Kannattaako käydä läpi, kokeista tulee kutosia ja teettää työtä ihan sikana.
Lukion pitkä matikka
Anonyymi
45
1127
Vastaukset
- Anonyymi
Kannattaa, kunhan pääset kursseista läpi. Vaikka et hakisi millekään matemaattiselle alalle opiskelemaan, niin matematiikkaan liittyvä looginen ja algoritminen ajattelu ovat hyödyllisiä taitoja ihan kaikille.
Lyhyt matematiikka kannattaa vain jos et usko saavasi pitkää matikkaa läpi JA olet jo päättänyt mille alalle haluat lähteä ja olet varmistanut, ettei sillä alalla tarvita matematiikkaa.
Jos esimerkiksi haluat kampaajaksi, niin lyhyt matematiikka riittää hyvin. Jos haluat kampaamoyrittäjäksi, pitkä matematiikka on parempi vaihtoehto, koska kirjanpidossa ei riitä, että osaat laskea alekkain yhteen vaan pitää myös ymmärtää mitä tekee ja miksi. - Anonyymi
Itse sain myös jotain 5-7 kursseista. Oli aika vaikea elämäntilanne ja minusta ei oikein ollut opiskelemaan, vaikka paljon töitä teinkin kurssien eteen niin kuin sinäkin.
Nyt 20 vuotta myöhemmin voin sanoa täysin varmasti että kannatti rämpiä se pitkän matematiikan lubenter kirjoituksista. - Anonyymi
Matematiikasta saa hyvin pisteitä yo-valinnoissa. Mutta jos hakee jollekin ei niin matemaattiselle alalle, saa enemmän pisteitä yo-todistuksen lyhyen matikan arvosanasta, joka on kaksi pykälää korkeampi kuin pitkän matikan arvosana.
- Anonyymi
Tuota valintaa tehdessä kannattaa ehkä miettiä muutakin kuin vain opiskelupaikan hakemista.
Pitkä matematiikka kehittää nimenomaan analyyttista ja loogista ajattelukykyä, joista on hyötyä elämässä yleisesti ja erityisesti mitä tahansa opiskellessa, vaikkei opiskelijavalinnassa siitä saisi yhtäkään pistettä.
Lyhyessä matematiikassa opetetaan vain välttämättömiä perusasioita, jotta elämästä ylipäätään selviää joutumatta jatkuvasti vaikeuksiin kun ei osaa laskea omia tuloja ja menoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuota valintaa tehdessä kannattaa ehkä miettiä muutakin kuin vain opiskelupaikan hakemista.
Pitkä matematiikka kehittää nimenomaan analyyttista ja loogista ajattelukykyä, joista on hyötyä elämässä yleisesti ja erityisesti mitä tahansa opiskellessa, vaikkei opiskelijavalinnassa siitä saisi yhtäkään pistettä.
Lyhyessä matematiikassa opetetaan vain välttämättömiä perusasioita, jotta elämästä ylipäätään selviää joutumatta jatkuvasti vaikeuksiin kun ei osaa laskea omia tuloja ja menoja.Se looginen ajattelukyky on paljolti synnynnäistä, ei se juurikaan kehity. Matemaattisesti vähemmän lahjakas oppii lähinnä laskemaan tyyppitehtäviä, vähänkin enemmän hoksaamista vaativat eivät luonnistu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se looginen ajattelukyky on paljolti synnynnäistä, ei se juurikaan kehity. Matemaattisesti vähemmän lahjakas oppii lähinnä laskemaan tyyppitehtäviä, vähänkin enemmän hoksaamista vaativat eivät luonnistu.
Tuo on enemmän fatalismia kuin todellisuutta. Kaikkea voi treenata ja kehittää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se looginen ajattelukyky on paljolti synnynnäistä, ei se juurikaan kehity. Matemaattisesti vähemmän lahjakas oppii lähinnä laskemaan tyyppitehtäviä, vähänkin enemmän hoksaamista vaativat eivät luonnistu.
