...hieman kultsun luonteesta ja käyttöominaisuuksista? Millaisia urokset keskimäärin ovat toisille uroksille, löytyykö luonteenlujuutta (vrt. saku) minkä verran? Ovatko kultsut sellaisia tossukoita vai onko niillä omakin tahto ja kyky "ajatella" itse? Millaisia ovat kouluttaa (TOKO)? Kuinka korkea ja painava uroskutsu suunnilleen on?
Itselläni ei koskaan ole ollut kultsua, mutta ne, jotka olen nähnyt, ovat olleet joko kamalan flegmaattisia tai tyhmän oloisia... Paitsi yksi uros, jonka "tunsin" kun olin lapsi =)
Rotumääritelmähän on helppo löytää netistä, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan henkilökohtaisia kokemuksia.
Itselläni ei koskaan ole ollut kultsua, mutta ne, jotka olen nähnyt, ovat olleet joko kamalan flegmaattisia tai tyhmän oloisia... Paitsi yksi uros, jonka "tunsin" kun olin lapsi =)
Rotumääritelmähän on helppo löytää netistä, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan henkilökohtaisia kokemuksia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kultsut ovat luonteeltaan erittäin ystävällisiä, luottavaisia ja hyväntahtoisia ja suhtkoht helppoja koulutettavia. Kultainennoutaja on älykäs, ei tyhmä! Kultsut ovat erittäin seurallisia ja haluavat aina olla siellä missä muukin perhe on, yksin ei viihdytä, ainakaan omani ei viihdy.
Kultainennoutaja on erinomainen toko koira, yksi parhaimpia, sillä kultsu on luonnostaan halukas miellyttämään ihmistä. Tokon lisäksi kultsun kanssa voi mainiosti harrastaa vaikkapa agilityä, mejää, flyballia ja vesipelastusta. Kultainennoutaja kiltti ja äärimmäisen kärsivällinen lasten kanssa joten se sopii mainiosti myös lapsiperheeseen sekä ensimmäiseksi koiraksi.
Kulsu tarvitsee aika paljon liikuntaa, yksilöllisiä eroja kyllä löytyy, joillekin ei riitä edes parinkymmenen kilometrin juoksulenkki.
Kultaisellanoutajalla on kuten arvata saattaa erittäin voimakas noutamisvietti, joten ei pidä hermostua jos koira kantaa suussaan kaiken maailman myyrien raadoista kenkiin ja vaatekappaleisiin. ;) Kultsu on myös hyvävainuinen jälkikoira.
Kultainennoutaja uros on säkäkorkeudeltaan noin 56-63cm, poikkeuksia tosin löytyy. Omani (uros) on n.61cm. Kultsu uros painaa suunnilleen 25-42kg. Omani noin 40kg, mutta tiedän monta erittäin pienikokoista kultsu urosta, jotka painavat juuri tuon 25kg. Eli poikkeuksiakin on.
Oma urokseni on kohta kaksivuotias, enkä kadu hetkeäkään että valitsen kultaisennoutajan.
Muuten, kultsua ja sakua ei voi verrata keskenään, kaksi aivan erilaista, eriluonteista koiraa!
Tiesinkin, ettei niitä voi verrata keskenään, mutta tarkoitinkin vain ominaisuuksia kouluttamisen ja luonteen suhteen. En pidä "liian kilteistä" koirista, luonnetta kuitenkin pitäisi löytyä edes jonkin verran...
Helppo koulutettavuus ei minulle ole pääasia, oikeastaan päinvastoin, sillä pidän haasteista ja olen tottunut kovapäisiinkin koiriin =)
Kuinkas sitten kultsu maalla - viihtyykö ulkosalla (esim. työpäivän ajan hyvällä säällä toisten koirien kanssa häkissä, jossa lämmitetty koppi)? Entäs vietit - pysyykö aidatulla alueella vahtimatta (ei yritä hypätä yli tai kaivautua ali), eli vietit suhteessa kiintyvyyteen?
