättömän ) asukkaan tekemä yleistys 80-luvulta: "Jos miähel ei näy tyttöystävää Huittisis niin ei sil mittä tyttöystävä olkka..."

    • Anonyymi

      Rikastumista on tutkittu. Rikkaus muuttaa ihmisen etiikkaa.

      Tutkimuksen mukaan rikkaat ihmiset käyttäytyvät huomattavasti röyhkeämmin kuin köyhät.
      https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2012022815262150

      Kannattaa lukaista tuo juttu. Berkeleyn yliopistossa aiemmin tehdyn tutkimuksen mukaan rikkaat tuntevat muita harvemmin empatiaa. Rikkaat eivät ole luontaisesti pahoja, mutta kun taloudellinen asema parantuu, oli sitten ihminen tai muu kädellinen, tulee entistä itsekeskeisemmäksi tuossa kerrotaan.

      • Anonyymi

        Minulla on täysin päinvastaiset kokemukset. Varakkailla ihmisillä on loistava kyky huomioida toiset ihmiset. Varakkaat ovat ystävällisiä. Mutta opiskeluaikanani huomasin, että muutamat
        vähävaraisista kodeista lähteneet käyttäytyivät aivan ääliömäisesti, eivät osanneet kiitos-sanaa, eivätkä ollenkaan osanneet sellaista asiaa kuin toisten ihmisten huomiointi.
        J.S.V.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on täysin päinvastaiset kokemukset. Varakkailla ihmisillä on loistava kyky huomioida toiset ihmiset. Varakkaat ovat ystävällisiä. Mutta opiskeluaikanani huomasin, että muutamat
        vähävaraisista kodeista lähteneet käyttäytyivät aivan ääliömäisesti, eivät osanneet kiitos-sanaa, eivätkä ollenkaan osanneet sellaista asiaa kuin toisten ihmisten huomiointi.
        J.S.V.

        Niistä varakkaista olen huomannut ettei mikään ole niinnuuka ja pihi kuin se jolla jotakin kertynyt. Ja lisää pitäisi saada koko ajan. Vaikka,,ei niitä hyviäkään pihvejä jaksa enempätänsä syödä eikä se hieno auto ole sen kummempi kuitenkaan..
        Reppanat..juoksevat elämänsä rahan perässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niistä varakkaista olen huomannut ettei mikään ole niinnuuka ja pihi kuin se jolla jotakin kertynyt. Ja lisää pitäisi saada koko ajan. Vaikka,,ei niitä hyviäkään pihvejä jaksa enempätänsä syödä eikä se hieno auto ole sen kummempi kuitenkaan..
        Reppanat..juoksevat elämänsä rahan perässä.

        Saman asian olen myös huomannut, että kun vaurastuu, tulee ainavain pihimmäksi.
        Välillä käy ihailemassa tilejään ja lissää vuan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saman asian olen myös huomannut, että kun vaurastuu, tulee ainavain pihimmäksi.
        Välillä käy ihailemassa tilejään ja lissää vuan!

        Sanonta: ei vara venettä kaada? Että mitä?
        Minulla ei ole venettä, jolla kaatua. Ja mikä ihmeen vara? Vesivara?
        Pyörällä olen kyllä ottanut ns. lipat, vaikkei ollut lippalakkiakaan. Miten se vara tuohon sopisi?
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanonta: ei vara venettä kaada? Että mitä?
        Minulla ei ole venettä, jolla kaatua. Ja mikä ihmeen vara? Vesivara?
        Pyörällä olen kyllä ottanut ns. lipat, vaikkei ollut lippalakkiakaan. Miten se vara tuohon sopisi?
        Beng

        no joo, jos on normaalia isommat tai korkeammat, niin ei sen pitäisi olla
        haittan normaaliin, mutta jos on esim liian isot kengät on siitä enmepi haittaa kuin hyötyä
        sixti sixsti
        nj


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        no joo, jos on normaalia isommat tai korkeammat, niin ei sen pitäisi olla
        haittan normaaliin, mutta jos on esim liian isot kengät on siitä enmepi haittaa kuin hyötyä
        sixti sixsti
        nj