Looginen ajattelukyky kehittyy aivan siinä kuin joku muukin ominaisuus. Genetiikka voi määrätä rajat, mutta ei sitä, minkä tason ihminen rajojensa sisällä saavuttaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Looginen ajattelukyky kehittyy aivan siinä kuin joku muukin ominaisuus. Genetiikka voi määrätä rajat, mutta ei sitä, minkä tason ihminen rajojensa sisällä saavuttaa.
Aika moni saavuttaa nuo synnynnäiset rajansa lukion matematiikassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika moni saavuttaa nuo synnynnäiset rajansa lukion matematiikassa.
Ei todellakaan pidä paikkaansa. Matemaattinen ajattelu ja ymmärtäminen kehittyy sitä mukaa kuin sitä treenaat. Sen paremmin ymmärrät sen matematiikan minkä tunnet mitä enemmän sitä treenaat. Et voi väittää, että joku on yhtä hyvä matematiikassa lukion kolmannella kuin 30-vuotiaana, jos koko matkan kolmekymppiseksi on laskenut matematiikkaa. Kaikki tämä riippumatta siitä onko matemaattisesti lahjakas vai ei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei todellakaan pidä paikkaansa. Matemaattinen ajattelu ja ymmärtäminen kehittyy sitä mukaa kuin sitä treenaat. Sen paremmin ymmärrät sen matematiikan minkä tunnet mitä enemmän sitä treenaat. Et voi väittää, että joku on yhtä hyvä matematiikassa lukion kolmannella kuin 30-vuotiaana, jos koko matkan kolmekymppiseksi on laskenut matematiikkaa. Kaikki tämä riippumatta siitä onko matemaattisesti lahjakas vai ei.
Niinpä. Ei genetiikka mitään rajoja aseta, vaan vain sen kuinka työlästä opettelu on, aivan samoin kuin kielten opettelussa.
Jotkut oppivat matematiikkaa melkein huomaamattaan, kun taas toiset joutuvat näkemään sen eteen paljon enemmän vaivaa.
Jotkut oppivat uusia kieliä hyvinkin helposti, kun taas toiset joutuvat harjoittelemaan valtavan paljon enemmän.
Silti ei ole mitään geneettistä syytä, miksi joku henkilö ei voisi oppia analysoimaan tietoa ja ajattelemaan algoritmisesti tai puhumaan japania ja kreikkaa sujuvasti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä. Ei genetiikka mitään rajoja aseta, vaan vain sen kuinka työlästä opettelu on, aivan samoin kuin kielten opettelussa.
Jotkut oppivat matematiikkaa melkein huomaamattaan, kun taas toiset joutuvat näkemään sen eteen paljon enemmän vaivaa.
Jotkut oppivat uusia kieliä hyvinkin helposti, kun taas toiset joutuvat harjoittelemaan valtavan paljon enemmän.
Silti ei ole mitään geneettistä syytä, miksi joku henkilö ei voisi oppia analysoimaan tietoa ja ajattelemaan algoritmisesti tai puhumaan japania ja kreikkaa sujuvasti.Jos on 165 cm:n pituinen persjalkainen suomalainen, niin Usain Boltin tuloksiin ei pääse, vaikka miten yrittäisi. Kyllä se perimäkin asettaa rajoja, mutta ei läheskään niin paljon, kuin usein ajatellaan.
Tuttavani takavuosikymmeniltä oli konservatorion soitonopettaja, joka soitti puoliammattilaisessa sinfoniaorkassa. Hän väitti, että lähes kuka tahansa oppii soittamaan sillä tasolla, että kykenisi soittamaan sinfoniaorkesterissa klassista musiikkia. Se vaatisi vain toisilta valtavasti enemmän harjoitusta kuin toisilta.
Sen sijaan huippusolistiksi sinfoniaorkesterille kykenisi melko harva. Se vaatii sen tason lahjakkuutta, ettei sitä voi pelkällä ahkeruudella korvata.
Uskoin ammattilaista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä. Ei genetiikka mitään rajoja aseta, vaan vain sen kuinka työlästä opettelu on, aivan samoin kuin kielten opettelussa.
