Ei vain pettäminen vie luottamusta.
Nainen, josta erosin, sanoi vuosien kuluessa joitakin kertoja niin pahasti ja sellaisilla hetkillä, että en kykene millään antamaan anteeksi sitä.
Mielellään olisin vielä ystävä hänen kanssaan. Koetan järkeillä, että kannattaa unohtaa, ja kannattaa antaa anteeksi, mutta jotain ei vain näköjään voi. Niin että kun hän kysyy, voisinko kuvitella että joskus taas olisimme yhdessä, on sanottava että en voi.
Luottamuksen pettäminen on tässä tapauksessa sitä, että voidaan olla yhdessä, tuntuu että on hyvä tunnelma ja läheisyyttä, ja itse on avoimena omana itsenään ja juttelee hyväntuulisesti jotain, ja YHTÄKKIÄ naisen sisällä jossain joku minun sanomani sana osuu väärään rattaaseen ja nainen kiihtyy 0-100 hetkessä ja sanoo jotain tosi syvälle käyviä loukkauksia minulle. Ja sitten riidellään.
Tällaista kun tapahtuu tarpeeksi monta kertaa, ei voi enää luottaa mihinkään läheisyyteen. Kaikki vaikuttaa petokselta. Älä lähentele. En usko sinua.
Nainen, josta erosin, sanoi vuosien kuluessa joitakin kertoja niin pahasti ja sellaisilla hetkillä, että en kykene millään antamaan anteeksi sitä.
Mielellään olisin vielä ystävä hänen kanssaan. Koetan järkeillä, että kannattaa unohtaa, ja kannattaa antaa anteeksi, mutta jotain ei vain näköjään voi. Niin että kun hän kysyy, voisinko kuvitella että joskus taas olisimme yhdessä, on sanottava että en voi.
Luottamuksen pettäminen on tässä tapauksessa sitä, että voidaan olla yhdessä, tuntuu että on hyvä tunnelma ja läheisyyttä, ja itse on avoimena omana itsenään ja juttelee hyväntuulisesti jotain, ja YHTÄKKIÄ naisen sisällä jossain joku minun sanomani sana osuu väärään rattaaseen ja nainen kiihtyy 0-100 hetkessä ja sanoo jotain tosi syvälle käyviä loukkauksia minulle. Ja sitten riidellään.
Tällaista kun tapahtuu tarpeeksi monta kertaa, ei voi enää luottaa mihinkään läheisyyteen. Kaikki vaikuttaa petokselta. Älä lähentele. En usko sinua.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Aaaah Ooooh....
Totta turiset.
Mä en suoriudu tällä hetkellä, koska muutama huolella valittu haukkumasana kriittisillä hetkillä on saanut mut aivan viistoon.
Kiusoittelevana luonteena toinen ei ymmärrä millään että "kunhan vain vitsailin" ei nyt toimi.
Monet asiat, joita kokee itselleen tärkeäksi, rikkoutuu menee säröiksi, yllättyy toisesta ikävällä tavalla, ei unohdu miehiltäkään. Usein kuullut sanottavan, et naisilla on näistä norsun muisti, uskon et niin on tunteellisilla miehillekin? Luottamus ei synny hetkessä, mut sen voi menettää hetkessä.
Yrititkö keskustella hänen kanssaan tilanteiden jälkeen, mikä hänelle tuli? Kuulostaa epävakaalta personallisuushäiriöltä. Siihen liittyy tuollaista, että jokin toisen sanoma saattaa herättää vanhan traumaattisen kokemuksen pintaan ja voi sanoa niin törkeästi, että itsekin yllättyy. Jos on vaikea-asteisena, ymmärrän kyllä että tunteet viilenee ja haluaa erota. Itse saan kyseiseen "vammaan" DKT- hoitoa. Minulla on lievänä se, mutta kaikkea muuta siinä ohella. DKT= dialektinen käyttäytymisterapia.
Tiedostiko tämä naisystäväsi tämän ja saiko siihen hoitoa?
Voin miettiä tuota mutta en oikein usko että tuosta on kyse.
Kyllä hän anteeksi on toisinaan pyytänyt ja todennut erehtyneensä tai olleensa kohtuuton.
Halusin vain puhua siitä, kun yleensä sanotaan että keskustelu auttaa ja anteeksipyyntö voi paikata riidat. Mutta minä olen sitä mieltä, että jos sykli väärinkäsitys-loukkaus-anteeksipyyntö toistuu tarpeeksi, ja loukkaukset ovat todella syvälle käyviä, ei anteeksipyynnöillä sitten lopulta enää pysty paikkaamaan mitään. Silloin mitään toivoa ei ole enää, ei vaikka minä itse koettaisin miten olla anteeksiantavainen. Jonkun rajan jälkeen sielu ei enää vain taivu siihen.
Tai hän on saanut jotain rikottua itsessäsi. Ymmärrän hyvin. Tuntuu, että itse olen vetänyt puoleeni luonnehäiriöisiä ihmisiä. Mutta minussa on myös se vika, etten ole pystynyt olemaan tilanteissa riittävän jämäkkä. Ihmiset kyllä huomaa sen, että toisen rajojen yli voi kulkea. Ja sitten kun olen jossain kohtaa kerännyt tarpeeksi itseeni, niin saatan räjähtää. Tulee esiin aivan erilainen puoli itsestäni. Olen nykyään aika erakko ja ihmissrka.
Enkä siis nykyään enää räjähtelee, mutta eristäydyn kaikesta.
Toi on totta. Ei se anteeksipyytely loputtomasti toimi tai asioita korjaa, jos se luokkaava käytös tai puhe toistuu aina vaan vaikka siitä on keskusteltu.
On sanottu kuule mitä vain, vaikka tekee kipeää Ei auta.
Montako nikkilä sinulla M oikein on?