Kun ei ahdista yhtään. Oli kyllä kiva päivä ihmisten parissa. Todettiin tänään yhdessä, kuinka kiva pieni porukka meillä on, kun nähtiin. Alkaisikohan tämä nyt pikkuhiljaa helpottamaan?
Eniten pelkään sitä, että en saa säilytettyä sitä vähän nöyrää ja hiukan pelokastakin mielentilaa ja palaan lähtöruutuun. Tai tuntuu, etten voi ihan lähtöruutuun palata, mutta huonon olon saa takaisin todella nopeasti, jos en ole vähän varuillani.
Täytyy alkaa työstämään niitä asioita, jotka niitä ongelmia on tuottanut. Taaksepäin kun katson, näen jotenkin onnettoman ihmisen siellä. Oikeastaan vaikka ei ole paljoa tapahtunut, niin aika iso harppaus kuitenkin, jos vertaa vaikka ihan vaan viime kesään.
Tuntuu että olen niin monta kertaa yrittänyt alkaa alusta ja hakannut päätä seinään. Nyt ei ole päihteet ongelma, vaan ihan muut elämän pikku haasteet. Hyväksyntään menee vielä aikaa, mutta eihän tässä ole mihinkään kiire.
Pelkään myös sitä pysähtyneisyyden olotilaa yhtä paljon. Paikoilleen ei voi jäädä, vaan sopivasti kiinni pitää olla jossain tehtävissä ja harrasteissa.
Mutta oli se ahdistuksessa ja itsesäälissä rypeminenkin tehtävä. Toivottavasti en siihen joutuisi enää, oli ihan kamalaa. Voin sanoa, etten ole näin kamalia tuntemuksia, mitä on suunnilleen vuodessa tullut, ennen tuntenut. Sieltä tuli ihan kaikki.
Täytyy muistaa olla kiitollinen joka päivä.
Eniten pelkään sitä, että en saa säilytettyä sitä vähän nöyrää ja hiukan pelokastakin mielentilaa ja palaan lähtöruutuun. Tai tuntuu, etten voi ihan lähtöruutuun palata, mutta huonon olon saa takaisin todella nopeasti, jos en ole vähän varuillani.
Täytyy alkaa työstämään niitä asioita, jotka niitä ongelmia on tuottanut. Taaksepäin kun katson, näen jotenkin onnettoman ihmisen siellä. Oikeastaan vaikka ei ole paljoa tapahtunut, niin aika iso harppaus kuitenkin, jos vertaa vaikka ihan vaan viime kesään.
Tuntuu että olen niin monta kertaa yrittänyt alkaa alusta ja hakannut päätä seinään. Nyt ei ole päihteet ongelma, vaan ihan muut elämän pikku haasteet. Hyväksyntään menee vielä aikaa, mutta eihän tässä ole mihinkään kiire.
Pelkään myös sitä pysähtyneisyyden olotilaa yhtä paljon. Paikoilleen ei voi jäädä, vaan sopivasti kiinni pitää olla jossain tehtävissä ja harrasteissa.
Mutta oli se ahdistuksessa ja itsesäälissä rypeminenkin tehtävä. Toivottavasti en siihen joutuisi enää, oli ihan kamalaa. Voin sanoa, etten ole näin kamalia tuntemuksia, mitä on suunnilleen vuodessa tullut, ennen tuntenut. Sieltä tuli ihan kaikki.
Täytyy muistaa olla kiitollinen joka päivä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse nuorempana usein ajattelin itseni lähes tainnoksiin kaikkea tuollaista mietiskellessä. Siksi tekstiäsi lueskellessa tuli mieleen, että ota lomaa itsestäsi. Älä pohdi itseäsi kipeäksi. Ole armollinen itsellesi ja unohda välillä kaikki itsessäsi. Väsytät itsesi noin.
Ööö sinä ajattelit itsesi tainnoksiin. Minä en ajattele itseäni tainnoksiin. Tein yhteenvedon viime aikojen fiiliksistä. Miten tuntuu siltä, että joidenkin ihmisten on tultava aina ylhäältä käsin antamaan neuvoja. Hyvää yötä!
Tämä kuvasi minua aika hyvin. Itselläni kiitollisuus auttoi minua ottamaan itseäni niskasta kiinni.
Aloin lukemaan hirvittäviä kirjoja, esimerkiksi Neuvostoliiton työleireistä. Tämä avasi silmäni kiitollisuudelle ja sille, miten ongelmani ovat kuitenkin pieniä verrattuna joidenkin kärsimykseen.
Aloin ajattelemaan itseäni kuin toisena ihmisenä. Joku, josta oikeasti väitän. En seurannut tunteitani ja halujani vaan tein niitä asioita, joita tekisin ja neuvoisin ihmistä tekemään, joka olisi tilanteessani. Tämä tarkoitti epämukavuusalueelle menemistä, mutta nyt olen vapaampi ja vahvempi kuin ennen.
Sulle lisää lukemista ; kiitollisuus lisääntyy
Viimeinen voltti kirj Mika Saukkonen
Vastuun Fight Back Pekka Hyysalo
Rakastu elämääsi
Marika Borg
Kun on allapäin, like me
Tällaisia kuunnellessa löytyy iloja elämästä
Sinä olisit ilo. .
Kiitos vinkeistä! Viimeistä lausetta en ymmärtänyt, kun oletan ettei varmaankaan tunneta.