Elikkäs seurustelen bipon kanssa ja elämähän ei ole luonnollisesti tasaista ja oon parhaani mukaan siihen koittanut sopeutua. Kuitenkin riitaa tulee siitä että välillä on pitkiäkin jaksoja ilman seksiä ja minkään näköistä läheisyyttä. Muutenkin hän on silloin todella poissa oleva ja tuntuu kuin ei olisikaan tyttöystävää, eikä hän minusta silloin välitä. Hyvinä kausina kuitenkin hän on rakastava ja oikeestaan kaikkee mitä voi toivoa. Mut pointti on nyt tässä että hän sanoi mulle että voisin hankkia jonkun sivu suhteen jossa saisin tyydytettyä haluni, kun hän ei niitä voi toteuttaa. En tiiä mitä ajatella tosta. En ikinä voisi pettää mut luvan kanssa sit niin en tiiä. Vai onks toi sit jotenkin tapa saada mut toimii ns huonosti ja sit se oikeuttais hänet toimimaan samanlailla. En tiiä, en oikein saanut selvää mitä hän ajo takaa tolla.
Irtoseksiä vai ei?
Anonyymi
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
No mikset voi yksin hoitaa tyydytyksesi?
Ei se tietysti nyt ihan sama ole todellakaan kuin toisen kanssa. Mut kun kumminkin tiedät et jossain vaiheessa taas saat häneltä läheisyyttä ja harrastatte seksiä.
Itse haluan vain omaa kumppania. Mun ei koskaan tee niin paljon mieli et en sais sitä yksin sit tarvittaessa hoidettua.
No siis olen kyllä tähän asti hoidellutkin ja ei siinä sinänsä mitään vikaa oo, mut nytkin on mennyt reilu 4kk ilman seksiä hänen kanssaan, niin vähä rupee olee liian pitkä kausi ilman toisen kosketusta...
No joo, rupeaa jo kuulostamaan pitkältä ajalta!
Erikoinen ehdotus, mutta sairauden kuvaan kuuluu tuollaiset oikut. Mitä jos hän kokee itsensä riittämättömäksi ja siksi ehdotti? Mä sanoisin, et hei rakas, mitä sä puhut! En tietenkään tee mitään sellaista olen sun kanssa, vaikka on erilaisia kausia.
Kysy siltä miksi puhuu tuollaisia. Kysy eri hetkinä. Mitä itse haluat? Kai sitä on kaikenlaisia avoimia ja sekasuhteita, itse en pystyis mihkä tommosiin, menis maku koko suhteesta.
Hyvä neuvo. Aina kannattaa yrittää jutella yhä uudestaan. En myöskään hakis muita. Joko ollaan yhdessä kaikkine kausineen tai täysin erillään. Vaan jokainen tavallaan.
Joo tämä. Olen samaa mieltä. ☺️
Joo en mäkään haluais lähtee tommoseen ku ei oikein sovi omiin moraaleihin. Mut en tiiä sit kuinka kauan tässä pitää ootella ennen ku saa ja kuinka kauan sekään ilo sit kestää...
Ei suostu puhumaan kun ei tiedä mikä itseään vaivaa. Hyväksyn sen ja hän kyllä kuuntelee minua, mut tuntuu että ei ymmärrä tai ei edes halua ymmärtää tai ainakaan tehä mitään asialle. Mut olen sanonut hänelle että en halua olla kuin hänen kanssaan ja se on viimenen vaihtoehto että tulis joku kolmas suhteeseen.
Mulle riittäis niinä huonoina kausina, jos edes joskus maattaisiin sylikkäin.
Täysin samaa mieltä! Mulle riittäisi huonoina kausina se että saisin olla lähellä ja hoivata. Silittää selkää hiuksia ja niskaa. Tai vaan olla kiinni. Minkään ei tarvis johtaa mihinkään, jos kuitenkin alkais siinä haluttaa, hoitaisin itseni vaikka suihkussa, etten painosta toista ja olisin ikionnellinen siitä lähellä olosta ☺️
Joo siis mut ku se ongelma on se että ei oo mitään läheisyyttä. Ei lähekkäin oloo, ei seksi, ei juurikaan ees puhuta mistään. Hän vähä niinkun pakoilee minua ja omaa osuuttaan suhetta kohtaan. Siks varmaan on sit ehottanut syrjähyppyy... ja siis hän käyttää paljon enemmän aikaa muiden läheisten kaa ja ns mielistelee heitä mielummin. Mä oon sen hyväksynyt että en saa sitä mitä haluaisin aina häneltä. Mut tuntuu kyllä pahalta ku ei tunne itteensä rakastetuks ja halutuks suhteessa...
Hän työntää pois jos yrittää mitään henkistä tai fyysistä kontaktia saada häneen.
Ai no, eipä tässä sitten auta meidän tuntemattomien neuvot. Toi nyt alkaa kuulostamaan siltä, että teillä on suhteessa muitakin selvitettävää asioita, kun se bibolaarisuus.
Kukin tavallaan, itse mielummin lopettaisin suhteen, kun rupeaisin itselleni ulkopuolisista hakemaan yhtään mitään.
Kuuluu sairauden luonteeseen.
Tiedän ja oikeestaan enemmän on häirinnyt se että ei oo tehnyt mitään sen eteen että jakso olis lyhyempi ja sais hoitoo paremmin, munkin kehotuksesta ei oo mitään edistystä tullut.
Niin oon miettinyt samaa, mut ehkä nyt ei oo oikee aika keskustella niistä, kun ei nää omaa napaa pidemmälle. Oon aatellut sit ottaa asian keskusteluun kun ns alkaa normaali kausi ja asioista voi keskustella normaalisti ilman suurempia konflikteja.
Varmasti vaikea tilanne. Ei kuulosta hyvältä jos et tunne itseäsi halutuksi ja rakastetuksi. Sun täytyy toimia omaksi parhaaksi ja omista tarpeistasi käsin lopulta.
Niin ei vaan haluais luovuttaa toisen suhteen ku tietää että siellä sisimmässä on se rakastava ihminen joka välittää. Mut en kyllä pidemmän päälle rupee kattelee tämmöstä, jos asioihin ei tuu mitään muutosta.
Puolisosi siis säätää jo ympäriinsä. Varsinkin jos ottaa yhtään brenkkua niin lähtee kenen matkaan tahansa. Ja ei edes nauti siitä itse.
No korkeintaan viestittelee jos ees sitäkään. Lääkityksellä on mut ei tunnu auttavan hirveesti näihin mania kausiin. Alkoholia ei nauti ollenkaan kun ei sovi lääkkeen kanssa. Oon ite kyllä tehnyt tiukat rajat pettämisen suhteen ja siks vähä outoo että mulle sen sallis kumminkin.
en ymmärrä , naisia löytyy ... mikä on se ongelma? oletteko kaikki "suurimmat omistajat" , ettei mikään muu ole mahdollista.