miksi? sähkö tulee kolviin ja kosketaan sillä kosteaan?
tinakolvin pyyhkäisy kosteaan sieneen-ei sähköiskuvaaraa
Anonyymi
51
53
Vastaukset
- Anonyymi
Mietipä sitä :D
- Anonyymi
On niinkin että kun kolvillaan pyyhäise kosteaa niin sähkö virtaa johtimeen.
- Anonyymi
Sähkö ei karkaa kolvista mihinkään.
- Anonyymi
Samaa sarjaa sen kanssa, miksi lintu ei saa sähköiskua vaikka kökkii paljaalla sähkölangalla.
- Anonyymi
Miksi joutsen syttyy palamaan muuten vaan saamatta sähköiskua kun se lentää sähkölinjaan.?
Selitäppä se. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi joutsen syttyy palamaan muuten vaan saamatta sähköiskua kun se lentää sähkölinjaan.?
Selitäppä se.Jo et tuota ymmärrä, tuskin tajuaisit selitystäkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jo et tuota ymmärrä, tuskin tajuaisit selitystäkään.
Kyllä se sähköiskunkin saa, sen siipien kärkiväli on niin suuri -parisen metriä että se osuu helposti kahteen vaiheeseen joiden väli melko yleisesti 1,1m ja aiheuttaa hetkellisen oikosulun.
- Anonyymi
Eipä olekaan.
Lintu kökkii jännitteisellä langalla saamatta sähköiskua, mutta kolvin terä ja kostea tyyny eivät ole jännitteisiä.
- Anonyymi
Myös kun tökkii kovalla kalun kärjellä kosteaan pimppiin, voi saada sähköiskun.
- Anonyymi
Mene nyt mäkeen täältä! Nuo "ja sit mä panin" -tason jutut on vielä astetta luokattomampaa tasoa kun ketjun avaus. Täällä keskitytään älylliseen keskusteluun eikä fysiolgisiin tarpeisiin! Eiköhän suoli24 tarjoa aivan riittävästi palstoja luonnottomille perversseille, tämä ei kuitenkaan ole sellainen.
- Anonyymi
Kolvit ovat nykyään maadoitettuja, joten sen kärjessä ei ole sähköä. Yleisesti käytetään myös 24v:n suojajännitettä, joten varsinaista vaaraa ei tunneta.
- Anonyymi
Suojajännitteet katosivat jo 1990-luvulla niinkuin tuhka tuuleen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suojajännitteet katosivat jo 1990-luvulla niinkuin tuhka tuuleen.
Kyllä kaikissa ammattivehkeissä muuntaja on edelleen. Ainoastaan halpatuotteista sitä ei aina löydy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä kaikissa ammattivehkeissä muuntaja on edelleen. Ainoastaan halpatuotteista sitä ei aina löydy.
Vaan ei ole suojajännitettä vaikka olisi minkälainen muuntaja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaan ei ole suojajännitettä vaikka olisi minkälainen muuntaja.
Katkaistaan tämä vedätys.
Vanha nimitys oli suojajännite, nykyisin termi on pienoisjännite.
Suojaerotus/-eristys/kaksoiseristys, on taas eri asia, siinä ei oteta kantaa jännitetasoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katkaistaan tämä vedätys.
Vanha nimitys oli suojajännite, nykyisin termi on pienoisjännite.
Suojaerotus/-eristys/kaksoiseristys, on taas eri asia, siinä ei oteta kantaa jännitetasoon.Pienoisjännite ei todellakaan ole mikään suojajännitteen korvaaja.
Kannataa verrata esimerkiksi vuoden 1974 Sähkötarkastuslaitoksen julkaisuja ja SFS 9000 standardia niin sinullekin selviää yhtä sun toista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pienoisjännite ei todellakaan ole mikään suojajännitteen korvaaja.
Kannataa verrata esimerkiksi vuoden 1974 Sähkötarkastuslaitoksen julkaisuja ja SFS 9000 standardia niin sinullekin selviää yhtä sun toista.Ei riitä että vertailet niitä, sinun pitää myös ymmärtää asia.
