paremmin sen miltä tuntuu ihmisestä joka joutuu olemaan paljon yksin. Ilman turvallista ihmistä joka voisi auttaa. Ihmisten elämäntarinoiden lukeminen koskettaa sisintä.
Hyvä on lukea erilaisia ihmisten elämäntarinoita, ne avaa näkökulmaa ja sitä kautta kasvaa ymmärrys. Kunpa jokaisella paljon yksin olevalla olisi joku joka huolehtii. Yksinäisyyttä voi kokea vaikka olisi parisuhteessa, Heitäkin on jotka ei tunne yksinäisyyttä vaikka elää yksin, jos heillä on ihmisiä jotka välittää vaikka he asuu kauempanakin.
0Äänestä
Anonyymi
Yksin on oltu kauan mutta johtunee myös siitä että elo rinnallasi olisi silloin ollut mahdotonta. ;)
0Äänestä
Anonyymi
Se yleensä on elo aika mahdotonta täysin tuntemattoman nettikirjottajan kanssa ))
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se yleensä on elo aika mahdotonta täysin tuntemattoman nettikirjottajan kanssa ))
Siksi trollien osaksi jää kirjoitella puuta heinää nettiin ja saada iloa siitä, kun joku ostaa omat halvat hahmo- ja tarinarakennelmat. Sinä annoit sille polttoainetta, taas.
0Äänestä
Anonyymi
Mulle on käynyt niin, että ei kaverit pidä yhteyttä enää pahemmin, kun on mennyt vähän huonommin. Ja on oma elämäntapa ja ajatukset lähtenyt varmaan monen mielestä liikaa eri suuntaan. Ja sitten alkoi itse erakoitumaan, kun ei halua kaataa ongelmiaan kenenkään niskaan. En olis uskonut, että näin alas henkisessä kivussa voi luisua. Pari kertaa viikossa tapaan järjestetyssä toiminnassa ihmisiä. Muun ajan ahistaa, enemmän tai vähemmän. On yksi ihminen, joka kestää mun jutut ja jolle voin vähän enemmän avautua. Mutta asuu ainakin toistaiseksi tällä hetkellä ihan eri puolella Suomea. Eli videopuhelua välillä vaan. Ei se syrjäytyminen ja erakoituminen tapahdu yhdessä hetkessä. Tuntuu, että ihmisarvo on jotenkin raiskattu. Mutta reagoin tietty kaikkiin tapahtumiin vähän herkemmin ja elän aisteilla koko ajan. Se kuluttaa energiaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä tapahtui?
Hyvä on lukea erilaisia ihmisten elämäntarinoita, ne avaa näkökulmaa ja sitä kautta kasvaa ymmärrys. Kunpa jokaisella paljon yksin olevalla olisi joku joka huolehtii. Yksinäisyyttä voi kokea vaikka olisi parisuhteessa, Heitäkin on jotka ei tunne yksinäisyyttä vaikka elää yksin, jos heillä on ihmisiä jotka välittää vaikka he asuu kauempanakin.
Yksin on oltu kauan mutta johtunee myös siitä että elo rinnallasi olisi silloin ollut
mahdotonta. ;)
Se yleensä on elo aika mahdotonta täysin tuntemattoman nettikirjottajan kanssa ))
Siksi trollien osaksi jää kirjoitella puuta heinää nettiin ja saada iloa siitä, kun joku ostaa omat halvat hahmo- ja tarinarakennelmat. Sinä annoit sille polttoainetta, taas.
Mulle on käynyt niin, että ei kaverit pidä yhteyttä enää pahemmin, kun on mennyt vähän huonommin. Ja on oma elämäntapa ja ajatukset lähtenyt varmaan monen mielestä liikaa eri suuntaan. Ja sitten alkoi itse erakoitumaan, kun ei halua kaataa ongelmiaan kenenkään niskaan. En olis uskonut, että näin alas henkisessä kivussa voi luisua. Pari kertaa viikossa tapaan järjestetyssä toiminnassa ihmisiä. Muun ajan ahistaa, enemmän tai vähemmän. On yksi ihminen, joka kestää mun jutut ja jolle voin vähän enemmän avautua. Mutta asuu ainakin toistaiseksi tällä hetkellä ihan eri puolella Suomea. Eli videopuhelua välillä vaan. Ei se syrjäytyminen ja erakoituminen tapahdu yhdessä hetkessä. Tuntuu, että ihmisarvo on jotenkin raiskattu. Mutta reagoin tietty kaikkiin tapahtumiin vähän herkemmin ja elän aisteilla koko ajan. Se kuluttaa energiaa.