Jotkut oppivat matematiikkaa melkein huomaamattaan, kun taas toiset joutuvat näkemään sen eteen paljon enemmän vaivaa.
Jotkut oppivat uusia kieliä hyvinkin helposti, kun taas toiset joutuvat harjoittelemaan valtavan paljon enemmän.
Silti ei ole mitään geneettistä syytä, miksi joku henkilö ei voisi oppia analysoimaan tietoa ja ajattelemaan algoritmisesti tai puhumaan japania ja kreikkaa sujuvasti.Matematiikka edellyttää aivoilta hyvää monimutkaisten asioiden prosessointikykyä ja hyvää lyhytmuistia. Ne ovat paljolti synnynnäisiä ominaisuuksia eikä niitä voi noin vain kehittää. Esim lukion matematiikkakilpailun loppukilpailutehtävät ovat useimmiten sellaisia, ettei niitä heikompilahjainen ratko vaikka kuinka harjoittelisi.
Kielten oppiminen on erilaista. Siinä pitää olla hyvä pitkäkestoinen muisti, jotta voi hankkia hyvän sanavaraston. Kielioppisäännöt pitää osata, mutta ne ovat aika yksinkertaista logiikkaa. Sanontoja ym pitää opetella. Kovalla työllä heikompilahjainenkin voi hankkia hyvän kielitaidon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Matematiikka edellyttää aivoilta hyvää monimutkaisten asioiden prosessointikykyä ja hyvää lyhytmuistia. Ne ovat paljolti synnynnäisiä ominaisuuksia eikä niitä voi noin vain kehittää. Esim lukion matematiikkakilpailun loppukilpailutehtävät ovat useimmiten sellaisia, ettei niitä heikompilahjainen ratko vaikka kuinka harjoittelisi.
Kielten oppiminen on erilaista. Siinä pitää olla hyvä pitkäkestoinen muisti, jotta voi hankkia hyvän sanavaraston. Kielioppisäännöt pitää osata, mutta ne ovat aika yksinkertaista logiikkaa. Sanontoja ym pitää opetella. Kovalla työllä heikompilahjainenkin voi hankkia hyvän kielitaidon.Oli miten oli mutta taitoja pystyy harjoittelemaan ja kehittymään matemaatikkona, vaikka ei lahjakas olisikaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Matematiikka edellyttää aivoilta hyvää monimutkaisten asioiden prosessointikykyä ja hyvää lyhytmuistia. Ne ovat paljolti synnynnäisiä ominaisuuksia eikä niitä voi noin vain kehittää. Esim lukion matematiikkakilpailun loppukilpailutehtävät ovat useimmiten sellaisia, ettei niitä heikompilahjainen ratko vaikka kuinka harjoittelisi.
Kielten oppiminen on erilaista. Siinä pitää olla hyvä pitkäkestoinen muisti, jotta voi hankkia hyvän sanavaraston. Kielioppisäännöt pitää osata, mutta ne ovat aika yksinkertaista logiikkaa. Sanontoja ym pitää opetella. Kovalla työllä heikompilahjainenkin voi hankkia hyvän kielitaidon.Täytyy sanoa, että sinulla on varsin outo käsitys matematiikasta. Ei siinä olennaista ole päässälaskutaito tai laskutaito varsinaisesti ylipäätään, vaan (kuten tässä keskustelussa jo aiemmin mainittu) analyyttisyys ja looginen ajattelu. Kuka tahansa voi parantaa päässälaskutaitojaan, mutta siinä on hyvin erilaisia yksilökohtaisia rajoja. Analyyttinen ja looginen ajattelu ovat joillekin luontaisempia ominaisuuksia, mutta kaikilla on mahdollisuus päästä samalle tasolle jos viitsii nähdä vaivaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täytyy sanoa, että sinulla on varsin outo käsitys matematiikasta. Ei siinä olennaista ole päässälaskutaito tai laskutaito varsinaisesti ylipäätään, vaan (kuten tässä keskustelussa jo aiemmin mainittu) analyyttisyys ja looginen ajattelu. Kuka tahansa voi parantaa päässälaskutaitojaan, mutta siinä on hyvin erilaisia yksilökohtaisia rajoja. Analyyttinen ja looginen ajattelu ovat joillekin luontaisempia ominaisuuksia, mutta kaikilla on mahdollisuus päästä samalle tasolle jos viitsii nähdä vaivaa.