        Jäi avoimeksi, että mitkä isot ja korkeat?????
        Liian isot kengät ja liian korkeat korot vai peräti puskurit?
        Ahtaat kengät tekevät vaivaisia luita, tosin myös ostososeporoosi.
        Mutta miten, kun joku jättää saappaat ja toinen haluaa hypätä niihin ja NE ovat liian isot.
        Humpsiskeikkaa.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanonta: ei vara venettä kaada? Että mitä?
        Minulla ei ole venettä, jolla kaatua. Ja mikä ihmeen vara? Vesivara?
        Pyörällä olen kyllä ottanut ns. lipat, vaikkei ollut lippalakkiakaan. Miten se vara tuohon sopisi?
        Beng

        " Ei vara venettä kaada " -sanonta / ajatelma taitaa tarkoittaa elon venhettä, joka pysyy paremmin vakaana ja keikkumatta, kun on varovainen, varautunut, vakaa ja kulkee tasaista polkua eikä leventele laveasti elon baanalla. - Nm. Olettaisin


    • Anonyymi

      Joskus olen havainnut sellaisen yleistyksen, että jos ihminen asuu vuokralla, niin hän on köyhä. No jokainen tietää, että asia ei ole niin yksiselitteinen.

      • Anonyymi

        Poikamiesajat olivat luku sinänsä mutta avioiduttuani asuimme, ensin vain vaimoni kanssa mutta sittemmin myös kahden lapsemme kanssa 6:ssa vuokra-asunnossa jotka sijaitsivat 4:llä eri paikkakunnalla. Olimme vähävaraisia mutta onneksemme ne olivat työsuhdeasuntoja verotusarvoa vastaavalla vuokralla.
        Olimme niin köyhiä, että uusi työnantaja kustansi aina muuttokuorman kuljetuksen ja kaksi muuttomiestä kantamaan tavaroita.


      • Anonyymi

        On selvää, että omistusasuntoa ei kannata ostaa, jos on saanut työpaikan epävarmasta firmasta, epävarmalta paikkakunnalta. Jos on päässyt opettajaksi johonkin syrjäkulmilla sijaitsevaan kouluun, niin eipä kannata omistusasuntoa ostaa, koska opettajantyö sellaisella paikkakunnalla saattaa kestää vain yhden lukuvuoden.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On selvää, että omistusasuntoa ei kannata ostaa, jos on saanut työpaikan epävarmasta firmasta, epävarmalta paikkakunnalta. Jos on päässyt opettajaksi johonkin syrjäkulmilla sijaitsevaan kouluun, niin eipä kannata omistusasuntoa ostaa, koska opettajantyö sellaisella paikkakunnalla saattaa kestää vain yhden lukuvuoden.

        Nykyään on se ongelma, että ainakin puolet työpaikoista on erittäin epävarmoja.


      • Anonyymi

        Asuntosyrjintä ulottuu loma-asuntoihinkin.
        Espanjan kaupunkimme ulkopuolisissa reservatioissa on mm. suomalaisyhteisö jossa on selkeä luokkajako.
        Asuntojen omistajat ovat oma eliittiryhmänsä ja vuokralla asujat paarialuokkaa.
        Saattaa olla, että yhteisön pienehkö koko jossa suunnilleen kaikki tuntevat toisensa ainakin tutun puheiden perusteella, sekä yleinen tekemisen niukkuus, kärjistävät ilmiötä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Poikamiesajat olivat luku sinänsä mutta avioiduttuani asuimme, ensin vain vaimoni kanssa mutta sittemmin myös kahden lapsemme kanssa 6:ssa vuokra-asunnossa jotka sijaitsivat 4:llä eri paikkakunnalla. Olimme vähävaraisia mutta onneksemme ne olivat työsuhdeasuntoja verotusarvoa vastaavalla vuokralla.
        Olimme niin köyhiä, että uusi työnantaja kustansi aina muuttokuorman kuljetuksen ja kaksi muuttomiestä kantamaan tavaroita.

        On ollut erittäin fiksu ja järkevä työnantaja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään on se ongelma, että ainakin puolet työpaikoista on erittäin epävarmoja.

        Työpaikkojen epävarmuudesta johtuen omistusasuntoja uskaltavat ostaa nykyään vain eläkeikää lähestyvät. Alle 45-vuotiaiden on turvallisempaa asua vuokralla.


    • Anonyymi

      Noihin mainitsemiisi yleistyksiin en ole törmännyt enkä allekirjoita yhtäkään eli puppua ovat.

