Aihe

Fiinpuskun kaatuminen

Anonyymi

Joku besserwisser tuolla merimieskuvia palstalla väittää että Finn Baltic yhdistelmän kaatoi ns. vapaat nestepinnat. Kyllähän se oli liikkeelle lähtenyt kansilasti mikä sen kaatoi.

46

289

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kansilasti??

      • Anonyymi

        Niin kyseessähän on "kansilastialus". Eli tässä tapauksessa avoin ruuma.


    • Anonyymi

      Ei mitään sanottavaa itse aiheesta. Ihmettelen kuitenkin, että millä logiikalla tämä aihealue on sijoitettu tänne harrastuksiin, soutu- ynnä muiden veneiden ja perämoottorien joukkoon. Eikö aihe ansaitsisi vähän kunnioitettavampaa sijoitusta?

      • Anonyymi

        Laivoista ja merenkulusta viisastelu on monille harrastus ei ammatti. Varsinkin näille jotka kaikkein eniten aiheesta luulevat tietävänsä.
        Ehkä siksi?


    • Anonyymi

      Kaatumisen aiheutti liikkumaan ruvennut RUUMASSA ollut rautamalmilasti, kansilastia ei ollut eikä voinutkaan olla koska ei juuri kanttakaan laivassa ollut.

      • Anonyymi

        Siinä on teknisesti ottaen Kannella "reunat" jonka kehän sisäpuolella lasti on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä on teknisesti ottaen Kannella "reunat" jonka kehän sisäpuolella lasti on.

        Toistan ettei lasti ollut kannella, alushan olisi kaatunut siinä tapauksessa jo lastattaessa...Vaikka nuo "reunat" tulivatkin hieman varalaidan yli, vähintään 90 % lastista oli varsinaisessa ruumassa.
        Lastin alettua liikkua tuli tilanne jossa uppouman painopisteen ja koko aluksen painon, ( aluksen, puskijan ja lastin yhteispainon ), painopisteet heittivät häränpyllyä, oikaisevaa momenttia ei enää ollut ja kaikki meni nurin.
        Olen onnettomuustutkintakeskuksen raportin joskus vuosia sitten lukenut, en asiaa tarkemmin enää muista mutta joku käsitys tuollaisen tavaran väitetystä käyttäytymisestä minulla on ja se on se, että lasti voi muuttua vaarallisen veteläksi jo varsin pienen kosteuden eli vesimäärän seurauksena. Koska kivimateriaali ei tietenkään ime kosteutta itseensä kuten tekee esim. kivihiili, vesi toimii siinä kuin liukasteena ja voiteena.
        Pitänee kerrata tuo raportti paremmalla ajalla!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toistan ettei lasti ollut kannella, alushan olisi kaatunut siinä tapauksessa jo lastattaessa...Vaikka nuo "reunat" tulivatkin hieman varalaidan yli, vähintään 90 % lastista oli varsinaisessa ruumassa.
        Lastin alettua liikkua tuli tilanne jossa uppouman painopisteen ja koko aluksen painon, ( aluksen, puskijan ja lastin yhteispainon ), painopisteet heittivät häränpyllyä, oikaisevaa momenttia ei enää ollut ja kaikki meni nurin.
        Olen onnettomuustutkintakeskuksen raportin joskus vuosia sitten lukenut, en asiaa tarkemmin enää muista mutta joku käsitys tuollaisen tavaran väitetystä käyttäytymisestä minulla on ja se on se, että lasti voi muuttua vaarallisen veteläksi jo varsin pienen kosteuden eli vesimäärän seurauksena. Koska kivimateriaali ei tietenkään ime kosteutta itseensä kuten tekee esim. kivihiili, vesi toimii siinä kuin liukasteena ja voiteena.
        Pitänee kerrata tuo raportti paremmalla ajalla!

        Vai hieman vatalaidan yli?
        Luepa se raportti tosiaan jos se muisti paranisi!
        Palaa sitten asiaan jos on vielä jotain epäselvää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai hieman vatalaidan yli?
        Luepa se raportti tosiaan jos se muisti paranisi!
        Palaa sitten asiaan jos on vielä jotain epäselvää.

