Pyhä Henki johdattaa totuuteen

Jää­hy­väis­pu­hees­saan Jee­sus sa­noi omil­leen: ”Te saat­te puo­lus­ta­jan; minä lä­he­tän hä­net Isän luo­ta. Hän, To­tuu­den Hen­ki, läh­tee Isän luo­ta ja to­dis­taa mi­nus­ta. Myös te olet­te mi­nun to­dis­ta­ji­a­ni, olet­te­han ol­leet kans­sa­ni alus­ta as­ti (Joh. 15:26).

Näin Jee­sus ei jät­tä­nyt omi­aan or­voik­si, vaan lu­pa­si Py­hän Hen­gen loh­dut­ta­jak­si, puo­lus­ta­jak­si ja to­tuu­teen oh­jaa­jak­si.

Jee­suk­sen seu­raa­jat kut­sut­tiin ai­van eri­tyi­seen teh­tä­vään. Hei­dät kut­sut­tiin jat­ka­maan sitä työ­tä, jon­ka Jee­sus oli aloit­ta­nut.

Ris­tin­kuo­le­man­sa jäl­keen Jee­sus il­mes­tyi omil­leen ja sa­noi: ”Rau­ha teil­le! Niin kuin Isä on lä­het­tä­nyt mi­nut, niin lä­he­tän minä tei­dät.” Sa­not­tu­aan tä­män hän pu­hal­si hei­tä koh­ti ja sa­noi: ”Ot­ta­kaa Pyhä Hen­ki. Jol­le te an­nat­te syn­nit an­teek­si, hä­nel­le ne ovat an­teek­si an­ne­tut. Jol­ta te kiel­lät­te an­teek­si­an­non, hän ei saa syn­te­jään an­teek­si.” (Joh. 20:19–23.)

Us­ko on Ju­ma­lan lah­ja, ja Pyhä Hen­ki ko­ko­aa seu­ra­kun­taa Kris­tuk­sel­le. Pyhä Hen­ki kut­suu ih­mis­tä Ju­ma­lan luok­se evan­ke­liu­min vä­li­tyk­sel­lä, syn­nyt­tää us­kon ja roh­kai­see säi­lyt­tä­mään us­kon ja hy­vän oman­tun­non.

Lut­her se­lit­tää kol­man­nes­sa us­kon­kap­pa­lees­sa: ”Minä us­kon, et­ten minä voi omas­ta jär­jes­tä­ni en­kä voi­mas­ta­ni us­koa Jee­suk­seen Kris­tuk­seen, Her­raa­ni, en­kä tul­la hä­nen ty­kön­sä; vaan Pyhä Hen­ki on kut­su­nut mi­nua evan­ke­liu­min kaut­ta.”

Evan­ke­liu­min työ­tä Jee­suk­sen seu­raa­jat te­ke­vät Py­hän Hen­gen voi­mas­ta. Läh­tö­koh­ta­na on rak­kaus ja kut­su Ju­ma­lan val­ta­kun­taan.

Ju­ma­lan seu­ra­kun­ta on siel­lä ja nii­den ih­mis­ten kes­kuu­des­sa, mis­sä Pyhä Hen­ki vai­kut­taa. Pyhä Hen­ki kut­suu, ko­ko­aa, va­lai­see, py­hit­tää ja Jee­suk­sen Kris­tuk­sen yh­tey­des­sä var­je­lee kris­ti­kun­nan ai­no­as­sa oi­ke­as­sa us­kos­sa.

Ju­ma­lan lap­set ovat Kris­tuk­ses­sa py­hiä. Kris­tus on omal­la ve­rel­lään os­ta­nut hei­dät va­paik­si syn­nin ja kuo­le­man val­las­ta.

Ju­ma­la il­moit­taa it­sen­sä meil­le eri­tyi­ses­ti Raa­ma­tus­sa ja tu­lee läs­nä ole­vak­si Py­hän Hen­gen kaut­ta.

Kris­tuk­sen työ jat­kuu Py­hän Hen­gen työ­nä Ju­ma­lan seu­ra­kun­nas­sa. Pyhä Hen­ki te­kee seu­ra­kun­nas­sa elä­vöit­tä­vää työ­tän­sä. Sen vai­ku­tuk­set nä­ky­vät Ju­ma­lan lap­sen elä­mäs­sä Py­hän Hen­gen he­del­mi­nä, jois­ta suu­rin on rak­kaus. Sen vuok­si Ju­ma­lan lap­sia yh­dis­tää toi­nen toi­siin­sa rak­kaus ja halu koh­da­ta lä­him­mäi­nen ar­mol­li­ses­ti.

Pyhä Hen­ki on Ju­ma­lan Hen­ki, joka avaa Raa­ma­tun, kut­suu Ju­ma­lan val­ta­kun­taan, pi­tää huo­len Ju­ma­lan seu­ra­kun­nas­ta, var­je­lee us­ko­mas­sa ja vie ian­kaik­ki­seen elä­mään.

Pyhä Hen­ki opet­taa ja joh­taa kaik­keen, mikä on oi­ke­aa ja tot­ta Ju­ma­lan ja ih­mis­ten edes­sä. Se kir­kas­taa Ju­ma­lan ar­mon, joka opet­taa Ju­ma­lan las­ta elä­mään Ju­ma­lan sa­nan mu­kai­ses­ti.

Ol­li Lohi