Pirkkalan historia

Juu ja Pirkkalan keskus oli Nokian keskusta. Nokian kirkko oli Pirkkalan kirkko. Pitäjän asukkaista suurin osa asui ns. pohjois puolella, nykyisen Pirkkalan puoli oli ns. maalaispitäjää. Pispala oli myös Tampereen viereen kiinnittynyt keskittymä jossa asui ns.vähäosaisia tämä oli taakka Pirkkalalle ja tämä ns. Työnnettiin Tampereen vastuulle.
Nokia nimen valintaan on legendan mukaan valtion johtokin puuttunut siten että Nokiasta tuli Nokia.

Käsittääkseni Nykyiselle Pirkkakalalle oli uhka pakkoliitosta Tampereeseen ja täten Pirkkala nimi olisi jäänyt kokonaan pois, mutta jos jollain on parempaa / oikeaa tietoa niin kertokoon

Kun kunta jaettiin pohjoiseen ja etelään, niin etelään (nyk.Pirkkala) jäi vain vähäinen asumus. Tästä mietin että oliko tämäkin pohjoisen halu irrottaa tälläiset alueet

Anonyymi kirjoitti:

Kun kunta jaettiin pohjoiseen ja etelään, niin etelään (nyk.Pirkkala) jäi vain vähäinen asumus. Tästä mietin että oliko tämäkin pohjoisen halu irrottaa tälläiset alueet

Ajttelen asian näin, että kunnan jakaannuttua etelä-Pirkkala erkaantui pääpitäjästä, kirkko ja pitäjän keskus jäi tulevaan Nokian kaupunkiin.
Etelä-Pirkkala oli lähempänä Tamperetta kuin vanhaa pitäjää, kun sinne ei ollut tie yhteyksiä, hevosilla jouduttiin kiertää Tampereen tai wesilahden kautta…

Anonyymi kirjoitti:

Ajttelen asian näin, että kunnan jakaannuttua etelä-Pirkkala erkaantui pääpitäjästä, kirkko ja pitäjän keskus jäi tulevaan Nokian kaupunkiin.
Etelä-Pirkkala oli lähempänä Tamperetta kuin vanhaa pitäjää, kun sinne ei ollut tie yhteyksiä, hevosilla jouduttiin kiertää Tampereen tai wesilahden kautta…

Lue lisää

Näin pohditaan asiaa Sankilan kartanon nettisivuilla:_

Mutta mennään ajassa reilut sata vuotta taakse päin, kansalaissodan tietämille.
Miksi pirkkalalaiset oikeastaan halusivat oman kunnan ja seurakunnan?
Suurin katalysaattori intoon itsenäistyä taisi olla Pyhäjärvi. Tämä vesi bloggasi ikävästi eteläpirkkalalaiset eli meidät nykyiset pirkkalalaiset järven taakse. Kirkko ja pappila, sen ajan hengellisyyden, henkisen ja sivistyksen polttopisteet olivat nykyisen Nokian puolella. Eli väärällä puolella järveä.

Siihen maailman aikaan ei ollut Rajasalmen siltaa ja moottoroidut menopelit olivat pääosin vain kaukainen unelma.
Pyhäjärvi ylitettiin veneellä soutaen. Talvella oli helppoa, kun oli jäätie, reki ja hevonen. Rospuuttoajat olivat viheliäisiä.
Se liittyikö Pirkkalan itsenäistymistarve kansalaissotaan, sen haavoihin ja arpiin, sitä emme tiedä, mutta sekin on mahdollista.
Oli kuitenkin tullut selväksi, että täkäläiset, pirkkalalaiset, tunsivat tarvetta omaan kirkkoon ja sen myötä omaan seurakuntaan sekä omaan kuntaan.
Itsenäistymisprojektin työstäminen alkoi vuoden 1917 alkutienoilla.
Suuri väenkokous järjestettiin Sankilan kartanolla heinäkuun 22.päivä 1917. Kokouksessa päätettiin, että tuomikapitulilta haetaan päätöstä, jonka mukaan seurakunta jaetaan niin, että Pyhäjärven eteläpuolelle, nykyisen Pirkkalan paikalle tulee oma seurakunta.
On erittäin huomionarvoista, että siihen aikaan kirkko oli ykkönen ja sekularisoitunut kunta kakkonen. Niinpä laki oli sellainen, että uusi kunta piti muodostaa seurakunnan rajojen mukaan.
Täten Sankilan kartanolla pidetty, luullaksemme väkevä ja tunteikas, täynnä itsenäisyyttä ja kotiseuturakkautta ollut väenkokous päätti Pirkkalan seurakunnan ja kunnan perustamisesta.
Tuomiokapituli oli myötämielinen päätökselle. Lopullisen sinetin Pirkkalan seurakunnan ja kunnan itsenäisyydelle antoi valtioneuvosto.
Se tapahtui 23.2.1921.
Sata vuotta sitten syntyi siis Pirkkala.