      Mutta kyllä koulutustaso vaikuttaa myös arkikieleen eli siihen mitä ja miten ilmaisee asioita, myös yleistyksen suhteen.

      • Anonyymi

        Koulutustasolla on ainakin jonkinlainen merkitys, mutta kyllä yliopisto-opiskelijoissakin on joitakin ns. juntteja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Koulutustasolla on ainakin jonkinlainen merkitys, mutta kyllä yliopisto-opiskelijoissakin on joitakin ns. juntteja.

        Aikoinaan kohtasin yliopistossa muutaman juntin, jotka kertoivat kaksimielisiä vitsejä. Mutta niitä juntteja oli todella vähän.


      • Anonyymi
        Jälkkäri-istuja kirjoitti:

        Aikoinaan kohtasin yliopistossa muutaman juntin, jotka kertoivat kaksimielisiä vitsejä. Mutta niitä juntteja oli todella vähän.

        Miten onnistuitkin kohtaamaan heitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten onnistuitkin kohtaamaan heitä?

        Ei aina voi valita, kuka tulee kohdalle ja kuka ei tule kohdalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei aina voi valita, kuka tulee kohdalle ja kuka ei tule kohdalle.

        Kyseisen asian joutuu lähes jokainen huomamaan.


    • Anonyymi

      Eräänlainen yleistys tämäkin..

      Sanoin eilen emännälle saunassa, että hänen takalistonsa on kuin koronaepidemia.
      -Miten niin, kysyi vaimo
      -No aluksi se oli kehittymisvaiheessa. Nyt se näyttää olevan leviämisvaiheessa.
      Tuon jälkeen vaimo meni sellaiseen kiihtymisvaiheeseen, että oleilen nyt täällä pihalla ja mietin miten pääsen takaisin sisälle...

    • Anonyymi

      Kenties tyhmin mahdollinen yleistys on, kun joku yrittää toitottaa, että:
      Jos mies kysyy naiselta jonkun kysymyksen, niin se olisi 100-prosenttisella varmuudella merkki siitä, että mies haluaisi tehdä lähempää tuttavuutta naisen kanssa... / Hohhoijaa

      • Anonyymi

        Pöh. Niin tyhmästi ajattelevia ei liene kuin n. 0,00001 prosenttia väestöstä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pöh. Niin tyhmästi ajattelevia ei liene kuin n. 0,00001 prosenttia väestöstä.

        Tai vielä vähemmän...


      • Anonyymi

        Mies saa kysyä naiselta asiallisia kysymyksiä, mutta kaksimielisiä vitsejä ei pidä kertoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mies saa kysyä naiselta asiallisia kysymyksiä, mutta kaksimielisiä vitsejä ei pidä kertoa.

        Niin. Naisille puhutaan järkevästi. Tosin miehillekin puhutaan järkevästi.


      • Anonyymi

        Mies kysyy naiselta kysymyksen, jos mies haluaa tietää jonkun asian.


    • Anonyymi

      Sekin on varsin ärsyttävä yleistys, että vähemmän koulutusta saanut ihminen ei osaisi syödä oikein ja ravitsevaa ruokaa. Saako esim. insinööriopeissa ravitsemuksellista tietoa eivätkä lääkärit ymmärrä aiheesta yhtään sen enempää. - Nm. S-tanansurullista

      • Anonyymi

        Ruokailutottumukset eivät riipu koulutustaustasta mitenkään. Asiaan vaikuttavat monet muut tekijät. Nuoremmilla kaveripiiri vaikuttaa asiaan jonkin verran.
        Terveisin: Puolireuho


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruokailutottumukset eivät riipu koulutustaustasta mitenkään. Asiaan vaikuttavat monet muut tekijät. Nuoremmilla kaveripiiri vaikuttaa asiaan jonkin verran.
        Terveisin: Puolireuho

        Vähän väliä toitotetaan medioissa tilastoista ruoka- ja ravintoaiheista, että se ja se, tuo ja tämä ovat vaikutusta alhaisesta koulutustasosta. - Nm. Mitä muuta jäänyt väliin


    • Anonyymi

      Yleistyminen on hirveän vaarallista. Jonnia ei erota jonnesta enää siinä vaiheessa.