        Luit koko raportin eilen, katsoin uudelleen myös kuvat, entä sitten? Muistin hyvyydestäkö tässä nyt onkin kyse?
        Proomun painolastivesitilavuus oli muuten huomattavan suuri, yli 13000 kuutiometriä. Kerropa että milloin tuollaista painolastia erityisesti tarvittiin ja tarvitaan yhä liikenteessä olevissa vastaavissa proomuissa/alusyhdistelmissä? Painolastitilavuus on käytännössä suurempi kuin varsinainen lastitilavuus eikä painolastitankkeja voi käyttää lastinkuljetukseen koska ei sitä malmisälää niihin tankkeihin voi ottaa. Otettiinko painolasti nimen omaan silloin kun varsinainen lastikin otettiin? Jos niin tehtiin, silloinhan varsinainen lasti periaatteessa oli kuin olikin eräänlainen kansilasti, tätä et sinäkään ole ehkä tullut ajatelleeksi? Onko noinkin suuri painolastimahdollisuus juuri siksi että malmilasti jää korkealle ja aluksen vakavuus säilytetään ottamalla suuri painolasti alas? Tuntuu hölmöläisen suunnittelemalta koko proomu, kuljettaa paikasta toiseen lastia josta yli 60 % muodostuu merivedestä...
        Ja kun olet minua parempi asiantuntija, kerro myös onko noita onnettomuustutkinnan esittämiä muutoksia ja parannuksia sittemmin tehty?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luit koko raportin eilen, katsoin uudelleen myös kuvat, entä sitten? Muistin hyvyydestäkö tässä nyt onkin kyse?
        Proomun painolastivesitilavuus oli muuten huomattavan suuri, yli 13000 kuutiometriä. Kerropa että milloin tuollaista painolastia erityisesti tarvittiin ja tarvitaan yhä liikenteessä olevissa vastaavissa proomuissa/alusyhdistelmissä? Painolastitilavuus on käytännössä suurempi kuin varsinainen lastitilavuus eikä painolastitankkeja voi käyttää lastinkuljetukseen koska ei sitä malmisälää niihin tankkeihin voi ottaa. Otettiinko painolasti nimen omaan silloin kun varsinainen lastikin otettiin? Jos niin tehtiin, silloinhan varsinainen lasti periaatteessa oli kuin olikin eräänlainen kansilasti, tätä et sinäkään ole ehkä tullut ajatelleeksi? Onko noinkin suuri painolastimahdollisuus juuri siksi että malmilasti jää korkealle ja aluksen vakavuus säilytetään ottamalla suuri painolasti alas? Tuntuu hölmöläisen suunnittelemalta koko proomu, kuljettaa paikasta toiseen lastia josta yli 60 % muodostuu merivedestä...
        Ja kun olet minua parempi asiantuntija, kerro myös onko noita onnettomuustutkinnan esittämiä muutoksia ja parannuksia sittemmin tehty?

        Kansilasti mikä Kansilasti. Asia ei tästä nyt muutu mihinkään! Painolastia otetaan sen mukaan mitä kuskataan tai ei kuskata.
        Taidat olla jotenkin sekaisin kirjoituksestasi päätellen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kansilasti mikä Kansilasti. Asia ei tästä nyt muutu mihinkään! Painolastia otetaan sen mukaan mitä kuskataan tai ei kuskata.
        Taidat olla jotenkin sekaisin kirjoituksestasi päätellen?

        Koska et kykene varsinaisesta asiasta asiallisesti keskustelemaan, kas kun siitä et paljoakaan ymmärrä, pakenet omaan pieneen maailmaasi joka toki on juuri sen verran laaja että pystyt väittämään muiden olevan sekaisin.

        Kansilasti mikä kansilasti...lasti mikä lasti...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska et kykene varsinaisesta asiasta asiallisesti keskustelemaan, kas kun siitä et paljoakaan ymmärrä, pakenet omaan pieneen maailmaasi joka toki on juuri sen verran laaja että pystyt väittämään muiden olevan sekaisin.

        Kansilasti mikä kansilasti...lasti mikä lasti...

        Kansilasti ei ole lasti kuin lasti muuta kuin ehkä sinun mielestä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kansilasti ei ole lasti kuin lasti muuta kuin ehkä sinun mielestä!

