Yhtyeen levyt järjestykseen?

Sirpaleinen kokonaisuus ei suinkaan voi olla maailman paras levy, vaikka siinä olisi eteviä kappaleita. Maailman arvostetuimman levyn (Pet Sounds) säveltänyt, sovittanut ja tuottanut Brian Wilson piti eniten Rubber Soulista, juuri tämän yhtenäisyydentunteen vuoksi ja kappalevalikoiman vuoksi yhtä lailla. Eli yksistään kappaleilla ei ole väliä, vaan myös niiden sopivuudella samaan porukkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sirpaleinen kokonaisuus ei suinkaan voi olla maailman paras levy, vaikka siinä olisi eteviä kappaleita. Maailman arvostetuimman levyn (Pet Sounds) säveltänyt, sovittanut ja tuottanut Brian Wilson piti eniten Rubber Soulista, juuri tämän yhtenäisyydentunteen vuoksi ja kappalevalikoiman vuoksi yhtä lailla. Eli yksistään kappaleilla ei ole väliä, vaan myös niiden sopivuudella samaan porukkaan.

Lue lisää

Pet Sounds on heppoista kamaa verrattuna mihin tahansa Beatles-albumiin.

Anonyymi kirjoitti:

Pet Sounds on heppoista kamaa verrattuna mihin tahansa Beatles-albumiin.

Pet Sounds hakkaa musiikillisesti kaikki Beatles-levyt. Beatles-levyillä on aina näitä fillereitä, kuten Run For Your Life, Love You To, Good Morning, Wild Honey Pie yms. Help!in kakkospuoli on ihan skeidaa, paitsi lopussa yksi nerokas laulu. Rubber Soul on tasainen ja tyylikäs, mutta silläkin on muutama todella surkea.

Wilsonin laulusarja on jazzmaisen klassahtavasti orkesteroitu, samenttisen täydellinen sävelteos, jossa jokainen laulu on musiikillinen neronleimaus harmonisesti. Ainakin popsarjassa aivan omanlaisensa juttu, ellei mennä 1930-luvun aikaiseen popmusiikkiin. Pet Sounds oli tuotannollisesti kiinnostava, ja kuten Carl Wilson kerran sanoi (Brianin veli), "kun muut tekivät soundiefektejä, Brian Wilson teki sovituksia". Se on totta. Kuunnelkaa nyt vaikka Let's Go Away For Awhile, Dont Talk ja God Only Knows.

Wilson piti huolta laadusta ja teoksen yhtenäisyydestä aivan eri tavalla kuin edes nelihenkinen Martinin tukema brittipoppoo kykeni. Lisäksi Martin sanoi vuosien päästä, että Wilson on modernin popmusiikin todellinen nero. Hän ylisti Pet Soundsin äänivärejä, laulujen omaperäisyyttä, polyfonisia pienratkaisuja, mielenkiintoisia harmonioita ja tuotannon tasoa. George Martin tietää, mistä hän puhuu.

Anonyymi kirjoitti:

Pet Sounds hakkaa musiikillisesti kaikki Beatles-levyt. Beatles-levyillä on aina näitä fillereitä, kuten Run For Your Life, Love You To, Good Morning, Wild Honey Pie yms. Help!in kakkospuoli on ihan skeidaa, paitsi lopussa yksi nerokas laulu. Rubber Soul on tasainen ja tyylikäs, mutta silläkin on muutama todella surkea.

Wilsonin laulusarja on jazzmaisen klassahtavasti orkesteroitu, samenttisen täydellinen sävelteos, jossa jokainen laulu on musiikillinen neronleimaus harmonisesti. Ainakin popsarjassa aivan omanlaisensa juttu, ellei mennä 1930-luvun aikaiseen popmusiikkiin. Pet Sounds oli tuotannollisesti kiinnostava, ja kuten Carl Wilson kerran sanoi (Brianin veli), "kun muut tekivät soundiefektejä, Brian Wilson teki sovituksia". Se on totta. Kuunnelkaa nyt vaikka Let's Go Away For Awhile, Dont Talk ja God Only Knows.

Wilson piti huolta laadusta ja teoksen yhtenäisyydestä aivan eri tavalla kuin edes nelihenkinen Martinin tukema brittipoppoo kykeni. Lisäksi Martin sanoi vuosien päästä, että Wilson on modernin popmusiikin todellinen nero. Hän ylisti Pet Soundsin äänivärejä, laulujen omaperäisyyttä, polyfonisia pienratkaisuja, mielenkiintoisia harmonioita ja tuotannon tasoa. George Martin tietää, mistä hän puhuu.

Lue lisää

Wilson ja kumpp. piilottelivat monimutkaisilla, tekotaiteellisilla harmonioilla sävellysten kehnoutta, sen huomaa selvästi. God Only Knows on ainoa Beatles- tasoinen sävellys kokolevyllä, sekä Wouldn't It Be Nice. Wilson ei ole nero, vaan lahjakas musahemmo, joka kärsi joistain henkisistä ongelmista, ehkä masentui lisää, kun huomasi Beatlesin ylivoimaisuuden, kukapa tietää.