    • Anonyymi

      En le havainnut mitään yleistä yleistämistä. Eri yksilöillä on erilaisia käsityksiä elämän ilmiöistä eri perustein.
      Joihinkin rajallisiin ryhmiin liittyy tiettyjä, vallitsevia piirteitä mutta se ei ole ylestämistä vaan johtopäätösten tekemistä tilastollisin perustein.
      Omat, yksittäiset kokemukset saattavat vaikuttaa ryhmän leimaamiseen.

    • Niitähän riittää, yleistyksiä. Miehet sitä ja miehet tätä.

      • Anonyymi

        Hölmö yleistys on, että mies mukamas aina etsii naisseuraa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hölmö yleistys on, että mies mukamas aina etsii naisseuraa...

        Jokainen tietää, että mies uppoutuu harrastuksiinsa, ja naisseuraa toki etsii, mutta ei kokopäivätoimisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen tietää, että mies uppoutuu harrastuksiinsa, ja naisseuraa toki etsii, mutta ei kokopäivätoimisesti.

        Harrastukset merkitsevät paljon enemmän kuin kumppanin etsiminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harrastukset merkitsevät paljon enemmän kuin kumppanin etsiminen.

        Kumppani löytyy kun löytyy. Rauhallisesti. Ajallaan, joskus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harrastukset merkitsevät paljon enemmän kuin kumppanin etsiminen.

        Harmi vaan, kun kautta aikojen on ollut se omituisuus, että mies kuvittelee, että jos miehellä ei oo tyttöystävää, niin miestä pidetään "huonona", mutta jos miehellä on tyttöystävä, niin mies on hurjan hyvä, vaikka olisi jäänyt luokalleen jo kansakoulussa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harmi vaan, kun kautta aikojen on ollut se omituisuus, että mies kuvittelee, että jos miehellä ei oo tyttöystävää, niin miestä pidetään "huonona", mutta jos miehellä on tyttöystävä, niin mies on hurjan hyvä, vaikka olisi jäänyt luokalleen jo kansakoulussa...

        En tunne ketään, joka pitäisi miestä huonona, vaikka miehellä ei olisikaan tyttöystävää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tunne ketään, joka pitäisi miestä huonona, vaikka miehellä ei olisikaan tyttöystävää.

        En minäkään.


    • Eräs jonninjoutava yleistys on, että "naisilla elämä on helpompaa kuin miehillä". No höh. Olisi mielenkiintoista kuulla perustelut kyseiselle olettamukselle.

      • Anonyymi

        Ei kukaan osaa perustella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kukaan osaa perustella.

        Tällä palstalla on hyvin vähän sellaisia, jotka osaavat sanoa jotain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tällä palstalla on hyvin vähän sellaisia, jotka osaavat sanoa jotain.

        Aika vähän sultakin tuli......😎
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika vähän sultakin tuli......😎
        Beng

        Entä sinulta?


    • Anonyymi

      Olen lukenut aloituksen aikaisemmin, mutta en ole tuntenut halua vastata.
      Nyt kun olen täs paikalla, niin alan vastaamaan kuitenniiiii..
      En ole lukenut muiden kommentteja. Haluan silti sanoa oman kommenttini.
      Inhoan yleistyksiä. Ihan hirveästi inhoan.
      Karvat nousee pystyyn jo siitäkin, jos joku sanoo että AINA sanotaan niin ja niin.
      Yleistys on paha asia minun mielestäni.
      Olen peräti ylpeä itsestäni, että en ole yleistäjätyyppi.
      Heikunkeikku

      • Anonyymi

        Joillakin alkeellisilla paikkakunnilla monien asukkaiden ajatusmaailma, ikävä kyllä, perustuu kaikenlaisiin yleistyksiin, joita vanhemmat ovat jälkikasvulleen jankuttaneet. Niille paikkakunnille ei uusien tulokkaiden kannata muuttaa.
        Terveisin: Puolireuho


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joillakin alkeellisilla paikkakunnilla monien asukkaiden ajatusmaailma, ikävä kyllä, perustuu kaikenlaisiin yleistyksiin, joita vanhemmat ovat jälkikasvulleen jankuttaneet. Niille paikkakunnille ei uusien tulokkaiden kannata muuttaa.
        Terveisin: Puolireuho