        Eli jos kansilasti ei ole lasti kuin lasti muuta kuin ehkä minun mielestä, mikä lasti se sitten on? Onko se jotenkin erityisen erikoinen erikoislasti...ihan kaikista muista poikkeava sellainen?
        Ai niin, otettiinko ja otetaanko noihin Proomu- työntäjä- yhdistelmiin se painolasti silloin kun varsinainen lastikin vai miten? Nimittäin normi rahtilaivoihin painolastia otetaan vain kun muuta lastia ei ole, siis laiva vakautetaan ja saadaan pysymään pystyssä ja pinnalla muuten tyhjänä ollessaan painolastin avulla, jookos? Siis toistan kysymykseni johon sinä tietävämpänä vastannet asiallisesti: Otettiinko ja otetaanko nykyisinkin käytössä oleviin ko. proomu- työntäjä- alusyhdistelmään painolasti silloin kun muuta lastia ei ollut vai silloin kun varsinainen lastikin otettiin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli jos kansilasti ei ole lasti kuin lasti muuta kuin ehkä minun mielestä, mikä lasti se sitten on? Onko se jotenkin erityisen erikoinen erikoislasti...ihan kaikista muista poikkeava sellainen?
        Ai niin, otettiinko ja otetaanko noihin Proomu- työntäjä- yhdistelmiin se painolasti silloin kun varsinainen lastikin vai miten? Nimittäin normi rahtilaivoihin painolastia otetaan vain kun muuta lastia ei ole, siis laiva vakautetaan ja saadaan pysymään pystyssä ja pinnalla muuten tyhjänä ollessaan painolastin avulla, jookos? Siis toistan kysymykseni johon sinä tietävämpänä vastannet asiallisesti: Otettiinko ja otetaanko nykyisinkin käytössä oleviin ko. proomu- työntäjä- alusyhdistelmään painolasti silloin kun muuta lastia ei ollut vai silloin kun varsinainen lastikin otettiin?

        Miks mun tuo pitäis tietää? Lienee sanottu siinä raportissa oliko painolastia vai ei? Ei kuitenkaan 13000 kuutiota missään tilanteessa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miks mun tuo pitäis tietää? Lienee sanottu siinä raportissa oliko painolastia vai ei? Ei kuitenkaan 13000 kuutiota missään tilanteessa!

        Siis ei kuitenkaan 13000 kuutiota missään tilanteessa? Ko. raportissa kuitenkin kerrotaan painolastia olevan mahdollista ottaa yli 13000 kuutiota eli sama riittävällä tarkkuudella tonneina!
        Ja noin muuten, tuo että oliko vai eikö painolastia miten paljon missä vaiheessa, se asia ei selviä vaikka lukisi raportin läpi kymmenen kertaa, sisk just sinun pitää se tietää. Raportissa mainitaan ainoastaan noin kahden asteen kallistuman oikaisuun otetun satamassa painolastia noin 100 tonnia, sille määrälle siis ainakin vielä oli tilaa.
        No joo, kun huomioidaan proomun ulkomitat ja siitä lasketaan ja pikkuisen arvioidaankin niin todetaan, ettei proomuun voisi ottaa samanaikaisesti noin 10000 tonnia malmirikastetta ja noin13000 tonnia vettä, se määrä ylittäisi reippaasti proomun kokonaiskantavuuden. Proomu oli syväykseltään huomattavan matalassa uiva, mikä lie ihan suunniteltu juttu koska tiedettiin jo rakennusvaiheessa että se tulee ajelemaan pääosin matalavetisissä Perämeren alueen vesissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis ei kuitenkaan 13000 kuutiota missään tilanteessa? Ko. raportissa kuitenkin kerrotaan painolastia olevan mahdollista ottaa yli 13000 kuutiota eli sama riittävällä tarkkuudella tonneina!
        Ja noin muuten, tuo että oliko vai eikö painolastia miten paljon missä vaiheessa, se asia ei selviä vaikka lukisi raportin läpi kymmenen kertaa, sisk just sinun pitää se tietää. Raportissa mainitaan ainoastaan noin kahden asteen kallistuman oikaisuun otetun satamassa painolastia noin 100 tonnia, sille määrälle siis ainakin vielä oli tilaa.
        No joo, kun huomioidaan proomun ulkomitat ja siitä lasketaan ja pikkuisen arvioidaankin niin todetaan, ettei proomuun voisi ottaa samanaikaisesti noin 10000 tonnia malmirikastetta ja noin13000 tonnia vettä, se määrä ylittäisi reippaasti proomun kokonaiskantavuuden. Proomu oli syväykseltään huomattavan matalassa uiva, mikä lie ihan suunniteltu juttu koska tiedettiin jo rakennusvaiheessa että se tulee ajelemaan pääosin matalavetisissä Perämeren alueen vesissä.

