Toisessa keskustelussa tällainen väite esitetään.
Onko suurille vesille tehdyn 28-jalkaisen veneen riki vahvempi suhteessa siihen kohdistuviin voimiin kuin vaikkapa 60-jalkaisen Rassyn?
Onko suurille vesille tehdyn 28-jalkaisen veneen riki vahvempi suhteessa siihen kohdistuviin voimiin kuin vaikkapa 60-jalkaisen Rassyn?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mikä sille voisi olla perusteluna?
Luetaan uudelleen, ennenkaikkea siellä toises keskustelussa sanottiin että ison veneen riki kun tulee alas niin se herkemmin rikkoo veneen, kuin pienemmässä veneessä. Siellä sanottiin että tukeva pikkuvene säilyy ympärimenojen jälkeen paremmin veneessä olijoille suojaa antavana kuin iso vene. Joku 20 metrinen masto on varmasti tuhovoimaisempi alas tullessaan kuin 10 metrinen. Kyllä moni myös sanoo että pienempi vene hajoaa vähemmän kovissa tilanteissa kuin iso. Mistä johtuu? Liikkuu paremmin ylivyöryvän aallon mukana kuin iso? Vähemmän pinta-alaa niin kohdistuu pienemmät voimat?
Tilastollisesti ottaen varmaankin on, mutta mikään ei sinänsä estä tekemästä suurempaan veneeseen saman varmuuskertoimen rikiä kuin pienempäänkin.
Syynä on että yleensä pienen vneen riki on yksisaalinkinen, mutta suuressa saalinkipareja on kolme tai enemmänkin. Se mahdollistaa suurempaan veneeseen pienemmän jäyhyysmomentin poikittaissuunnassa ilman nurjahdusta suhteessa puristuslujuuteen. Toisin sanoen pienessä veneessä nurjahdus on yksinään mitoittava tekijä vaikka puristuslujuudesta käytettäisiin vain murto-osa mitoituskuormassa, mutta suressa veneessä riki on paremmin painoltaan optimoitu, eli suurempi osuus myös puristuslujuudesta hyödynnetään.
Asiaan vaikuttaa myös että isommat veneet ovat suhteessa pituuteensä yleensä kapeampia, ja suhteessa leveyden kolmanteen potenssiin selvästi painavampia kuin pienemmät veneet. Oikaiseva momentti ei siis skaalaudu suoraan pituuden neljännessä potenssissa, eikä puristus mastossa suoraan koko veneen painon mukaan.
Poikkeuksia toki on, esim moderni Imoca on varsin leveä suhteessa pituuteensa, aivan kuten paljon pienemmät veneet, mutta kevyempi kuin useimmatköliveneet suhteessa pituuteensa.
Kai se masto haluaa yleensä mennä sivulle, kun se katkeaa. Jos se seisoo veneen kannella, ei varmaan ole eroa veneiden koolla.
Tuskin voidaan yleistäen väittää, että suuret takilat olisivat suhteessa heikompia kuin pienet. Suurissa veneissä on kuitenkin yleensä taivavammat kipparit ja paremmin kansimiehiä kuin pienissä, joten sen puolesta voisivat varmuuskertoimet olla niissä pienemmät, kun aina ehtii hätiin. Myös veneen suuri koko pienentää veneen rauhallisen käytöksen kautta takilaan kohdistuvia hetkittäisiä rasituksia ja siten myös tarvittavia varmuuskertoimia.
Jokaisessa takilassa on 2 erillistä varmuuskerrointa, eikä yksi.
Toinen puristuslujuuden suhteen ja toinen nurjahduksen suhteen.
Jälkimmäinen ei juurikaan riipu veneen koosta, mutta tilastollisesti edellinen riippuu varsin paljonkin. Pienessä veneessä varmuuskerroin puristulujuuden suhteen on helpostikin yli 10, eli tarpeettoman suuri. Suuressa veneessä näin ei ole käytännössä koskaan, koska sellainen turha mitoitus lisäisi kustannuksia todella paljon ja aivan turhaan. Pienessä veneessä suuri varmuuskerroin ei lisää kustannuksia, vaan pienemmän käyttö lisäisi niitä, koska vaikka materiaalia tarvittaisiin vähemmän menisi työtä sekä suunnittelussa että valmistuksessa oleellisesti enemmän. Suuressa veneessä suunnittelutyön osuus on oleellisesti pienempåi, jos masto tehtäisiin sampoin perustein.
Veneen suuri koko (tarkemmin hitausmomentti) suurentaa veneen rauhallisen käytöksen kautta takilaan kohdistuvia hetkittäisiä rasituksia jokaisessa tuulenpuuskassa, koska kallistuminen ei ehdi rasituksia pienentää toisin kuin aivan pienessä köliveneessä.
Hetkellinen kallistava momentti voi siis suuressa veneessä olla paljonkin hetkellistä oikaisevaa momenttia suurempi, toisin kuin pienessä.