Mä en jaksa mitään. Päivittäin toivon kuolevani. Mulla ei oo kavereita kun muutama kännikaveri. Yksi ystävä joka asuu satojen km päässä. Päivisin liikun, teen ruokaa ja illat katon telkkaria, yksin. En ole työelämässä ihan tän voinnin takia. Oon 10 v. Syönyt ssri lääkkeitä. Nyt pitäisi alkaa Lamictalia syömään. Voisko se pelastaa mut vai pahentaa vaan. Auttakaa!
Mitä mä teen lääkkeen suhteen
Anonyymi
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Soita mielummin sille ystävälle..
Onko sulla kaksisuuntainen mielialahäiriö? Eivät lääkkeet ole mitään peikkoja ja jos aivokemiasi tarvitsee lääkkeitä ne voivat parantaa oloasi. Kannattaa pysyä kännikavereista erosta ja tarvittaessa käydä keskustelemassa alkoholin käytöstä ja varsinkin kysymyksistä jotka uudessa lääkityksessä mietittyttää, vaikka psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Joku harrastus voisi tuoda sisältöä päiviin.
Ei oo kaksisuuntaista diagnosoitu. Kovasti haluaisin sosialisoida ihmisten kanssa ja harrastaa, mutta oon niin väsynyt et et oikein jaksa mitään muuta kun kaupassa käynnit.
Kyllä ap:lla on kaksisuuntainen mielialahäiriö; siitä pahemmasta päästä.
Sen lääkitsemiseen tarvitaan psykiatrin pätevyys. Siks netissä jatkuva kapina yleensä psykiatriaa vastaan.
Miten voit sanoa näin aloittajalle?
Reseptihuumeet eivät auta, vaan pitemmän päälle voivat jopa pahentaa oloa. Oletko yrittänyt päästä esim. terapiaan?
Ei lääkkeet yksistään ole mikään poppakonsti, ne ei sua pelasta.
Kännääminen kannattaa myös lopettaa ja keskittyä elämään.
Jos vetää viinaa ja lääkkeitä eikä tee mitään muuta niin kyllähän siinä elämä aika ykstoikkoiseksi käy ja alkaa masentaa ja ahdistaa.
En kännää kun pari krt kk.
Ap
Se on sentään ihan hyvä juttu ettet enempää ryypiskele.
Miksi sulla ei ole kavereita, tai ystäviä kuin niin kovin kaukana?
Oletko ehkä joutunut muuttamaan jonnekin mistä et ketään tunne ja vanhat kaverit jääneet kauas?
Sorry ku kyselen, ois vaan kiva tietää. Itsekin elelen aika pitkälti yksikseni kotona eikä tää mitään kivaa ole.
Illat menee usein telkkaria katsellessa, joo.
Ulos kun lähden niin usein kavereita ja tuttuja näkee mutta kotona oon aina yksin.
Mun ongelma on se kun oon fyysisesti aika huonossa kunnossa enkä sen takia jaksa aina jonnekin lähteä.
Sitä vähän niinkuin " putoaa kelkasta " ku sairastuu, itsellä vauhti hidastuu ja muut jatkaa porskuttamista. Eikä ne sitten enää pudokkaasta kummemmin välitä. Toki nähdessä kovasti kuulumisia kyselevät ja " niin kiva nähdä " ym.
Mulla ei onneksi ole kuitenkaan masennusta ollut ja toivottavasti ei tulekaan. On ollut jo elämän varrella riittävästi noita pääpuolenkin ongelmia.
Lääkkeet pois ja lievää kannabiksen polttoa tilalle sekä henkistä kirjallisuutta 👍
Sitten pois molemmat jossain välin kun kerkiää 👍