        Itse aloit vänkäämään jostain painolastista!
        Minä vain sanoin että lasti oli kannella.
        (En osaa yksityiskohtaisesti sanoa miten pumppailevay. Varmaan siihen on ihan vskiintuneet käytännöt kun niitä laatikkoja ees taas lastaavat ja purkavat.)
        Varmaan tuon tyyppinen Last siinä välilaipiottomassa kaukalossa lähtee liikkeelle kun kastuu tarpeeksi paljon ja vähän keikutetaan sitä yhdistelmää.
        Voithan tietysti varalta katsoa vaikka proomun omistajan kotisivuilta paljonko on painolastikapasiteetti....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse aloit vänkäämään jostain painolastista!
        Minä vain sanoin että lasti oli kannella.
        (En osaa yksityiskohtaisesti sanoa miten pumppailevay. Varmaan siihen on ihan vskiintuneet käytännöt kun niitä laatikkoja ees taas lastaavat ja purkavat.)
        Varmaan tuon tyyppinen Last siinä välilaipiottomassa kaukalossa lähtee liikkeelle kun kastuu tarpeeksi paljon ja vähän keikutetaan sitä yhdistelmää.
        Voithan tietysti varalta katsoa vaikka proomun omistajan kotisivuilta paljonko on painolastikapasiteetti....

        Nuo "laatikon" reunat ovat osa varalaitaa, siis varalaidan jatke, tavanomaisemmassa rahtilaivassa tuollaista jatketta ei ole koska varsinainen varalaita on korkeampi. Otkesin raportissa proomusta on myös joitakin kuvia, myös poikkileikkauskuva. Jos rinnalle piirrettäisiin normirahtilaivan vastaava leikkauskuva, ero tulisi selväksi ja selväksi tulisi myös, ettei proomun lasti ole kansilasti sanan varsinaisessa merkityksessä. Iso ongelmahan proomussa muodostuikin juuri siitä että niin sade- kuin roiskevesikin pääsi lastin sekaan koska kantta EI ollut! Jos proomussa olisi ollut "laatikon" päällä kansi ja sen päälle olisi otettu lastia, se lastin osa olisi ollut sitten kansilastia.
        Otkesin raportti myös kyseenalaistaa ko. kaltaisen lastin kuljettamisen avoimen taivaan alla kannettomilla proomuilla.
        Proomun tekniset tiedot ovat kyllä myös Otkesin raportissa, ei tarvitse olla yhteydessä muualle. Sen sijaan raportissa ei esim. mainita paljonko proomussa kaiken kaikkiaan oli painolastia, mainitaan ainoastaan se 100 tonnia otetun lastauksen jäljiltä jääneen kallistuman oikaisemiseksi.
        Aion selvittää kyllä milloin painolastia tarvittiin, nimittäin jos sitä tarvittiin erityisesti kun proomu oli lastattuna, tilannehan poikkeaa normirahtilaivan tilanteesta täysin, niissä kun painolastia otetaan yleensä aluksen vakauden turvaamiseksi silloin, kun varsinaista lastia ei ole tai on vain hyvin kevyt lasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuo "laatikon" reunat ovat osa varalaitaa, siis varalaidan jatke, tavanomaisemmassa rahtilaivassa tuollaista jatketta ei ole koska varsinainen varalaita on korkeampi. Otkesin raportissa proomusta on myös joitakin kuvia, myös poikkileikkauskuva. Jos rinnalle piirrettäisiin normirahtilaivan vastaava leikkauskuva, ero tulisi selväksi ja selväksi tulisi myös, ettei proomun lasti ole kansilasti sanan varsinaisessa merkityksessä. Iso ongelmahan proomussa muodostuikin juuri siitä että niin sade- kuin roiskevesikin pääsi lastin sekaan koska kantta EI ollut! Jos proomussa olisi ollut "laatikon" päällä kansi ja sen päälle olisi otettu lastia, se lastin osa olisi ollut sitten kansilastia.
        Otkesin raportti myös kyseenalaistaa ko. kaltaisen lastin kuljettamisen avoimen taivaan alla kannettomilla proomuilla.
        Proomun tekniset tiedot ovat kyllä myös Otkesin raportissa, ei tarvitse olla yhteydessä muualle. Sen sijaan raportissa ei esim. mainita paljonko proomussa kaiken kaikkiaan oli painolastia, mainitaan ainoastaan se 100 tonnia otetun lastauksen jäljiltä jääneen kallistuman oikaisemiseksi.
        Aion selvittää kyllä milloin painolastia tarvittiin, nimittäin jos sitä tarvittiin erityisesti kun proomu oli lastattuna, tilannehan poikkeaa normirahtilaivan tilanteesta täysin, niissä kun painolastia otetaan yleensä aluksen vakauden turvaamiseksi silloin, kun varsinaista lastia ei ole tai on vain hyvin kevyt lasti.