En ole kirjoittanut mitään päässälaskutaidosta vaan aivojen prosessointikyvystä. Kinkkisiä tehtäviä ratkaistaessa täytyy viedä työmuistiin monia asioita ja prosessoida niitä, kunnes palaset loksahtavat kohdalleen. Sama kuin vaikeimmissa älykkyystesteissä, ei heikkolahjainen pysty niitä ratkaisemaan vaikka kuinka harjoittelisi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole kirjoittanut mitään päässälaskutaidosta vaan aivojen prosessointikyvystä. Kinkkisiä tehtäviä ratkaistaessa täytyy viedä työmuistiin monia asioita ja prosessoida niitä, kunnes palaset loksahtavat kohdalleen. Sama kuin vaikeimmissa älykkyystesteissä, ei heikkolahjainen pysty niitä ratkaisemaan vaikka kuinka harjoittelisi.
Minusta tuntuu, ettet oikein ymmärrä mistä tässä on kyse. Tässä on aika moni asia pielessä.
Ensinnäkin matematiikkaa on monenlaista. Lukiossakin on joka vuosi porukkaa, joka saa kuutosia muista kursseista paitsi ysin tilastomatematiikasta.
Toiseksi ymmärrys miten numerot, eri operaatiot, yhtälöt ja muut matemaattiset oliot toimivat, kehittyy sitä mukaa kun matematiikkaa harjoittelee. Valtaosalle ihmisistä riittää työssä ymmärrys siitä mitä tapahtuu, kun vaikka 1/x tyylisen tapauksen x kasvaa hieman tai paljon tai kasvaa esimerkiksi ajan kanssa tiettyä tahtia.
Kolmanneksi matematiikasta on iso joukko erilaisia kikkoja, joilla tehtäviä saadaan ratkaistua. Kikkoja oppii muistamaan ja ymmärtämään ajan kanssa paremmin ja paremmin.
Neljänneksi aivoilla on plastisuus, jonka avulla alle 30-vuotiaat pystyvät muokaamaan aivojaan aika voimakkaastikin. Itse uskon, että plastisuus toimii myös vanhemmillakin, mutta heikommin. Luonnollisesti plastisuuden mekanismi tapahtuu tiedostamatta. Jopa tätä rummuttamaasi muistia voi treenata paremmaksi.
Viidenneksi henkilökohtaisesti minua ottaa päähän fatalismi. Ei tästä voi tulla mitään, joten luovutetaan. Luovutetaan ennen kuin ollaan edes aloitettu, koska lopputulos on väistämätön, kohtalo. Vielä löydetään milloin minkäkinlainen esimerkki tukemaan tätä alistumista. Löytyy matematiikan kilpailusta tehtävä, jota ei kuitenkaan osaa koskaan ratkaista, joten voi vaikka jättää lukion kesken. Vähän kärjistän tässä asioita, et ole noin oikeasti sanonut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole kirjoittanut mitään päässälaskutaidosta vaan aivojen prosessointikyvystä. Kinkkisiä tehtäviä ratkaistaessa täytyy viedä työmuistiin monia asioita ja prosessoida niitä, kunnes palaset loksahtavat kohdalleen. Sama kuin vaikeimmissa älykkyystesteissä, ei heikkolahjainen pysty niitä ratkaisemaan vaikka kuinka harjoittelisi.
Harjoittelu parantaa tuloksia niin matematiikan kuin älykkyystestienkin kohdalla. Tuttu neuropsykologi väitti jo opiskeluaikanaan, että normaalilla älyllä varustettu kirjoittaa lukion pitkästä matematiikasta L:n, jos harjoittelee tarpeeksi. Lukion matematiikka on vielä muutamia knoppeja lukuun ottamatta varsin rutiinia.