Vielä en ole ottamassa uutta koiraa, kolmessa on tarpeeksi, mutta ihan tulevaisuutta silmällä pitäen kyselen =)
No kyllä kultaiselta luonnetta löytyy..:) Ainakin omaltani ihan tarpeeksi. Monet, joilla ei ole henk.kohtaista kokemusta kultaisista pitää niitä kiltteinä ja lutusina säästöpankin ikkunakoirina. No kyllähän se paikkansa pitää että ne ovat kilttejä ja lutusia, mutta kyllä sen koulutuksessa huomaa, että omaa tahtoa ja luonnetta löytyy, ainakin omalla uroksellani.
Kultainennoutaja on keskimäärin helppokoulutettava, mutta sehän on yksilöstä kiinni. Toinen voi olla täysin kuuliainen emääntääsä/isäntääsä kohtaan, kun taas toinen tykkää vähän pullistella vastaa ja kokeilla rajojaan, omani lukeutuu tähän jälkimmäiseen.
Kultainennoutaja viihtyy paremmin maalla kuin kaupungin pakokaasujen ja melujen keskellä ja sanoisinpa ettei ole mitään ongelmaa jos jätät kultsun muiden koiriesi kanssa häkkiin ulos, silloin kun itse olet töissä tai missä sitten oletkin päivällä. Mutta tietysti vain hyvällä säällä, ei talvipakkasella! Kultsu on erittäin seurallinen joten uskallan väittää että se viihtyy varmasti 100% paremmin muiden koirien seurassa kuin yksin sisällä koko päivän.
Tuohon pihalla pysymiseen..Minusta se on vain koulutuksesta kiinni. Tottahan se on että vietit vie, jos jokin houkutteleva sorsa lentää yli (omani tosin vauhkoontuu jo harakasta), mutta hyvin koulutettu kultsu kyllä pysyy pihalla, kun välillä muistuttaa että minnekään ei ole asiaa lähteä. Näin ainakin meillä. :) Pari kertaa on käskystä huolimatta pihalta lähtenyt ja silloin tuli sankollinen vettä niskaan, eipä ole herra kolmatta kertaa rohjennut karata. ;) Pointtini on että kultsu kyllä pysyy pihalla kunhan sen sille kunnolla opettaa, jo pienestä pitäen.
Kultsu uros tulee kyllä toimeen toisten urosten kanssa kunhan se vain saa tarpeeksi koirakontakteja jo pennusta. Tämäkin on tietysti täysin yksilöllistä. Toinen saattaa rähistä minkä kerkiää, kun taas toinen on heti tuttavuutta tekemässä ja leikkimässä. Rähinänkin kyllä saa kouluttamalla pois ja viimeistään leikkauttamisella, vaikka tätä en kylläkään puolla.
kertoikin jo varsin paljon, lähes kaiken. Lisäisin kuitenkin sen verran, että niin uros kuin myöskin narttu tulevat erittäin hyvin toimeen samaa sukupuolta olevan kanssa! Mitään muuta lisättävää ei olekkaan :)
millainen kultsu on maalaiskoirana - tykkääkö olla häkissä esim. työpäivän ajan hyvällä säällä muiden koirien kaverina? Kuinka sulla?
koko lauma on sisällä samoissa tiloissa kanssamme täälä landella ;). Itse en miellä kultaista ulkokoiraksi missään tilanteessa. Ja tuo nyt oli oma vankka mielipiteeni, eikä siitä pidä suuttua!
kun ei täällä sisällä ole ketään ihmisiä silloin, kun ollaan ukon kanssa töissä ja koulussa päivällä...
Haluaisinkin vain tietää, tykkääkä kultsu olla toisten koirien kanssa hyvällä säällä ulkona mieluumin kuin yksinään sisällä....
Onhan meilläkin pojat meidän kanssa sisällä (ja millojn missäkin) silloin, kun ei olla töissä ja koulussa.