        Ai nyt ei ole "tavanomaisessa" rahtilaivassa, vaikkapa bulkkerissa, karveleita eli näitä jatkeita? Siinäkö ne ruuma luukut on suoraan SÄÄKANNELLA vai?
        Mikäs lasti se olisi jos tuommoinen proomu varustettaisiin kuljettamaan kontteja? Jatkeet jäisi pois varmasti.
        No ihan sama mulle, vänkää mitä vänkäät!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai nyt ei ole "tavanomaisessa" rahtilaivassa, vaikkapa bulkkerissa, karveleita eli näitä jatkeita? Siinäkö ne ruuma luukut on suoraan SÄÄKANNELLA vai?
        Mikäs lasti se olisi jos tuommoinen proomu varustettaisiin kuljettamaan kontteja? Jatkeet jäisi pois varmasti.
        No ihan sama mulle, vänkää mitä vänkäät!

        Bulkkerissa ruuman luukut ovat sääkansi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bulkkerissa ruuman luukut ovat sääkansi.

        Onkohan näin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai nyt ei ole "tavanomaisessa" rahtilaivassa, vaikkapa bulkkerissa, karveleita eli näitä jatkeita? Siinäkö ne ruuma luukut on suoraan SÄÄKANNELLA vai?
        Mikäs lasti se olisi jos tuommoinen proomu varustettaisiin kuljettamaan kontteja? Jatkeet jäisi pois varmasti.
        No ihan sama mulle, vänkää mitä vänkäät!

        Yksikään päämitoiltaan ko. proomua vastaava konventionaalinen rahtilaiva, ei bulkkeri eikä konttilaiva, ei lastaa noin 13000 tonnia kansilastia ja lähde sitten huolettomasti merelle. Käytännössä ne eivät ota kansilastia juuri ollenkaan ellei ruumassa ole sitä ennen riittävän paljon painoa eli lastia. Ne eivät kulje täysin tyhjinä ollessaan lyhyitäkään siirtymämatkoja täysin ilman painolastia, saati että ne ottaisivat tyhjään laivaan pelkkää kansilastia, sellaista vain ei tapahdu.
        Mutta jonkun vänkääjän mielestä tuo proomun lasti oli pelkkää kansilastia...jos niin oli, mikä pyhähenki ylipäätään esti ( onnettomuuteen asti ) laivan kaatumisen...?

        ps. Maailmalla on sattunut sen satoja kertoja erilaisia laivojen kansilastien siirtymisiä jne. ilman että laiva niiden seurauksena olisi kaatunut. Yleensä näissä kansilasti vain valuu mereen, laiva kallistuu hetkeksi jonkin verran, oikaisee itsensä lastin mennessä menojaan tai jää roikkumaan kallistuneena, kansilastien liikkumiset ovat erittäin harvoin kyenneet kaatamaan ja upottamaan laivaa. Niissäkin tapauksissa joissa niin on käynyt, useimmiten myös ruumassa ollut lasti on siirtynyt.
        Mutta kun sitkeästi halutaan erään proomun osalta pitää kiinni käsitteestä kansilasti, eihän minkään tekniseksi välimuodoksi katsottavan vaihtoehdon miettiminen ja hyväksyntä ole mahdollinen.
        Kaikki laivojen lastithan ovat toki kansilasteja koska kaikkien lastien alapuolella on kansi...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bulkkerissa ruuman luukut ovat sääkansi.