Nimenomaan termi "suojajännite" korvattiin sanalla pienoisjännite.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienoisjännite - Anonyymi
Jossain nettiohjeessa joku rakentaa tavallisesta kolvista termostaattijuottimen, ilmeisesti siksi, että jos ostat valmiina kaupasta, niin termostaattijuotin maksaa moninkertaisesti tavallisen kolvin hinnan, vaikka ero valmistuskustannuksissa on varsin pieni.
(Olen nähnyt tuon joko youtubessa tai sitten jollain englanninkielisellä harrastajan sivulla)
JA tuossa nettivideossa siis tehdään noin suoraan verkkovirralla toimivalle kolville, eli vakio 2-napainen (ei maadotusta) johdin korvataan 4-napaisella johtimella (2 = kuumennus, toiset 2 = termostaatin tuntoelin).
Toki voi olla, että tuon tekijän kotimaassa verkkovirta on 110V / 60 Hz, kun se Suomessa on 230 V / 50 Hz, mutta ei silti turvallista touhua.
Siispä: JOS teet itse moisen muunnostyön, niin suosittelen ensisijasesti 24V jännitteisen kuumennuselementin käyttöä. Jos et omista sille ennestään sopivaa teholähdettä, niin esim. Lidlin 10A / 12V tai 5A / 24V (saman laitteen 2 eri ohjelmaa) käy tuohon hyvin.
Toki jonkin vanhan auton akkulaturinkin voisi muuntaa toimimaan teholähteenä 24V kolvin vastuselementin sähkönsyötössä.
Tähän hyvä lisäkysymys:
Onko tyristori jotenkin kustannustehokkaampi vaihtoehto verrattuna joko MOSFETiin tai NPN -tehotransistoriin ?
Kaikilla noillahan voi elektronisesti kytkeä esim. 10 A virran (joskin, JOS valitset tähän 10A virran kytkentään NPN -tehotransistorin, niin valitse vähintään 25 A virralle mitoitettu tyyppi. Syy: Puolijohdevalmistajat käyttävät ihan omaa ajattelutapaa: 10A mitoitus EI TARKOITA, että ko. komponentti olisi järkevä valinta 10A virran kytkemiseen / katkaisemiseen, vaan se tarkoittaa VAIN ja AINOASTAAN sitä, että hyvin jäähdytettynä se kestää ehjänä 10A virran kytkemisen / katkaisemisen).
Eli: JOS valitset 10A NPN -tehotransistorin 10A virran kytkemiseen, niin silloin tilanne on herkästi se, että tarvitset 5A kantavirran, ja silläkin C-E -välin jännitteeksi voi jäädä jopa 5 V transistorin johtavassa eli kyllästystilassa !
Mahdollista tuokin, muttei ainakaan omasta mielestäni järkevää. Mutta valmistajat siis kehtaavat markkinoida tuollaista NPN -tehotransistoria 10 A mallina !
Ehjän kolvin ei tosiaan kuuluisi vuotaa verkkovirtaa metallirunkoon, mutta ne johdon siellä sisällä ovat todella ahtaassa tilassa, joten kai eristevauriokin on mahdollinen ; juuri siksi sekä maadoitus että vikavirtasuoja ovatkin tärkeitä asioita sähköturvallisuuden kannalta ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pienoisjännite ei todellakaan ole mikään suojajännitteen korvaaja.
Kannataa verrata esimerkiksi vuoden 1974 Sähkötarkastuslaitoksen julkaisuja ja SFS 9000 standardia niin sinullekin selviää yhtä sun toista."Pienoisjännite ei todellakaan ole mikään suojajännitteen korvaaja"
Juuh, Pienoisjännite:
Alle 50 V AC rms
tai
Alle 120 V DC.
Tuossa siis termeinä AC ja/tai DC.