Sama kaveri sanoi myös , että kolmannen vuosikurssin psykan opiskelijoille on aivan turha tehdä älykkyystestejä tai muitakaan soveltuvuustestejä. He osaavat ne aivan liian hyvin.
Asia ei ole mustavalkoinen. Harjoitus tekee mestarin, sotaharjoitus sotilasmestarin, mutta shakin suurmestaria ei mikään harjoitus tee ilman poikkeuksellista lahjakkuutta. Kohtalaisen hyvän pelaajan kyllä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minusta tuntuu, ettet oikein ymmärrä mistä tässä on kyse. Tässä on aika moni asia pielessä.
Ensinnäkin matematiikkaa on monenlaista. Lukiossakin on joka vuosi porukkaa, joka saa kuutosia muista kursseista paitsi ysin tilastomatematiikasta.
Toiseksi ymmärrys miten numerot, eri operaatiot, yhtälöt ja muut matemaattiset oliot toimivat, kehittyy sitä mukaa kun matematiikkaa harjoittelee. Valtaosalle ihmisistä riittää työssä ymmärrys siitä mitä tapahtuu, kun vaikka 1/x tyylisen tapauksen x kasvaa hieman tai paljon tai kasvaa esimerkiksi ajan kanssa tiettyä tahtia.
Kolmanneksi matematiikasta on iso joukko erilaisia kikkoja, joilla tehtäviä saadaan ratkaistua. Kikkoja oppii muistamaan ja ymmärtämään ajan kanssa paremmin ja paremmin.
Neljänneksi aivoilla on plastisuus, jonka avulla alle 30-vuotiaat pystyvät muokaamaan aivojaan aika voimakkaastikin. Itse uskon, että plastisuus toimii myös vanhemmillakin, mutta heikommin. Luonnollisesti plastisuuden mekanismi tapahtuu tiedostamatta. Jopa tätä rummuttamaasi muistia voi treenata paremmaksi.
Viidenneksi henkilökohtaisesti minua ottaa päähän fatalismi. Ei tästä voi tulla mitään, joten luovutetaan. Luovutetaan ennen kuin ollaan edes aloitettu, koska lopputulos on väistämätön, kohtalo. Vielä löydetään milloin minkäkinlainen esimerkki tukemaan tätä alistumista. Löytyy matematiikan kilpailusta tehtävä, jota ei kuitenkaan osaa koskaan ratkaista, joten voi vaikka jättää lukion kesken. Vähän kärjistän tässä asioita, et ole noin oikeasti sanonut.Täydet bojot kirjoituksestasi. Itse räämmin lukion pitkän matematiikan läpi 7 - 8 oppilaana, mutta panostamalla olisin varmasti päässyt parempaan. Tosin samaa voisi sanoa monesta muustakin aineesta ja silloin saattaa panostukseen käytettävissä oleva aika loppua.
" Itse uskon, että plastisuus toimii myös vanhemmillakin, mutta heikommin."
Tästä pieni omakohtainen esimerkki. Myös hienomotoriikka on aivojen tuottamaa.
Olin reilusti yli viidenkymmenen, kun degeneratiivinen välilevysairaus eteni niin, etten kyennyt käyttämään oikealla kädellä hiirtä piirtäessäni. Aloin työlään harjoittelun vasemmalla ja vaikka nykyään oikeakin neurokirurgisen leikkauksen ja parin titaaniimplantin jälkeen toimii, käytän hiirtä enemmän vasemmalla kuin oikealla. Nykyään hiiri on työskennellessä vasemmalla. Oikealla puolella on muistilehtiö ja kynä.
Olisi pitänyt opetella heti, kun -80 luvulla ensimmäinen tietsikka tuli työpöydälleni.