        Tosiasiassa sääkansi ja ruuman luukut ovat hieman eri korkeudella, kuitenkin niin että ruuman luukut ova vain 50- 100 mm sääkannen yläpuolella. Konventionaalisen rahtilaivan osalta Sääkansi ja ruumanluukkujen kansi ovat siis tarkkaan ottaen eri asia, eri korkeus, mutta suuruudeltaan lähellä toisiaan.
        Siis bulkkereissa ruuman luukut eivät ole yhtä kuin sääkansi, sääkannella ruuman luukkujen VIERELLÄ ja VÄLEISSÄ voidaan liikkua liikkumatta itse luukkujen päällä, avok amen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosiasiassa sääkansi ja ruuman luukut ovat hieman eri korkeudella, kuitenkin niin että ruuman luukut ova vain 50- 100 mm sääkannen yläpuolella. Konventionaalisen rahtilaivan osalta Sääkansi ja ruumanluukkujen kansi ovat siis tarkkaan ottaen eri asia, eri korkeus, mutta suuruudeltaan lähellä toisiaan.
        Siis bulkkereissa ruuman luukut eivät ole yhtä kuin sääkansi, sääkannella ruuman luukkujen VIERELLÄ ja VÄLEISSÄ voidaan liikkua liikkumatta itse luukkujen päällä, avok amen.

        50 - 100 mm? Luukut sääkannen yläpuolella? Aika mielenkiintoisia "tosiasioita" näin vanhalle bulk alusten yliperämiehelle. Miksi ihmeessä kommentoitte noin hassuja juttuja, noin hassuilla väittämillä, Oletteko aivan järjissänne.

        Tosiasiahan on, että tällä palstalla on asiaa tuntevien kommentteja, provoja, täysin asioita ymmärtämättömien mietteitä jne.

        Hyvää uutta vuotta kuitenkin kaikille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        50 - 100 mm? Luukut sääkannen yläpuolella? Aika mielenkiintoisia "tosiasioita" näin vanhalle bulk alusten yliperämiehelle. Miksi ihmeessä kommentoitte noin hassuja juttuja, noin hassuilla väittämillä, Oletteko aivan järjissänne.

        Tosiasiahan on, että tällä palstalla on asiaa tuntevien kommentteja, provoja, täysin asioita ymmärtämättömien mietteitä jne.

        Hyvää uutta vuotta kuitenkin kaikille.

        Tosiasiaahan on sekin että jopa paljon arvostettujen kirjoittajien sivuilla saattaa törmätä kirjoitusvirheisiin. Olen lukenut erilaista kirjallisuutta, lähinnä kyllä historiasellaista, eläissäni noin 6000000- 800000 sivullista, olen tavannut tuhansia kirjoitusvirheitä tekemättä niistä suurta numeroa.
        Tosiasiahan on että jos itse kirjoitan vahingossa mm kun tarkoitan jotain muuta, sehän mahdollistaa sinulle viisastella asiasta varsinaisen aiheen ja asian ulkopuolelta.
        Ymmärrät oikein hyvin että esitän erään mitan vahingossa milleissä vaikka sen tulisi olla muissa yksiköissä, antaako tämä havainto sinulle nyt suuren tyydytyksen?
        En edes uskalla noin tarkan sällin silmän alla esittää esim. vaatimusta sallitusta laivan potkurin pinnankarheuden vähimmäisvaatimuksesta, se kun varmaan menisi monen mikrometrin verran pieleen...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosiasiassa sääkansi ja ruuman luukut ovat hieman eri korkeudella, kuitenkin niin että ruuman luukut ova vain 50- 100 mm sääkannen yläpuolella. Konventionaalisen rahtilaivan osalta Sääkansi ja ruumanluukkujen kansi ovat siis tarkkaan ottaen eri asia, eri korkeus, mutta suuruudeltaan lähellä toisiaan.
        Siis bulkkereissa ruuman luukut eivät ole yhtä kuin sääkansi, sääkannella ruuman luukkujen VIERELLÄ ja VÄLEISSÄ voidaan liikkua liikkumatta itse luukkujen päällä, avok amen.

