Tunteiden kuohahtaminen rakastuksen nähdessä on outo ilmiö.
Siinä menee niin pasmat sekaisin, että muuttuu ihan älyttömäksi, ja myöhemmin tulee morkkis, kun on ollut niin hölmö hänen nähden.
Enkä voi sille mitään. Mä vain ilahdun hänet nähdessään niin, että musta tulee ihan kaheli. Yritän niellä tunteitani tottakai, ja ryhdistäytyä. Varsinkin, kun yritän olla välillä fiksusti, etten olisi hänestä rasittava ja saisin ehkä annettua järkevämmän kuvan ja paikattua joitain aikaisempia kohtaamisia.
Ja sitten taas näen hänet, ja minusta tulee vieteriukko, jota hänenlaisensa kaunotar ei voisi koskaan rakastaa.
Toinen omituinen piirre rakastumisessa on, että sä et saa nukuttua viikkoihin ikävän takia ja sä alat muistuttaa kävelevää ruumista.
Miten ihmiskunta voi olla olemassakaan?
Vai onko mulla tavallista isommat tunteet?
Siinä menee niin pasmat sekaisin, että muuttuu ihan älyttömäksi, ja myöhemmin tulee morkkis, kun on ollut niin hölmö hänen nähden.
Enkä voi sille mitään. Mä vain ilahdun hänet nähdessään niin, että musta tulee ihan kaheli. Yritän niellä tunteitani tottakai, ja ryhdistäytyä. Varsinkin, kun yritän olla välillä fiksusti, etten olisi hänestä rasittava ja saisin ehkä annettua järkevämmän kuvan ja paikattua joitain aikaisempia kohtaamisia.
Ja sitten taas näen hänet, ja minusta tulee vieteriukko, jota hänenlaisensa kaunotar ei voisi koskaan rakastaa.
Toinen omituinen piirre rakastumisessa on, että sä et saa nukuttua viikkoihin ikävän takia ja sä alat muistuttaa kävelevää ruumista.
Miten ihmiskunta voi olla olemassakaan?
Vai onko mulla tavallista isommat tunteet?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin tuttua tuo että menee pasmat sekaisin. Tasan yhden ihmisen kans käynyt kun rakastuin aivan kunnolla. Tuntuu nololta kyllä ja se on ihan käsittämätöntä kun se tapahtuu. Aivot menee ihan outoon tilaan ja siinä tilanteessa ollessa jo tajuaa että nyt menee itsellä oudosti. Itse muutun hiljaiseksi, hän saa puheripulin.
En malta nyt olla kommentoimatta, miten söötti sana on rakastus!
Millainen sun rakastus on? Näettekö usein?
Töissä nähdään, mutta nyt kohtalo on kai päättänyt pitää meitä erillään ja mä olen....ghhhh...kuolemaisillani ikävään!
Hän on ihana 😍
Ei ainoastaan näköinen, vaikka sitä hän todellakin on, vaan se miten ihanaa on olla hänen kanssaan on ihan uutta minulle! Tulee sellainen olo, että satumaiset puheet ”siitä oikeasta” eivät tunnukaan liioitellulta. Ehkä todella on olemassa todellista yhteensopivuutta ja -kuuluvuutta.
Lataudun hänen lähellään.
Ehkä eheydynkin jotenkin...
Joissain lauluissa lauletaan,että: ”I want you, and I need you.”
Voi olla, että tosiaan tarvitsen häntä!
Jos hänen lähellään on näin hyvä olla, mä en osaa edes kokonaan kuvitella, mitä tapahtuisi, jos saisin halata häntä! Mä varmaan sulaisin onnesta, ja ehkä muuttuisin oikeaksi pojaksi, tulisin ehkä valmiiksi.
Vaikka en saisi häntä omakseni, saisinpa edes halata häntä. Mä luulen että mä voisin olla onnellinen koko loppuelämän.
Voitaisiinpa olla halauskavereita!
Voi sua. Onko joku syy, miksi et häntä omaksesi saisi?
Tuttua
N-M
Samoja fiiliksiä naiselta eräälle miehelle..tuskin olet kuitenkaan hän..
Voisin kuvitella erään miehen kuvaavan itseään jopa vieteriukkona:) Välillä hän hassuttelee niin, että on senkin takia niin ihana.
❤️Mikä helpotus, jos se ylimääräinen ihastusenergia ei olekaan välttämättä pilannut kaikkea! 😅