Välillä minusta tuntuu etten ansaitse elää. Mitä jos kaikki olis paremmin jos olisin kuollut synnytyksessä eikä olisi pelastettu? Ihmiset kiusaa mua muka huumorilla mutta mä luulen että johtuu mun erilaisuuden vuoksi. Synnyin puheviiväisenä, ja luulen että mun aivotoiminta on hyvin abnormaali. En alun perin osannut ilmaista itseäni ja mun ajattelu on ollut hyvin outoa eikä rationaalista vaikka yritän olla rationaalinen. Moni ihminen ei sitä tajua eikä anna sympatiaa. Olen itse aika sympaattinen muita kohtaan mutta mua kohtaan ollaan aika epäreilu ja ilkeä. Se ärsyttää että mun pitäis aina ymmärtää muita mutta kukaan ei ymmärrä minua.
Ansaitsenko elää?
Anonyymi
5208
0Äänestä
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä sinä ansaitset elää siinä missä muutkin, miksi edes kysyt muilta lupaa siihen?
Se että sinua kiusataan ei muuta sitä tosi asiaa. Se vika on niissä kiusaajissa.
Et voi sille mitään millainen olet, mutta kiusaajat voisivat käyttäytyä toisin. Ovat näköjään valinneet olla paskamaisia. Nosta itsellesi hattua kun sinä et ole sellainen.
Tämä maailma on epäreilu persoonallisille ihmisille. Jotkut idiootit eivät vain osaa käsitellä sitä, joten ihan heidän omaa vajaavaisuutta se on.
Erillaisuus on myös rikkaus.
Aloittaja; luin postauksesi enkä löydä sitä "viallisen" tai "poikkeavan" ihmisen laatimaksi, päin vastoin. Osaat ilmaista itsesi varsin hyvin ja selkeästi.
Luulenpa että olet herkkä ihminen joka tuntee syvästi. Koet kaikki tunteet voimakkaasti ja teet johtopäätöksiä ja olettamuksia kaikesta kuulemastasi, varsinkin siitä mitä pidät itseesi kohdistuneeksi kiusaamiseksi?
Itsetuntosi on huono, mutta hyvä asia tietää on että sitä voi kehittää! Voit oppia arvostamaan itseäsi ja rakastamaan itseäsi juuri omana itsenäsi. Juuri nyt et usko että sinussa on mitään hyvää ja tunnet syvää huonommuutta. Täysin turhaan.
Itsetunnon vahvistamisesta voit lukea esim täältä https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/hyvä-itsetunto-optimistista-realismia
Ei elämää tarvitse ansaita! Elämä on annettu nautittavaksi.
En vaan välillä pysty hyväksymään itseäni. Välillä saatan raivostua ihmisille jotka ovat mua kohtaan törkeitä, vaikka yritän olla mukava ja rauhallinen niin silti väkivalta maistuisi suussa. Mä en usko että tasavertaista maailmaa koskaan tulisi, ehkä pitäis vaan tappaa itseni.