Miksiköhän lasketaan sellainen DC joka on tuotettu kokoaaltotasasuuntaamalla AC
JOKO 4:llä diodilla
TAI 2:llä diodilla (edellyttää väliulosotollista muuntajaa),
mutta jossa suodatuskondensaattoria joko ei ole lainkaan tai se on selvästi alimitoitettu niin, että rippelijännite on esim. 50% suurimmasta jännitteestä, johon suodatuskondensaattori latautuu muuntajan toisiokäämiltä mitatun puoliaallon huipussa.
Bonuskysymys:
Millainen vaihe-ero on muuntajan ensiökäämin (230 V) ja muuntajan toisiokäämin jännitteiden välillä ?
Eli on ko. muuntajan toisiokäämiltä mitatun puoliaallon huippu samalla hetkellä kuin saman muuntajan ensiökäämiltä mitatun puoliaallon huippu ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Pienoisjännite ei todellakaan ole mikään suojajännitteen korvaaja"
Juuh, Pienoisjännite:
Alle 50 V AC rms
tai
Alle 120 V DC.
Tuossa siis termeinä AC ja/tai DC.
Miksiköhän lasketaan sellainen DC joka on tuotettu kokoaaltotasasuuntaamalla AC
JOKO 4:llä diodilla
TAI 2:llä diodilla (edellyttää väliulosotollista muuntajaa),
mutta jossa suodatuskondensaattoria joko ei ole lainkaan tai se on selvästi alimitoitettu niin, että rippelijännite on esim. 50% suurimmasta jännitteestä, johon suodatuskondensaattori latautuu muuntajan toisiokäämiltä mitatun puoliaallon huipussa.
Bonuskysymys:
Millainen vaihe-ero on muuntajan ensiökäämin (230 V) ja muuntajan toisiokäämin jännitteiden välillä ?
Eli on ko. muuntajan toisiokäämiltä mitatun puoliaallon huippu samalla hetkellä kuin saman muuntajan ensiökäämiltä mitatun puoliaallon huippu ?Sykkeetöntä tasajännitettä:
http://fysiikka.turkuamk.fi/fysiikka/SahMag/sahkoturvallisuus_2013_sm.pdf
Suojajännitteen aikaan taisi olla joku prosenttiraja, jota en nyt löytänyt. Suosittelisin keskittymään sähköteknisiin ilmiöihin ja asioihin eu-direktiivien sijasta, joilla ei ole mitään kehittävää vaikutusta.
Sen sijaan "bonuskysymys" on ihan oikea asia. Näkisin että vaihe-ero kasvaa muuntajan induktanssin mukaan, jos taajuus on vakio?
Samasta syystä, kuinka sähkölieden lämpölevystä ei saa sähköiskua. Ei kolvin kärki eikä lieden levy ole virtapiirin osa.
- Anonyymi
kiitos,
- Anonyymi
No nyt tuli varsinaista tietoa taas.
Kun ei ole levy osa virtapiiriä niin suojamaadoituskin on täysin turha keksintö. Anonyymi kirjoitti:
No nyt tuli varsinaista tietoa taas.
Kun ei ole levy osa virtapiiriä niin suojamaadoituskin on täysin turha keksintö.Sähkölieden levy ei edes johda sähköä, joten miten se voisi olla osa virtapiiriä? Kuka liesivalmistaja olisi kaltaisesi, joka jättäisi virtapiirin osan paljaana ja virrallisena sähkölaitteen ulkopuolelle kaikkien käsiteltäväksi?
- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Sähkölieden levy ei edes johda sähköä, joten miten se voisi olla osa virtapiiriä? Kuka liesivalmistaja olisi kaltaisesi, joka jättäisi virtapiirin osan paljaana ja virrallisena sähkölaitteen ulkopuolelle kaikkien käsiteltäväksi?
Kyllä minun lieteni valurautalevyt johtavat aivan hyvin sähköä.
Ehkä sinun kannattaisi mennä julistamaan tietojasi jonnekin ilmastonlämmityspalstalle. Anonyymi kirjoitti:
Kyllä minun lieteni valurautalevyt johtavat aivan hyvin sähköä.
