Koneviestin päätoimittaja Eemeli Linna kuvailee pääkirjoituksessaan, että koneurakoitsijat ovat heikossa neuvotteluasemassa ja usein aliurakoitsijan asemassa teiden talvikunnossapidon osalta.
"Sopimukset räätälöidään urakoitsijoiden kanssa hyvin tapauskohtaisesti ja isojen toimijoiden etujen mukaisesti."
"Vaatimukset urakoitsijoiden suuntaan ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tilaajat laativat yhä monimutkaisempia erikoisehtoja ymmärtämättä asetettujen sääntöjen vaikutusta kustannustasoon."
Isot toimijat siirtävät hänen mukaansa kaikki toiminnan riskit urakoitsijoille.
"Kaupungilla ja isoilla tilaajilla on resurssit laatia sopimusehdot mahdollisimman edulliseksi tilaajan kannalta. ELY-keskuksen sanktiot vierähtävät sellaisenaan eteenpäin aliurakoitsijalle, jonka neuvotteluasema isoja toimijoita kohtaan on hyvin heikko."
Ensimmäinen sanktio voi olla sopimuksesta riippuen esimerkiksi 3 000 euroa, Linna kuvailee. "Seuraava on kaksinkertainen ja kolmas vielä tästäkin kaksinkertaistunut. Osalla sanktio on kymmeniä prosentteja vuosisopimuksesta."
Ongelmana on myös, että sanktioon johtava ongelma voi johtua kaupungin tai ison toimijan työpäällikön omasta epäröinnistä.
"Sääntöihin kuuluu, että kaupunki tai iso toimija hälyttää urakoitsijan liikkeelle, kun olosuhteet niin vaativat. Pelin henki on, että urakoitsijalle soitetaan mahdollisimman myöhään kustannusten pelossa", Linna kirjoittaa.
"Usein soitto tulee niin myöhään, että tilanne on jo lähtenyt käsistä, eikä sopimuksen kriteereitä voi enää mitenkään täyttää."
Ongelmat jäävät usein piiloon, koska sopimuksissa urakoitsijaa kielletään puhumasta sopimusten sisällöstä medialle tai ELY-keskukselle.
"Tämän vuoksi tämä on vaiettu ongelma ja vain jäävuoren huippu. Toivottavasti tämä on alku laajemmalle keskustelulle tästä hankalasta aiheesta. Peli ei ole reilua näin!"
"Sopimukset räätälöidään urakoitsijoiden kanssa hyvin tapauskohtaisesti ja isojen toimijoiden etujen mukaisesti."
"Vaatimukset urakoitsijoiden suuntaan ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tilaajat laativat yhä monimutkaisempia erikoisehtoja ymmärtämättä asetettujen sääntöjen vaikutusta kustannustasoon."
Isot toimijat siirtävät hänen mukaansa kaikki toiminnan riskit urakoitsijoille.
"Kaupungilla ja isoilla tilaajilla on resurssit laatia sopimusehdot mahdollisimman edulliseksi tilaajan kannalta. ELY-keskuksen sanktiot vierähtävät sellaisenaan eteenpäin aliurakoitsijalle, jonka neuvotteluasema isoja toimijoita kohtaan on hyvin heikko."
Ensimmäinen sanktio voi olla sopimuksesta riippuen esimerkiksi 3 000 euroa, Linna kuvailee. "Seuraava on kaksinkertainen ja kolmas vielä tästäkin kaksinkertaistunut. Osalla sanktio on kymmeniä prosentteja vuosisopimuksesta."
Ongelmana on myös, että sanktioon johtava ongelma voi johtua kaupungin tai ison toimijan työpäällikön omasta epäröinnistä.
"Sääntöihin kuuluu, että kaupunki tai iso toimija hälyttää urakoitsijan liikkeelle, kun olosuhteet niin vaativat. Pelin henki on, että urakoitsijalle soitetaan mahdollisimman myöhään kustannusten pelossa", Linna kirjoittaa.
"Usein soitto tulee niin myöhään, että tilanne on jo lähtenyt käsistä, eikä sopimuksen kriteereitä voi enää mitenkään täyttää."
Ongelmat jäävät usein piiloon, koska sopimuksissa urakoitsijaa kielletään puhumasta sopimusten sisällöstä medialle tai ELY-keskukselle.
"Tämän vuoksi tämä on vaiettu ongelma ja vain jäävuoren huippu. Toivottavasti tämä on alku laajemmalle keskustelulle tästä hankalasta aiheesta. Peli ei ole reilua näin!"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvä näin. Kiitos, että otit kantaa asiaan.
Tähän kaikkien kunnallisten toimintojen yksityistäminen johtaa. Ketjuttamiseen eli välistävetoon ja palvelujen ladun heikkenemiseen. Markkinatalous on hyvä keksintö, mutta kaikkia valtion ja kuntien palveluja ja velvollisuuksia ei tule yksityistää, ulkoistaa eikä edes kilpailuttaa. Koulutus, terveydenhoito, infra, vankeinhoito, vanhustenhoito, turvallisuus jne. Varsinkin kun kuntien järjestämät "kilpailutukset" ei ole järkevästi järjestettyjä ja vakavasti otettavia kilpailutuksia.
Kuuluuko teiden auraus ja kunnossapito kuntien, maakuntien, valtion tehtäviin? Kuuluu, mutta täytyykö kunnan ostaa se palvelu ostaa isoimmalta ja kalleimmalta toimijalta kuten RTK:lta, joka edelleen ketjuttaa, kilpailuttaa ja ostaa huomattavasti halvemmalla sekä siirtää palvelun toteuttamisvastuun alihankkijoilleen.
Sysmässä yksityistämiset, ulkoistamiset ja kunnan omaisuuden polkumyynnit on mennyt liian pitkälle. Kaikki tietää mikä puolue ja ketkä henkilöt on nämä virheet tehnyt. Kokoomus ei ole paikallisten pien- ja keskisuurten yrittäjien puolue vaan suuryritysten etua ajava puolue. Sysmän lämpölaitos on nyt ranskalaisen suuryrityksen omistuksessa!
Mitä tapahtuu sen jälkeen on Sysmän kunnanjohtajan ja konsulttien suosittelema ja puolustama Sysmän vesilaitoksen yksityistäminen on tehty? Kuka tulee lopulta parin shakki siirron jälkeen omistamaan Sysmän vesilaitoksen ja paljonko vedenhinta tulee nousemaan?
Kilpailu vesivarantojen ja infra omistuksesta on maailmalla täydessä vauhdissa. Jos jossainpäin maailmaa joku hölmö haluaa myydä kunnallisen vesimonopolin "säästötoimenpiteenä" - niin kansainvälinen ostaja (vesi Caruna) löytyy sekunnissa.
Paskaa ymmärtämättömille, a´la AvKusta.
Eihän mokomaa narikkaa kannata yhtiöittää, jos sen toimialaan kuuluu siirtää vain kusta, oli se sitten Av tai ilman. Liikevaihtokin on todennäköisesti alle miljoona ja verottajakin patistaisi toimimaan kommandiittiyhtiönä. Vastuuttomia yhtiömiehiähän kunnallishallinnosta löytyisi.