        Ja erityisen pienillä ja erityisen alkeellisilla paikkakunnilla on sellainen yleinen hokema ja väite, että pienillä paikkakunnilla jotka samalla ovat alkeellisia, monien asukkaiden ajatusmaailma, erityisen ikävä kyllä, perustuu kaikenlaisiin yleistyksiin, joita vanhemmat ovat jälkikasvulleen jankuttaneet.
        Siksi erityisen pienet paikkakunnat ovat jääneet ja pysyneet erityisen pieninä, erotuksena tavanomaisista pienistä paikkakunnista joissa viljellään loputtomiin tylsiä yleistyksiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joillakin alkeellisilla paikkakunnilla monien asukkaiden ajatusmaailma, ikävä kyllä, perustuu kaikenlaisiin yleistyksiin, joita vanhemmat ovat jälkikasvulleen jankuttaneet. Niille paikkakunnille ei uusien tulokkaiden kannata muuttaa.
        Terveisin: Puolireuho

        Niillä paikkakunnilla asuu vanha kantaväestö ja heidän sukulaisensa, vaikka sinne pitäisi saada runsaasti uusia tulokkaita, jotta tulisi uusia ajatuksia, eikä mitään 50 vuotta vanhoja yleistyksiä.


    • Anonyymi

      Vielä nykyäänkin saattaa kuulla jo vanhentunen yleistyksen jotta : bussikuski ei voi olla nainen.

      • Anonyymi

        Ajatteleeko kukaan enää nykyään niin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatteleeko kukaan enää nykyään niin?

        No ei nykyään.


      • Anonyymi

        Muistan vielä, 60-luvulla ihmeteltiin, jos linja-autoa ajaa nainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muistan vielä, 60-luvulla ihmeteltiin, jos linja-autoa ajaa nainen.

        Muutama naiskuljettaja oli 60-luvulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muistan vielä, 60-luvulla ihmeteltiin, jos linja-autoa ajaa nainen.

        Rahastajanaisia oli paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rahastajanaisia oli paljon.

        Onko nykyään rahastajia linja-autoissa missään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko nykyään rahastajia linja-autoissa missään?

        Melko vähän lienee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muistan vielä, 60-luvulla ihmeteltiin, jos linja-autoa ajaa nainen.

        Joskus 60-luvulla kun eräällä linjalla olikin kuljettajan penkillä nainen, niin joku matkustaja kysyi: "Onko kuljettajalle sattunut jotakin, kun rahastaja istuu kuljettajan penkillä ?
        _J_


    • Anonyymi

      No joo, olin hetken aikaa kiinteistlvlittäjänä - 90 luvumn alussa, niin minun oletettiin olevan totaalisesti kiinteustövälittäjä. Insinöörinä opiskelin uutta ammattia, ja jouduin kuuntelemaan juttuja insinöörirn tyhmyydedtä. Opettajat osasivat kertoa hallitusti ja sivistyneesti, kuinka nuoremmat ymmärtävät asiat paremmin. Itse pedakogiikkaakin opiskelleena en pidä asennetta järin kannustavana. Rasittavaa sanoisin.

      • Anonyymi

        Kaikenlaiset jutut voi jättää omaan arvoonsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikenlaiset jutut voi jättää omaan arvoonsa.

        Totta, aivan niin.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Missä sinä Jälkkäri-istuja oot niitä omituisia yleistyksiä havainnut ?

    • Anonyymi

      Yleistäminen on typerää. - Nm. Varsinkin pienessä piirissä

      • Anonyymi

        Joissakin pienissä piireissä yleistetään asioita, ja kaiken huipuksi oletetaan ihmisen asioista kaikenlaista omituisuutta, millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
        -Really-Really


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joissakin pienissä piireissä yleistetään asioita, ja kaiken huipuksi oletetaan ihmisen asioista kaikenlaista omituisuutta, millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
        -Really-Really

        Hölmöintä on, kun henkilöstä kertoo "tietoja" joku, joka ei koskaan edes ole jutellut henkilön kanssa !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joissakin pienissä piireissä yleistetään asioita, ja kaiken huipuksi oletetaan ihmisen asioista kaikenlaista omituisuutta, millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
        -Really-Really

        Nii-in, mutku toisten asiat ovat paaaljon mielenkiintoisempia kuin omat ja niitä voi vähän maalailla ja mielikuvittaa lisää, että on vielä jännempää. - Nm. Totuus lie tylsää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nii-in, mutku toisten asiat ovat paaaljon mielenkiintoisempia kuin omat ja niitä voi vähän maalailla ja mielikuvittaa lisää, että on vielä jännempää. - Nm. Totuus lie tylsää

        Harmi vaan, kun on tietyntyyppisiä ihmisiä, jotka luulevat, että epätosiasialliset juorut ovat totta...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harmi vaan, kun on tietyntyyppisiä ihmisiä, jotka luulevat, että epätosiasialliset juorut ovat totta...