Ehkä sinun kannattaisi mennä julistamaan tietojasi jonnekin ilmastonlämmityspalstalle.Minun perinteisen sähkölieteni levyt eivät johda sähköä. Piti oikein piipparilla tarkistaa. ; )
Eivät sinunkaan lietesi levyt ole virtapiirin osia. Toivottavasti ainakaan.- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Sähkölieden levy ei edes johda sähköä, joten miten se voisi olla osa virtapiiriä? Kuka liesivalmistaja olisi kaltaisesi, joka jättäisi virtapiirin osan paljaana ja virrallisena sähkölaitteen ulkopuolelle kaikkien käsiteltäväksi?
Sähkölieden levy on valurautaa, ja johtaa varsin hyvin sähköä.
Anonyymi kirjoitti:
Sähkölieden levy on valurautaa, ja johtaa varsin hyvin sähköä.
Eipä minun sähkölieteni levyt johda sähköä, ja kyseessä on perinteinen, mutta vain muutaman vuoden ikäinen Candyn sähköliesi, ei mikään induktioliesi. Mitäs siitä tuumaat? ; )
- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Eipä minun sähkölieteni levyt johda sähköä, ja kyseessä on perinteinen, mutta vain muutaman vuoden ikäinen Candyn sähköliesi, ei mikään induktioliesi. Mitäs siitä tuumaat? ; )
Vidunko väliä. Minun kolvini kärki johtaa sähköä erittäin hyvin.
- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Minun perinteisen sähkölieteni levyt eivät johda sähköä. Piti oikein piipparilla tarkistaa. ; )
Eivät sinunkaan lietesi levyt ole virtapiirin osia. Toivottavasti ainakaan.Olisikohan sinun syytä tarkistaa sen piipparisi kunto.
Anonyymi kirjoitti:
Olisikohan sinun syytä tarkistaa sen piipparisi kunto.
Sehän testataan joka kerta ennen käyttöä. Etkö sitä tiennyt?
Anonyymi kirjoitti:
Vidunko väliä. Minun kolvini kärki johtaa sähköä erittäin hyvin.
Niin minunkin, mutta sähkölieteni lämpölevyt eivät. Juotosasemallani tosin on 24 V suojajännite, varmuuden vuoksi.
- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Niin minunkin, mutta sähkölieteni lämpölevyt eivät. Juotosasemallani tosin on 24 V suojajännite, varmuuden vuoksi.
Suojajännitteet katosivat maapallolta jo 1990-luvulla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suojajännitteet katosivat maapallolta jo 1990-luvulla.
Nykyinen nimitys taitaa olla pienoisjännite eli ELV (Extra Low Voltage) kun puhutaan enintään 50 V vaihtojännitteestä tai enintään 120 V tasajännitteestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyinen nimitys taitaa olla pienoisjännite eli ELV (Extra Low Voltage) kun puhutaan enintään 50 V vaihtojännitteestä tai enintään 120 V tasajännitteestä.
Ei todellakaan ole suojajännitteellä ja pienoisjännitteellä mitään tekemistä keskenään.
Kannattaa tutustua wanhoihin ja nykyisiin määräyksiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei todellakaan ole suojajännitteellä ja pienoisjännitteellä mitään tekemistä keskenään.
Kannattaa tutustua wanhoihin ja nykyisiin määräyksiin.Suojajännitettä ei nykyisissä määräyksissä enää käsitteenä ole mukana. Löytyy vain pienoisjännite.
Laitteen suojaluokitus on oma erillinen asiansa. Suojaerotusmuuntajalla lähtöjännite on usein sama 230 V kuin sisääntulojännitekin. Suojausluokka III edellyttää että laitteen käyttämä jännite on pienoisjännite.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojausluokitus
Aikanaan suojajännite oli suojaerotusmuuntajalla verkosta galvaanisesti eristetty kuormitettuna alle 42 V oleva vaihtojännite. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suojajännitettä ei nykyisissä määräyksissä enää käsitteenä ole mukana. Löytyy vain pienoisjännite.