- Anonyymi
Harjoittelu opettaa ratkaisemaan tyyppitehtäviä ilman, että niistä on syvempää ymmärrystä: esim annettujen yhtälöiden ratkaisemista tai annettujen funktioiden derivoimista ääriarvojen löytämiseksi. Lukioaikana ihmettelin, miten useilla opiskelijoilla oli suuria vaikeuksia sanallisissa tehtävissä, joissa joutui itse muodostamaan yhtälöt ja ratkaisemaan ne; vaikka ne tehtävät olivat omasta mielestäni helppoja. Syy oli kai se, että sellaisia tehtäviä oli vaikeampi harjoitella ratkomaan mekaanisesti, piti olla älliä mukana.
- Anonyymi
Jos et hallitse ennen lukiota opetettua matematiikkaa, kaikki on vaikeaa. Kannatta siis kerrata ja opetella kaikki peruskoulussa opetetut perusasiat vanhoista kirjoista. Tarvittaessa lainaa kirjastosta joku toinen kirjasarja.
Luultavasti kyse on myösn kielellisestä ymmärtämättömyydestä. Osa sanoista ja termeistä on vieraita tai ymmärrät ne väärin.- Anonyymi
Juuri näin. Matematiikka rakentuu hyvin pitkälle jo opittujen asioiden perustalle. Jos perusteissa on musta aukko, se hankaloittaa myöhempääkin opiskelua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri näin. Matematiikka rakentuu hyvin pitkälle jo opittujen asioiden perustalle. Jos perusteissa on musta aukko, se hankaloittaa myöhempääkin opiskelua.
Meillä lukiossa oli pari, jotka sai kirjoituksista ällän. Olihan ne lahjakkaitakin matematiikassa, mutta ihan tuhottomasti tekivät myös töitä. Yksi laski kurssin jokaisen tehtävän ennen koetta. Kirjoituksiin laski ja kertasi varmasti ihan koko lukion oppimäärän.
- Anonyymi
Minusta lukion matematiikka oli helpoin aine. Kyllä minäkin laskin oppikirjoista kaikki tehtävät mutta se sujui aika nopeasti. Ylioppilaskokeessa tuli ällä aika vähällä työllä.
- Anonyymi
Linkissä kerrotaan tutkimuksesta, jossa selvitettiin parintuhannen opiskelijan matemaattista osaamista läpi peruskoulun aina ylioppilastutkintoon asti. Siinä todettiin aika voimakas matemaattisen osaamisen erityminen, joka alkoi jo peruskoulun loppupäässä ja jatkui lukiossa. Tuo erityminen olisi luultavasti ollut vieläkin voimakkaampi, jos myös kyselyyn vastaamatta jättäneet 38 % olisivat olleet mukana. Matemaattinen osaaminen on alapäässä jäänyt tosiallisesti peruskoulun viimeisten luokkien tasolle. Osaamisen erityminen on niin suurta, ettei sitä nähdäkseni selitä kiinnostus aineeseen ja sen teen tehty työmäärä, vaan synnynnäinen lahjakkuuskin on merkittävä seikka.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/karvi_03171.pdf- Anonyymi
Opetuksessa olisi parannettavaa vähemmän lahjakkaille. Lisäksi on olemassa kulttuuri missä matematiikkaa pidetään tylsänä ja epäseksikkäänä. Ihmiset ovat jopa ylpeitä siitä miten vähän osaavat eivätkä edes yritä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Opetuksessa olisi parannettavaa vähemmän lahjakkaille. Lisäksi on olemassa kulttuuri missä matematiikkaa pidetään tylsänä ja epäseksikkäänä. Ihmiset ovat jopa ylpeitä siitä miten vähän osaavat eivätkä edes yritä.
"Osaamisen muutosta ei juuri voida selittää opettajan pedagogisiin ratkaisuihin liittyvillä tekijöillä. Valtaosa osaamisen muutoksesta lukiokoulutuksen aikana näyttää selittyvän muilla tekijöillä."
Edellä linkkaamani tutkimuksen perusteella on kuitenkin noin.