        Juu, olen sellaisiakin kohdannut. Ihmettelin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harmi vaan, kun on tietyntyyppisiä ihmisiä, jotka luulevat, että epätosiasialliset juorut ovat totta...

        Vain täysin pimahtanut kuuntelee juoruja. Järkevä ihminen taas juttelee ihmisen kanssa kasvotusten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harmi vaan, kun on tietyntyyppisiä ihmisiä, jotka luulevat, että epätosiasialliset juorut ovat totta...

        No kuule niinpä. Ei tartte kuin kuunnella ja katsella tv-uutisia ja Ameerikan touhuja. - Nm. Kauheasti kuplissa kellujia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain täysin pimahtanut kuuntelee juoruja. Järkevä ihminen taas juttelee ihmisen kanssa kasvotusten.

        On niinkin outoja tyyppejä, jotka eivät KESKUSTELE juoruilun kohteena olevan henkilön kanssa, mutta silti kuvittelevat juorujen olevan totta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On niinkin outoja tyyppejä, jotka eivät KESKUSTELE juoruilun kohteena olevan henkilön kanssa, mutta silti kuvittelevat juorujen olevan totta.

        Miksi eivät keskustele ? Ihmettelen !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi eivät keskustele ? Ihmettelen !

        Ei pidä uskoa mitään juoruja tosiaankaan, vaan kannattaa jutella juorujen kohteena olevan ihmisen kanssa KASVOTUSTEN !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harmi vaan, kun on tietyntyyppisiä ihmisiä, jotka luulevat, että epätosiasialliset juorut ovat totta...

        Juuri siihenhän valeuutiset ja kaikki some-huuhaat perustuvat; niihin tyypeihin, joilla ei ole tarpeeksi tietoa, jotta ymmärtäisivät, mikä on totta ja mikä kaikkea muuta. - Nm. Harhautetut


    • Anonyymi

      Tyhmin yleistys, kuulin jo 80-luvulla: Yksi jankuttaja samassa opettajainhuoneessa jankutti, että "jos poikamiehellä on nukahtamisvaikeuksia, niin nukahtamisvaikeudet johtuvat ainoastaan ja vain siitä, että on poikamies". ------Oli todella omituinen opettajakollega. Miksi sellainen yleensä oli opettaja ? Jos juttelee oppilaillekin tuollaisia, niin ... pöh.

      • Anonyymi

        Ennemminkin tieto tuollaisessa tapauksessa. Jatkuvasti jöpöttävän munan kanssa ei ole lainkaan helppo alkaa nukkumaan. Naiset eivät voi asiaa tietenkään ymmärtää.


      • Anonyymi

        Onpa sinulla ollut omituinen opettajakollega.


      • Anonyymi

        Minulla on nukahtamisvaikeuksia ollut jo nuorena poikamiehenä, ja avioliitossa ollessani on nukahtamisvaikeuksia edelleen. Olen iltavirkku, ja se asia ei riipu siitä, onko ihminen sinkku vai avioliitossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on nukahtamisvaikeuksia ollut jo nuorena poikamiehenä, ja avioliitossa ollessani on nukahtamisvaikeuksia edelleen. Olen iltavirkku, ja se asia ei riipu siitä, onko ihminen sinkku vai avioliitossa.

        Olet oikeassa, iltavirkkuus ja nukahtamisvaikeudet eivät mitenkään liity sinkkuus-käsitteeseen.


      • Anonyymi

        Opettajana sellainen ?? Onko sopiva opettajaksi ?? Haloo !!


    • Anonyymi

      jos äiti on illantorkku, ja isä aamuntorkku, niin voiko minusta tulla molemmat
      nj

      • Anonyymi

        Tai välitorkku tai päivätorkku. - Nm. Heh


      • Anonyymi

        Minun vanhempani olivat aamuvirkkuja, mutta minusta tuli yökukkuja sekä aamunukkuja.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1575
    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1214
    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1137
    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      1046
    5. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      580
      995
    6. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      987
    7. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      902
    8. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      20
      890
    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      9
      744
    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      8
      680
    Aihe