Laitteen suojaluokitus on oma erillinen asiansa. Suojaerotusmuuntajalla lähtöjännite on usein sama 230 V kuin sisääntulojännitekin. Suojausluokka III edellyttää että laitteen käyttämä jännite on pienoisjännite.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojausluokitus
Aikanaan suojajännite oli suojaerotusmuuntajalla verkosta galvaanisesti eristetty kuormitettuna alle 42 V oleva vaihtojännite."Suojajännitettä ei nykyisissä määräyksissä enää käsitteenä ole mukana. Löytyy vain pienoisjännite. "
Löytyy nykyisistä määräyksistä pienoisjännitteen lisäksi pienjännite ja suurjännitekin. Kyllä nekin ovat sähköä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suojajännitettä ei nykyisissä määräyksissä enää käsitteenä ole mukana. Löytyy vain pienoisjännite.
Laitteen suojaluokitus on oma erillinen asiansa. Suojaerotusmuuntajalla lähtöjännite on usein sama 230 V kuin sisääntulojännitekin. Suojausluokka III edellyttää että laitteen käyttämä jännite on pienoisjännite.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojausluokitus
Aikanaan suojajännite oli suojaerotusmuuntajalla verkosta galvaanisesti eristetty kuormitettuna alle 42 V oleva vaihtojännite.Muinoin suojajännitteen määritelmät olivat:
- Nimellisjännite enintään 42 VAC, tyhjäkäyntijännite enintään 50 VAC
- Erikseen mainittu leikkikaluille tms. 24 VAC.
- Teholähteen on oltava suojaerotettu sähköverkosta (muuntaja).
- Teholähteen on oltava suojaeristetty sähköverkosta(kaksoiseristys käämien välillä).
Noista voi vertailla nykyisiin pienoisjännitteen määritelmiin että mikä on muuttunut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muinoin suojajännitteen määritelmät olivat:
- Nimellisjännite enintään 42 VAC, tyhjäkäyntijännite enintään 50 VAC
- Erikseen mainittu leikkikaluille tms. 24 VAC.
- Teholähteen on oltava suojaerotettu sähköverkosta (muuntaja).
- Teholähteen on oltava suojaeristetty sähköverkosta(kaksoiseristys käämien välillä).
Noista voi vertailla nykyisiin pienoisjännitteen määritelmiin että mikä on muuttunut.Niin tässä keskustelussa sotketaan kaksi eri asiaa yhteen eli määritelmät eri jännitetasoille ja suojaustavat
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muinoin suojajännitteen määritelmät olivat:
- Nimellisjännite enintään 42 VAC, tyhjäkäyntijännite enintään 50 VAC
- Erikseen mainittu leikkikaluille tms. 24 VAC.
- Teholähteen on oltava suojaerotettu sähköverkosta (muuntaja).
- Teholähteen on oltava suojaeristetty sähköverkosta(kaksoiseristys käämien välillä).
Noista voi vertailla nykyisiin pienoisjännitteen määritelmiin että mikä on muuttunut.Ainoastaan se on muuttunut että mitään suojajännitteitä ei ole enää olemassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin tässä keskustelussa sotketaan kaksi eri asiaa yhteen eli määritelmät eri jännitetasoille ja suojaustavat
Itse sotket, määritelmissä kerrotaan paljon muutakin kuin jännite voltteina, mm. se miten on varmistettava erotus verkkojännitteestä. Varmaan yllätys sinulle että suojajännitekin "tehdään" tavallisesta verkkosähköstä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse sotket, määritelmissä kerrotaan paljon muutakin kuin jännite voltteina, mm. se miten on varmistettava erotus verkkojännitteestä. Varmaan yllätys sinulle että suojajännitekin "tehdään" tavallisesta verkkosähköstä.
Höpöhöpö. Suojajännitteitä ei ole olemassakaan eikä niitä kukaan tee yhtään mistään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse sotket, määritelmissä kerrotaan paljon muutakin kuin jännite voltteina, mm. se miten on varmistettava erotus verkkojännitteestä. Varmaan yllätys sinulle että suojajännitekin "tehdään" tavallisesta verkkosähköstä.