        No niin, nyt on maamiesseuran kokous päättynyt. Koko orkesteri aivan kuutamolla:)))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No niin, nyt on maamiesseuran kokous päättynyt. Koko orkesteri aivan kuutamolla:)))

        Itsepähän kokouksesi tilanteen parhaiten tiedät, jos kokouksesi oli maamiesseuran kokous niin mikäs siinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosiasiassa sääkansi ja ruuman luukut ovat hieman eri korkeudella, kuitenkin niin että ruuman luukut ova vain 50- 100 mm sääkannen yläpuolella. Konventionaalisen rahtilaivan osalta Sääkansi ja ruumanluukkujen kansi ovat siis tarkkaan ottaen eri asia, eri korkeus, mutta suuruudeltaan lähellä toisiaan.
        Siis bulkkereissa ruuman luukut eivät ole yhtä kuin sääkansi, sääkannella ruuman luukkujen VIERELLÄ ja VÄLEISSÄ voidaan liikkua liikkumatta itse luukkujen päällä, avok amen.

        Varsinainen laivanrakennusinsinjööri:))))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No niin, nyt on maamiesseuran kokous päättynyt. Koko orkesteri aivan kuutamolla:)))

        Teillä oli sitten maamiesseuran kokous iltamyöhällä tai ihan yöllä jos kuutamolla musisoitiin. Nyt nimittäin on lähes täydenkuun aika, että siitäkin päättelin. Kuun asema kun on suurin tekijä esim. vuorovesien muodostumisessa niin miten on, paljonko maan vetovoiman kiihtyvyys pienenee kuun ollessa radallaan lähimpänä maata? Paljonko suuren laivan syväys muuttuu sen ollessa alueella jossa samanaikaisesti on meneillään vuorovesi- ilmiö?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varsinainen laivanrakennusinsinjööri:))))

        Mitä te siellä maamiesseuran palaverissa päätitte, tulevan vuoden viljelysuunnitelmiako pohditte, tuonne tulee kauraa ja tuonne ruista, tuonne taas siikliä ja viereiselle palstalle pyöreämpää perunaa jne?


      • Anonyymi

        Lastihan oli nimenomaan kannella, koska eihän noissa promuissa ole ruumaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lastihan oli nimenomaan kannella, koska eihän noissa promuissa ole ruumaa.

        Niinhän se oli mutta ei toiset sitä täällä tunnu uskovan / käsittävän.


    • Anonyymi

      Minä taas ymmärrän, että rikaste oli liettynyt oltuaan liian märkää kuljetettavaksi. Sade ei sitä kosteutta pystynyt lisäämään juuri prosentin vertaa eli tavara oli märkää jo lastattaessa. Hirveä vahinko joka tapauksessa.

      • Anonyymi

        Lue onnettomuustutkintaraportti, linkki hieman ylempänä.
        Tunnen styyrin joka oli puskuissa joskus, hän sanoi että lasti kastui hyvin usein ''kuin olisi ajanut tankkerilla ilman laipioita''


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue onnettomuustutkintaraportti, linkki hieman ylempänä.
        Tunnen styyrin joka oli puskuissa joskus, hän sanoi että lasti kastui hyvin usein ''kuin olisi ajanut tankkerilla ilman laipioita''

        Ei siinä paljon styyrin tunteminen anna asiantuntemusta. En ymmärrä vertausta "kuin olisi ajanut tankkerilla ilman laipioita" ???
        Raaka malmi ja rikaste ovat eri asioita. Niin myös vapaa nestepinta ja lastin liettyminen, vaikka niissä tiettyä yhtäläisyyttä onkin. Vaarallisia molemmat.

        Laskin silloin onnettomuuden jälkeen rikasteen kosteuden muuttumisen ilmoitetun sateen määrän ja ajan suhteen. En muista näin pitkän ajan jälkeen, mutta taisi olla puolen prosentin luokkaa.

        Suurin sallittu kuljetuskosteus on aivan varmasti turvallinen eikä pieni ylitys myöskään aiheuta kaatumista. Pitkäaikainen ulkovarastointi sateessa saattaa nostaa kosteutta vaaralliseksi. Kosteutta ei ilmeisesti ollut mitattu aikoihin eli lastin kosteus ylitti reilusti suurimman sallitun ja aiheutti liettymisen, joka tyypillisesti saattaa aiheuttaa tuon tyyppisen nopean kaatumisen. Tuskin kosteutta oli määritetty kuukausiin???