Anonyymi kirjoitti:

Pet Sounds hakkaa musiikillisesti kaikki Beatles-levyt. Beatles-levyillä on aina näitä fillereitä, kuten Run For Your Life, Love You To, Good Morning, Wild Honey Pie yms. Help!in kakkospuoli on ihan skeidaa, paitsi lopussa yksi nerokas laulu. Rubber Soul on tasainen ja tyylikäs, mutta silläkin on muutama todella surkea.

Wilsonin laulusarja on jazzmaisen klassahtavasti orkesteroitu, samenttisen täydellinen sävelteos, jossa jokainen laulu on musiikillinen neronleimaus harmonisesti. Ainakin popsarjassa aivan omanlaisensa juttu, ellei mennä 1930-luvun aikaiseen popmusiikkiin. Pet Sounds oli tuotannollisesti kiinnostava, ja kuten Carl Wilson kerran sanoi (Brianin veli), "kun muut tekivät soundiefektejä, Brian Wilson teki sovituksia". Se on totta. Kuunnelkaa nyt vaikka Let's Go Away For Awhile, Dont Talk ja God Only Knows.

Wilson piti huolta laadusta ja teoksen yhtenäisyydestä aivan eri tavalla kuin edes nelihenkinen Martinin tukema brittipoppoo kykeni. Lisäksi Martin sanoi vuosien päästä, että Wilson on modernin popmusiikin todellinen nero. Hän ylisti Pet Soundsin äänivärejä, laulujen omaperäisyyttä, polyfonisia pienratkaisuja, mielenkiintoisia harmonioita ja tuotannon tasoa. George Martin tietää, mistä hän puhuu.

Lue lisää

Beach Boysia ei kukaan ole kuunnellut kuuskytluvun jälkeen, tuota levyä ei tunne kukaan, ikinä kuullutkaan! Ekan kerran kuulin nyt ja uteliaisuudesta googlasin...
Anteeks nyt vaan. Beatles on klassikko. Näin se vain on. Ja minähän olen siis klassisen musiikin harrastaja, mutta Beatlesiä arvostan. Beatlesin musa on hyvää.

Anonyymi kirjoitti:

Beach Boysia ei kukaan ole kuunnellut kuuskytluvun jälkeen, tuota levyä ei tunne kukaan, ikinä kuullutkaan! Ekan kerran kuulin nyt ja uteliaisuudesta googlasin...
Anteeks nyt vaan. Beatles on klassikko. Näin se vain on. Ja minähän olen siis klassisen musiikin harrastaja, mutta Beatlesiä arvostan. Beatlesin musa on hyvää.

Lue lisää

Lisäänpä vielä, että arvostetut sinfoniaorkesteritkin soittavat Lennon/McCartney-sävellyksiä. Tosin niistä nyt voi tietysti itse kukin olla mitä mieltä tahansa.

"Harmi, että The Long And Winding Road kärsii, kun se on oma suosikkini."

Maccahan vaahtosi pitkään Spectorin tuottamasta tLaWR kappaleen toteutuksesta Let it Be albumilla että ei sitä siten olisi pitänyt tuottaa, ja sitten teki itse kappaleesta jokseenkin samanlaisen version vuoden 1984 Give My Regards To Broad Street albumilleen. Ainoa ero oli että Beatles version ehkä hiukka turhan imelähköt jousi- ja kuorosovitukset Maccan omassa versiossa oli osin korvattu puhallinsoitimilla.

Syyksi niihin Spectorin lisäämiin runsaisiin viulu- ja kuorotaustoihin arvellaan olleen se että Lennon soitti Beatlesin versiolla bassoa ja tumpeloi muutamaan otteeseen aika kuuluvasti joten runsasta kuoro- orkesteriosuutta tarvittiin peittämään Lennonin soittovirheitä. Ainakin yhden niistä Lennonin tekemistä soittovirheistä tunnistaa siitä että Maccaa alkaa sen jälkeen selkeästi naurattamaan kesken laulamisensa.

"Rolling Stone rankkasi vähän aikaa sitten kaikkien aikojen parhaat albumit, Abbey Road oli paras Beatles albumi, sijalla 5. "

Abbey roadia albumina heikentää se että silloin 1969 Macca antoi parhaat laulunsa muille tai säästi niitä tuloillaan olevalle 1. sooloalbumilleen. Maccan biisit kuten Come and get it, Goodbye, Junk ja Teddy boy sekä Maybe I'm amazed mikäli se jo Abbey Roadia levytettäessä oli valmiina olisivat tehneet Abbey Roadista vielä paljon paremman albumin kuin mitä se semmoisenaan kuin sen tunnemme on ja oli.

Toisaalta jos myös nuo mainitut kappaleet olisivat olleet mukana niin mitä niitten takia olisi pitänyt jättää albumilta pois? Tai olisiko Lennonilla ollut riittävästi biisejä jotta Abbey roadista olisi voitu tehdä tupla-albumi?

