Ilta lehdessä luki että suomessa on romaneja 10-12 tuhatta. Sama lukee 70 luvun tietosana kirjassa. Eikö muka lisääntymistä ole tapahtunut?
Romanien määrä?
Anonyymi
8217
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suomessa ei pidetä kirjaa väestöstä etnisyyden tasolla, joten kyseessä on valistunut arvio. Äidinkielen mukaan kyllä pidetään kirjaa, mutta käytännössä useimpien romanien äidinkieli on suomi. Lisäksi seka-avioliitot vaikuttavat asiaan.
Tuosta edellisestä unohtui vielä se, että Ruotsissa asuu noin 4500 Suomen romania tai siis ihmistä joiden tausta on tämä ja heillä on edelleen tiiviit suhteet Suomeen. Heidänkään määränsä ei ole merkittävästi lisääntynyt viime vuosikymmeninä.
Geneettinenpullonkaula johtaa yleensä hedelmättömyyteen ja väestön sukupuuttoon.
Kertoisitko pari esimerkkiä?
Kantasuomalaisten määrä ei ole vain pysynyt edes samana vaan pienentynyt. Ellei maahanmuuttoa olisi, suomen asukasluku olisi pienentynyt jo useita vuosia. Onko tässä jo olemassa vai odotettavissa pullonkaula?
Pienet populaatiot homotsygoituvat kuten suu- retkin sukusiitoksen ja linjasiitoksen seurauk- sena (pienessä populaatiossa on myös todennä- köisempää että sukulaiset päätyvät pariutumaan kuin suuressa populaatiossa missä valinnanvaraa on enemmän). Lisäksi niissä häviää geneettistä materiaalia (eri geenimuotoja) ihan vain geneet- tisenajautumisen ja pienen populaatiokoon seu- rauksena. Geneettinen ajautuminen tarkoittaa
eri geenimuotojen satunnaista yleistymistä tai harvinaistumista ja on siis valinnan vastakoh- ta. Ajan kuluessa sukusiitosaste nousee pienissä populaatioissa vaikka niissä ei olisikaan sukusii- tosta. Ne ovat siis isoja populaatioita herkempiä ajautumaan epätoivottuun suuntaan
Samaperintäisyys eli homotsygotia voi olla yksi- lön kannalta hyödyllistä tai haitallista, mutta mitä suurempi osa eliön perimästä on samaperintäis- tä sitä todennäköisempää on, että jokin näistä samaperintäisistä geeneistä osoittautuu haitalli- seksi resessiiviseksi alleeliksi (useat perinnölliset sairaudet). Joskus yksilölle olisi myös suoranaista hyötyä olla heterotsygoottinen (mm. immuni- teettigeenit). Populaation kannalta homotsygotia vähentää populaation kykyä sopeutua muuttuviin oloihin. Sekä sukusiitos että linjasiitos lisäävät homotsygotiaa ja siten kasvattavat yksilöiden ris- kiä sairastua resessiivisesti periytyviin sairauksiin. Pienet populaatiot käyttäytyvät jossain määrin eri tavoin kuin isot populaatiot ja ovat yleisesti suuria populaatioita herkempiä homotsygoitumiselle.
Miksi käytät väliviivaa mitä kummallisimmissa paikoissa. ----