En uskalla, pelkään niin että huudat ja olet minulle tyly ja osoitat ja sanot ettei sua kiinnosta, niinkuin ennenkin olet tehnyt. Pelkään niin ja en halua särkyä taas. Koitan vältellä sitä että kävisin sua katsomassa, olen käynyt useamman kerran enkä ole nähnyt sua, muut varmaan infoa että minä tulen niin tiedät mennä piiloon. Kuvittelen, että olet surkeana kun et näe minua, ja että olet rakastanut koko ajan, vaikka totta on että välttelet mua. Toisaalta haluaisin puhua kanssasi ja en voi unohtaa sua, mietin jatkuvasti. Niin mähän olen sairas niinkuin sanoit silloin vuosia sitten..
Mietin etten voi ikinä enää lähestyä sua
Anonyymi
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sairastahan se on roikkua jonkun kannoilla, joka on ilmaissut ettei kaipaa sua.
Missä on sinun positiivisuus`?
Ehkä koko ajan oletkin ollut mielessä...