Ulkokoiraksi miellän koiran, joka asuu ulkona 24/7/365 ja siitä ei ollut nyt kyse :)
jolloin meillä oli vain yksi kultainen, joka joutui olemaan yksistään sen aikaa kun mieheni kanssa olimme töissä ja poika koulussa. Ei ollut ongelmia. Ihan totta on viimeinen kirjoituksesi kyllä ja siltä osin vedän kirjoittamani takaisin.
Kun nyt vastaan, että varmaan se haluaa olla ja viihtyykin kavereittensa kanssa ennemmin yhdessä kuin erotettuna, niin joku saa taas lisää vettä myllyynsä :(. Tosin oletan, että sinä ymmärrät mitä tarkoitan?
Mutta ei kai kukaan nyt voi ärsyyntyä sellaisesta asiasta, että koiraa kerrotaan voivan pitää ulkona muutamia tunteja päivässä asianmukaisissa oloissa sään mukaan... vai voiko?
Mitenkäs sitten se pihassa pysyminen...? Esim. tuolla minun saksanseisojasekoituksellani vietit tahtoo joskus vetää metsään päin, ei onneks vielä oo koskaan lähteny, mut aio kyllä kokeillakaan... Siks ollaankin hankkimassa n. kaks kilometriä lautaa aitaa varten, häkki on jo =)
kun issu on kyseessä, niin vaikka mistä tahansa kärpäsestä tehdään härkänen ja herjaukset onkin sitten sen mukaisia.
No johan on teillä aidan lyömistä, en haluaisi olla samassa hommassa. Verkon laittaminen olisi helpomapaa ja mahdollisesti myöskin halvempaa.
Kyllähän se vietti vie, jos ei koiruus ole hallinnassa, tai niitä on kovinkin monta irrallaan samanaikaisesti, eli meillä nämä kuvittelevat saavansa ilmastakin linnun kiinni ja meno on sen mukaista hetken, mutta kun sitten mamma kerran avaa suunsa, niin jopas palataan lähtöpisteeseen, tosin se lintu kyllä olis kiinnostanut enempi :).
sama juttu meillä, eikä pojat lähdekään mihinkään, kun ollaan niiden kanssa, mutta tarkoitinkin tässä pihassa pysymistä ilman valvontaa. En ole koskaan jättänyt poikia ulos ilman valvontaa kuin korkeintaan pariksi minuutiksi, kun olen käväissyt sisällä, sillä tässä lähellä kulkee tie.
Aita ei tule olemaan kahta kilometriä pitkä, mutta niin paljon siihen tulee lautaa, jotta ei koirat mene yli tai ali tai välistä sille päälle sattuessaan. On mukava sitten kotona ollessaan antaa koirien olla koko piha-alueella vapaasti ilman, että koko ajan pitää huolehtia niiden perään =)
Jospa sulle (tai mulle) ei nyt tästä kukaan suuttuis.
Tiedätkö kerran minulle soitti eräs rouva, joka kysyi meiltä pentua. Aikamme juteltuamme kysyi minulta pysyykö pihalla? Kysyin aidasta ja tämä vastaa jotta ei kai hän sellaista rumilusta voi laittaa maisemaa pilaamaan. Siksi hän sitä kysyikin. Kehoitin rouvaa kaivelemaan puhelinluettelon keltaisilta sivuilta puusepän osoitteita ja kerroin iloisesti sellaisen koiran pysyvän pihassa ellei sitä joku pölli ja hiljainenkin on.
Tottahan tuo, mutta on sellaisiakin koiria, jotka ei kirveelläkään ;) lähde kotipihasta mihinkään, ei edes jäniksen perään. Meillä oli mm. sellainen sakunarttu ja musta käppänä. Asuttiin silloin ok-talossa lähiössä (olin lapsi).
Koulutuksestahan se on 85 prosenttisesti kiinni, pysyykö koira itsekseen pihassa vai ei, mutta kyllähän ne vietitkin melko paljon määrää, eikö vain?
Aitahan voi olla kauniskin ja rajaa maisemaa mukavasti, jos sen kerralla kehtaa tehdä kunnolla.