Luulisin että tuo matematiikan väheksyntä ja vähäinen kiinnostuu esiintyy lähinnä niiden keskuudessa, jotka ovat "tippuneet kelkasta" jo yläasteella opsaamattomuuden takia. Voi olla pieni joukko lähinnä muutoin hyvin menestyviä tyttöjä, joilla on uravalinta selvillä ja siksi väheksyvät matematiikan opiskelua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Osaamisen muutosta ei juuri voida selittää opettajan pedagogisiin ratkaisuihin liittyvillä tekijöillä. Valtaosa osaamisen muutoksesta lukiokoulutuksen aikana näyttää selittyvän muilla tekijöillä."
Edellä linkkaamani tutkimuksen perusteella on kuitenkin noin.
Luulisin että tuo matematiikan väheksyntä ja vähäinen kiinnostuu esiintyy lähinnä niiden keskuudessa, jotka ovat "tippuneet kelkasta" jo yläasteella opsaamattomuuden takia. Voi olla pieni joukko lähinnä muutoin hyvin menestyviä tyttöjä, joilla on uravalinta selvillä ja siksi väheksyvät matematiikan opiskelua.Se on ilman muuta niiden ongelma, jotka ovat tippuneet pois. Tuo kulttuuri leviää kaveriporukoissa. Oma motivaatio on varmasti tärkein tekijä siinä oppiiko vai ei tai ennen kaikkea opiskeleeko vai ei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on ilman muuta niiden ongelma, jotka ovat tippuneet pois. Tuo kulttuuri leviää kaveriporukoissa. Oma motivaatio on varmasti tärkein tekijä siinä oppiiko vai ei tai ennen kaikkea opiskeleeko vai ei.
En tiedä onko tilanne nyt erilainen kuin aikoinaan opiskellessani. Silloin oli vielä kansakoulu-keskikoulusysteemi. Vielä keskikoulun alemmilla luokilla olin matematiikassa keskivertoa. Sitten ylemmillä luokilla tuli vähän abstraktimpaa algebraa ja geometriaa ja huomasin olevani luokan haka matematiikassa. Käsittääkseni siinä ei ollut kyse työmäärästä tai kiinnostuksen puutteesta ainakaan ensisijaisesti. Muilla ei vain ollut älliä vaikeimpien tehtävien ratkomiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiedä onko tilanne nyt erilainen kuin aikoinaan opiskellessani. Silloin oli vielä kansakoulu-keskikoulusysteemi. Vielä keskikoulun alemmilla luokilla olin matematiikassa keskivertoa. Sitten ylemmillä luokilla tuli vähän abstraktimpaa algebraa ja geometriaa ja huomasin olevani luokan haka matematiikassa. Käsittääkseni siinä ei ollut kyse työmäärästä tai kiinnostuksen puutteesta ainakaan ensisijaisesti. Muilla ei vain ollut älliä vaikeimpien tehtävien ratkomiseen.
Jos olit keskivertoa niin et ole matematiikkaa ikinä nähnytkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos olit keskivertoa niin et ole matematiikkaa ikinä nähnytkään.
Kyllähän se niin oli. Muistan kun joskus keskikoulun toisella, vastaa nykyään peruskoulun kuudetta, sain vain viitosen matikan kokeesta ja sekös harmitti. Kyse ei ollut ymmärtämisestä ja kiinnostuksesta vaan enemmänkin huolimattomuudesta ja muusta sähläämisestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän se niin oli. Muistan kun joskus keskikoulun toisella, vastaa nykyään peruskoulun kuudetta, sain vain viitosen matikan kokeesta ja sekös harmitti. Kyse ei ollut ymmärtämisestä ja kiinnostuksesta vaan enemmänkin huolimattomuudesta ja muusta sähläämisestä.
Osunko oikeaan jos arvaan että olet lukenut sanan keskiverto joskus myöhemmin Helsingin Sanomien artikkeleista?
- Anonyymi
Matikalla ei ole alamittaa. Katsoin kalastussivustolta.
- Anonyymi
Keskivertosuomalainen tarkoittaa yleiskielessä tavallista suomalaista, joka ei poikkea joukosta. Yleiskielen käsitteet ovat usein vähemmän täsmällisiä kuin matematiikan vastaavat.
