Länsimaisella ihmisellä on nykyään vapaa-aikaa enemmän kuin koskaan. On ristiriitaista, että siitä huolimatta kiire näyttää yhä vain lisääntyvän. Tähän on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut se, että yhteiskunnassamme sunnuntaista on monelle tullut arkipäivä muiden joukossa.
Martti Lutherin selitys kolmanteen käskyyn ”Pyhitä lepopäivä” on monelle tuttu: ”Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme väheksy Jumalan sanaa ja sen saarnaa, vaan pidämme sen pyhänä, kuuntelemme ja opimme sitä mielellämme” (Vähä katekismus).
Lutherin mukaan lepopäivän pyhittäminen merkitsee ennen kaikkea sitä, että varaamme itsellemme aikaa Jumalan sanan lukemiselle ja kuuntelemiselle. Apostoli Paavali muistutti nuorta työtoveriaan Timoteusta Raamatun tuntemisen tärkeydestä: ”Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen” (2. Tim. 4:15).
Raamattu on pyhää Jumalan sanaa, joka neuvoo ihmiselle tien pelastukseen. Pelkkä Raamatun ulkokohtainen tunteminen ei riitä, vaan pelastuakseen ihmisen täytyy kuulla ja uskoa Pyhässä Hengessä julistettu evankeliumi.
Jeesus lähetti seurakuntansa julistamaan evankeliumia kaikille luoduille (Mark. 16:15–16). Kun ihminen ottaa uskolla vastaan Jumalan seurakunnasta julistetun evankeliumin, hän saa sydämeensä Pyhän Hengen ja rauhan omalletunnolleen. Silloin myös Raamatun sanoma avautuu hänelle uudella tavalla.
Yksikään ihminen ei ole synnitön, vaan me kaikki tarvitsemme Jumalan armoa ja anteeksiantamusta. Vaikka haluamme elää ja uskoa oikein, joudumme syntiin ja teemme vääriä valintoja.
Kirkkomme vuoden 1948 Kristinoppi toteaa, että uskonelämän hoitamiseksi ”kristityn tulee ahkerasti käyttää Jumalan sanaa ja Herran pyhää ehtoollista, rukousta ja kristittyjen keskinäistä yhteyttä” (KO 77).
Usko syntyy ja vahvistuu Jumalan sanan kuulemisesta. Sen vuoksi on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että kiireistä huolimatta olisi aikaa pysähtyä Jumalan sanan kuuloon.
Jumalan seurakunnassa saamme kuulla evankeliumin ytimen, synninpäästön, joka julistetaan Jeesuksen sovintotyön perusteella. Jeesuksen veri puhdistaa omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa (Hepr. 9:14).
Evankeliumi rauhoittaa omantuntomme ja synnyttää meissä kiitollisuutta ja rakkautta Jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan.
Pekka Aittakumpu
Martti Lutherin selitys kolmanteen käskyyn ”Pyhitä lepopäivä” on monelle tuttu: ”Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme väheksy Jumalan sanaa ja sen saarnaa, vaan pidämme sen pyhänä, kuuntelemme ja opimme sitä mielellämme” (Vähä katekismus).
Lutherin mukaan lepopäivän pyhittäminen merkitsee ennen kaikkea sitä, että varaamme itsellemme aikaa Jumalan sanan lukemiselle ja kuuntelemiselle. Apostoli Paavali muistutti nuorta työtoveriaan Timoteusta Raamatun tuntemisen tärkeydestä: ”Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen” (2. Tim. 4:15).
Raamattu on pyhää Jumalan sanaa, joka neuvoo ihmiselle tien pelastukseen. Pelkkä Raamatun ulkokohtainen tunteminen ei riitä, vaan pelastuakseen ihmisen täytyy kuulla ja uskoa Pyhässä Hengessä julistettu evankeliumi.
Jeesus lähetti seurakuntansa julistamaan evankeliumia kaikille luoduille (Mark. 16:15–16). Kun ihminen ottaa uskolla vastaan Jumalan seurakunnasta julistetun evankeliumin, hän saa sydämeensä Pyhän Hengen ja rauhan omalletunnolleen. Silloin myös Raamatun sanoma avautuu hänelle uudella tavalla.
Yksikään ihminen ei ole synnitön, vaan me kaikki tarvitsemme Jumalan armoa ja anteeksiantamusta. Vaikka haluamme elää ja uskoa oikein, joudumme syntiin ja teemme vääriä valintoja.
Kirkkomme vuoden 1948 Kristinoppi toteaa, että uskonelämän hoitamiseksi ”kristityn tulee ahkerasti käyttää Jumalan sanaa ja Herran pyhää ehtoollista, rukousta ja kristittyjen keskinäistä yhteyttä” (KO 77).
Usko syntyy ja vahvistuu Jumalan sanan kuulemisesta. Sen vuoksi on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että kiireistä huolimatta olisi aikaa pysähtyä Jumalan sanan kuuloon.
Jumalan seurakunnassa saamme kuulla evankeliumin ytimen, synninpäästön, joka julistetaan Jeesuksen sovintotyön perusteella. Jeesuksen veri puhdistaa omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa (Hepr. 9:14).
Evankeliumi rauhoittaa omantuntomme ja synnyttää meissä kiitollisuutta ja rakkautta Jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan.
Pekka Aittakumpu
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.