Vastaus tuohon jälkimmäiseen on että olisi mutta halusiko Lennon niitä mukaan Beatles levylle. Ja jos Lennonilla ei olisi ollut biisejä tarjota niin Harrisonilla sen sijaan niitä olisi ollut iso nippu, josta puolestaan ehkä olisi seurannut se ongelma että olisiko Lennon suostunut ottamaan sen riskin että on vaara että hän putoaa bändin vasta kolmanneksi parhaaksi biisin tekijäksi?

Kyseinen Rolling Stonen listaus piti Pet Soundsin sijoituksen ennallaan (#2). Kun katsoo satoja eri listoja (kuten eräs akateeminen tutkimussivusto Acclaimedmusic.com) on tehnyt, Pet Sounds on koko populaarimusiikin historian paras ja arvostetuin levy. Samaa mieltä oli myös Beatlesin McCartney ja Martin. Kakkosena halki aikain tällä hetkellä on Revolver, joten kauaksi ei Beatleskaan Rantapojista jää.

Anonyymi kirjoitti:

"Harmi, että The Long And Winding Road kärsii, kun se on oma suosikkini."

Maccahan vaahtosi pitkään Spectorin tuottamasta tLaWR kappaleen toteutuksesta Let it Be albumilla että ei sitä siten olisi pitänyt tuottaa, ja sitten teki itse kappaleesta jokseenkin samanlaisen version vuoden 1984 Give My Regards To Broad Street albumilleen. Ainoa ero oli että Beatles version ehkä hiukka turhan imelähköt jousi- ja kuorosovitukset Maccan omassa versiossa oli osin korvattu puhallinsoitimilla.

Syyksi niihin Spectorin lisäämiin runsaisiin viulu- ja kuorotaustoihin arvellaan olleen se että Lennon soitti Beatlesin versiolla bassoa ja tumpeloi muutamaan otteeseen aika kuuluvasti joten runsasta kuoro- orkesteriosuutta tarvittiin peittämään Lennonin soittovirheitä. Ainakin yhden niistä Lennonin tekemistä soittovirheistä tunnistaa siitä että Maccaa alkaa sen jälkeen selkeästi naurattamaan kesken laulamisensa.

"Rolling Stone rankkasi vähän aikaa sitten kaikkien aikojen parhaat albumit, Abbey Road oli paras Beatles albumi, sijalla 5. "

Abbey roadia albumina heikentää se että silloin 1969 Macca antoi parhaat laulunsa muille tai säästi niitä tuloillaan olevalle 1. sooloalbumilleen. Maccan biisit kuten Come and get it, Goodbye, Junk ja Teddy boy sekä Maybe I'm amazed mikäli se jo Abbey Roadia levytettäessä oli valmiina olisivat tehneet Abbey Roadista vielä paljon paremman albumin kuin mitä se semmoisenaan kuin sen tunnemme on ja oli.

Toisaalta jos myös nuo mainitut kappaleet olisivat olleet mukana niin mitä niitten takia olisi pitänyt jättää albumilta pois? Tai olisiko Lennonilla ollut riittävästi biisejä jotta Abbey roadista olisi voitu tehdä tupla-albumi?

Vastaus tuohon jälkimmäiseen on että olisi mutta halusiko Lennon niitä mukaan Beatles levylle. Ja jos Lennonilla ei olisi ollut biisejä tarjota niin Harrisonilla sen sijaan niitä olisi ollut iso nippu, josta puolestaan ehkä olisi seurannut se ongelma että olisiko Lennon suostunut ottamaan sen riskin että on vaara että hän putoaa bändin vasta kolmanneksi parhaaksi biisin tekijäksi?

Lue lisää

Harrison on paska lauluntekijä, jolla ei ollut McCartneyn tai Lennonin kykyjä.

Vau. Olinkin unohtanut levyn With The Beatles... ja Please Mister Postman-biisi ja John...♡♡♡

Oma lista viisi parasta:
1. Sgt Pepper
2. Let it be
3. Abbey Road
4. With The Beatles
5. Rubber Soul & Revolver yhtä hyvät

Moi!

Anonyymi kirjoitti:

Vau. Olinkin unohtanut levyn With The Beatles... ja Please Mister Postman-biisi ja John...♡♡♡

Oma lista viisi parasta:
1. Sgt Pepper
2. Let it be
3. Abbey Road
4. With The Beatles
5. Rubber Soul & Revolver yhtä hyvät

Moi!

Lue lisää

John Lennon on hyvä laulaja. Poplaulajista parhaimpia. Ihana ääni.

The Beatles yhtyeen kaksi ensimmäistä albumia oli bändin parhaat. Em. kiekoilla oli r&b ja rock 'n' roll kappaleita. Myöhemmät levytykset....tylsää iskelmää.

"piehtaroida piitlesissä puoli vuosisataa.."

Aina löytyy uusia faneja. Minulla ainakin kuuntelemastani musiikistä 99,99% on jotain muuta kuin Beatlesiä. Beatlesin levyjä voi aina joskus kuunnella, ne kestävät aikaa toisin kuin nykypop.

"kaiken maailman hysteerikoille" Heh, juuri niin, yksi hysteerinen ihan paniikissa mollaa Beatlesia ja kehuu Mozartia tällä palstalla. Mikä avuksi?