- Anonyymi
Selviät matematiikassa paljon paremmin lähes aina, jos
Et katso helpolla vastaista,
Ymmärrät tehtävän kokonaan täydellisesti ennnen sen tekemistä
Luet aiheita vuoron perään joka lulukerta, joita on 2,jos vain matematiikkaa, mahdollisimman vöhän aiheita - Anonyymi
Itse luin Helsingin yliopistossa paria peruskurssia, ja nyt yo tehtövöt ovat kaikki helppija enemmän tai vähemmän, jotkin todella vaikeira, mutta muut osaan
- Anonyymi
Lukujen käyttö tekee oppimisen pinnslliseksi, opitut unohtaa,
- Anonyymi
Käytä luvun sijasta vakiota, jokabpn (fixed factor vakiotekijä, samoin constant)
Fixed ei ole murtoluku tekijä, koska se tekijä on fixattu
- Anonyymi
Kannattaa käydä pitkää matematiikkaa, koska järkesi kasvaa, on kaksi järkeen liittyvää asiaa, luovuus ja logiikka, ne ovat molemmat yhtä tärkeitä, molemmat antavat järkeä, shakista luovuutta, yomatematiikasta ja pitkästä matematiikasta loogisuutta
- Anonyymi
Tämän palstan yehtävöt ovat usein pitkän matemsyiikan yo tehtövien lähes yläpuolella monet, mutra ei kaikki,
- Anonyymi
Filosofointi ei kulu matematiikkaan, metamatematiikka on puhdasta filosofiaa, joka käsittelee filosofisesti matematiikkaa
Tärkeää on tietää miten oppia matematiikkaa, sen hyödyt, ja millainen se on loogisuuden antajana, ei pitkästi- Anonyymi
Nyky ylioppilastehtävöt ovat palajon vaikeammat, kuinn30 vuotta sitten
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyky ylioppilastehtävöt ovat palajon vaikeammat, kuinn30 vuotta sitten
No eivät ole, taitaa olla päinvastoin matematiikan osalta. Olen 50 vuoden ajan testannut osaamistani yo-tehtävillä ja uskoisin saavani laudaturin nykytehtävistä. Vanhoja ylioppilastehtäviä löytyy netistä, voi testata. Pitää myös ottaa huomioon, mitä apuvälineitä oli lupa käyttää (laskin, kaavakirja). Nykyään jatkaa lukioon suhteellisesti paljon suurempi määrä kuin ennen, jolloin matemaattisesti lahjattomia on joukossa enemmän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No eivät ole, taitaa olla päinvastoin matematiikan osalta. Olen 50 vuoden ajan testannut osaamistani yo-tehtävillä ja uskoisin saavani laudaturin nykytehtävistä. Vanhoja ylioppilastehtäviä löytyy netistä, voi testata. Pitää myös ottaa huomioon, mitä apuvälineitä oli lupa käyttää (laskin, kaavakirja). Nykyään jatkaa lukioon suhteellisesti paljon suurempi määrä kuin ennen, jolloin matemaattisesti lahjattomia on joukossa enemmän.
http://matemaattinenyhdistys.fi/yo/?download=s70p.pdf
Otetaan tuosta vaikkapa pitkän matikan yo tasan 50 vuoden takaa. Ei tuo ihan helpolta vaikuta nykyisiin verrattuna. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
http://matemaattinenyhdistys.fi/yo/?download=s70p.pdf
Otetaan tuosta vaikkapa pitkän matikan yo tasan 50 vuoden takaa. Ei tuo ihan helpolta vaikuta nykyisiin verrattuna.7 tai 8 tehtävien jälkeen taitaa nyky ylioppilastehtävät vaikeutua
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
7 tai 8 tehtävien jälkeen taitaa nyky ylioppilastehtävät vaikeutua
1990 luvullla tehtävien vaikeusaste ei tainnut muuttua paljoa
En ole tässä panostanut
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 494995
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233277Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281412Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1811255- 75957
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24878Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49857Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel215731Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35728Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt482707