Niinpä juuri -joten olet itse melkoinen sotkija.
- Anonyymi
Sähköiskuista puheen ollen - ei ehkä ihan uusi linkki mutta laitan sen uudestaan:
https://www.youtube.com/watch?v=jo99U3nVCnA
Tai oikeastaan tämä oli havainnollisempi osa:
https://www.youtube.com/watch?v=jiErqUkw690
En kuitenkaan asentaisi omaan suihkuun..- Anonyymi
Kun lämmityksen vastuslanka on paljaana vedessä, osa vesipisaroista on vaiheen potentiaalissa ja osa nollattuina :)
Tuostahan tulisi aivan turvallinen jos suihkusiivilä olisi metallia ja yhdistettynä maadoitukseen.
Tosin noissa etelän maissa ei taida olla sähköverkkoa yhdistetty maahan, että ei sen niin väliä ole...
- Anonyymi
mitenhän suihkussa olevalle käy jos vastus lanka katkee,,,,,tukka palaa,,,,,,
- Anonyymi
Jos sinun aivoistasi vastuslanka katkeaa, niin tuskin syttyy tukka palamaan.
- Anonyymi
Joskus täällä pari sisäjohtoasentajaa sai vesikauhun, kun postasin kuvan muovisaavista jossa oli kiukaan vastus puoliksi vedessä.
Tuo kaupallisesti valmistettu kuluttajamarkkinoille suunnattu suihku, jonka alla äidit pesee lapsiaan vs. Hessu Hopon oma muovisaavi-proto keskellä ei mitään, luo melkoisen kontrastin todellisuuden ja suomalaisen koulutusohjelman välille; luetaan kolme vuotta pelkkää määräysstandardia, josta huoletta vedellään yhtäsuuruusmerkkejä tuulesta temmatuin todistein aina silloin, kun se on eduksi sähkömiehen monopoli- sosioekonomiselle asemalle .
Kiukaan vastuksen olen todennut toimivaksi mutta tuon suihkun alle en itse menisi ilman että sitä syötetään suojaerotusmuuntajan kautta, vaikkakin se näyttää olevan noinkin pienellä maadoituspinta-alalla ihan turvallinen, niin kauan kun maadoitus toimii.
Maissa, joissa ei ole sähköverkkoa maadoitettu jakelumuuntajalla vaarana on, että joku tekee sen itse (vahingossa tai tarkoituksella) jonka jälkeen johtavilla alueilla voi tulla ylläyksiä, kun maan potentiaali on tuntematon.- Anonyymi
Kerrotko vielä sen, mitä järkeä tuommoista sekavaa tajunnanvirtaa on tulostaa tälle palstalle?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerrotko vielä sen, mitä järkeä tuommoista sekavaa tajunnanvirtaa on tulostaa tälle palstalle?
Tarkemmin asiaan pohdittuani, ei siinä tänä päivänä mitään järkeä ollutkaan, pahoittelut siitä! Jotain saman kaltaista kaunaa varmaan kun itänaapurin nimittely, jota näkee tänäkin päivänä.
Joskushan palstalla oli ihan todellinen ongelma, että joka neljäs kommentti oli jonkun sähkärin vaahtoamista siitä etteivät maallikot saa tehdä sähkötöitä tai "tilaa sähkömies" vaikka palstalla ei todellakaan kaivattu holhoojaa. Silloin tuli tulostettua palstalle mm. puupalikasta tehty hiirenloukku parilla kilovoltilla mikron muuntajasta.
Jos lähdetään siitä että maallikot kunnioittavat sähkärin S-lupia/monopoliasemaa, niin sähkäri kunnioittaa yhtälailla maallikoille harrastustoimintaan sallittuja sähkötöitä, joka onkin nykyisin ihan hyvällä mallilla. Joku sanoi joskus hyvin "ketkä eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja elämään sen uudelleen" :)
- Anonyymi
Osaavatten peittää sen hyvin ammoniakkiruiskulla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031585
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781224- 881147
- 1391076
Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras11027Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt5821015- 20920
Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8912Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum10784Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8700