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siinä paljon styyrin tunteminen anna asiantuntemusta. En ymmärrä vertausta "kuin olisi ajanut tankkerilla ilman laipioita" ???
        Raaka malmi ja rikaste ovat eri asioita. Niin myös vapaa nestepinta ja lastin liettyminen, vaikka niissä tiettyä yhtäläisyyttä onkin. Vaarallisia molemmat.

        Laskin silloin onnettomuuden jälkeen rikasteen kosteuden muuttumisen ilmoitetun sateen määrän ja ajan suhteen. En muista näin pitkän ajan jälkeen, mutta taisi olla puolen prosentin luokkaa.

        Suurin sallittu kuljetuskosteus on aivan varmasti turvallinen eikä pieni ylitys myöskään aiheuta kaatumista. Pitkäaikainen ulkovarastointi sateessa saattaa nostaa kosteutta vaaralliseksi. Kosteutta ei ilmeisesti ollut mitattu aikoihin eli lastin kosteus ylitti reilusti suurimman sallitun ja aiheutti liettymisen, joka tyypillisesti saattaa aiheuttaa tuon tyyppisen nopean kaatumisen. Tuskin kosteutta oli määritetty kuukausiin???

        Et ymmärrä yhtään mitään, olet väärällä palstalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siinä paljon styyrin tunteminen anna asiantuntemusta. En ymmärrä vertausta "kuin olisi ajanut tankkerilla ilman laipioita" ???
        Raaka malmi ja rikaste ovat eri asioita. Niin myös vapaa nestepinta ja lastin liettyminen, vaikka niissä tiettyä yhtäläisyyttä onkin. Vaarallisia molemmat.

        Laskin silloin onnettomuuden jälkeen rikasteen kosteuden muuttumisen ilmoitetun sateen määrän ja ajan suhteen. En muista näin pitkän ajan jälkeen, mutta taisi olla puolen prosentin luokkaa.

        Suurin sallittu kuljetuskosteus on aivan varmasti turvallinen eikä pieni ylitys myöskään aiheuta kaatumista. Pitkäaikainen ulkovarastointi sateessa saattaa nostaa kosteutta vaaralliseksi. Kosteutta ei ilmeisesti ollut mitattu aikoihin eli lastin kosteus ylitti reilusti suurimman sallitun ja aiheutti liettymisen, joka tyypillisesti saattaa aiheuttaa tuon tyyppisen nopean kaatumisen. Tuskin kosteutta oli määritetty kuukausiin???

        Kirjoittelet ihan puuta heinää...Jos alkuun vaikka alkuun lukisit Otkesin raportin. Huomaisit että kosteutta todellakin oli mitattu silloin ja silloin ja sieltä sekä sieltä toisestakin ja jopa kolmannesta paikasta.
        Millään mittauskerroilla suurin sallittu kosteuspitoisuus ei ylittynyt ja lastin olisi pitänyt olla turvallinen, kuten sinäkin väität, mutta niin vain ei ollut ja kävi ikävästi. Kosteuden jakaantumista lastissa ei yksinkertaisesti tuolloin täysin ymmärretty eikä ymmärretty sitäkään että lastaustapa oli jo alkujaan väärä. Yhden aluksen päällikön vielä halutessa korostaa vaatimuksellaan lastitilan reunoille jätettävän tyhjän tilan laajentamista aikaansaatiin entistäkin herkemmin romahtava kekomainen rakenne. Tämähän oli nimen omaan yhden päällikön oivallus joka sitten tarttui muihinkin päälliköihin vaikka heidän työnantajansa ei missään vaiheessa siunannut asiaa...Mutta tämä kaikkihan selviää siitä raportista.
        Kirjoitat myös "tuon tyyppisestä nopeasta kaatumisesta", mitäköhän sillä tarkoitat, aivan kuin vastaavat onnettomuudet olisivat aikaisemmin olleet jopa yleisiä, kerrotko pari esimerkkiä? Maailmalla on joitakin malmilaivoja kyllä uponnut ja joku niin nopeastikin ettei edes hätäsanomaa ole ehditty lähettää, noissa arvellaan kuitenkin uppoamisen syyksi laivan rungon äkillistä repeämää, katkeamista kerralla tms. Kyseessä ovat siis laivat, eivät proomut eli tapaukset eivät ole suoraan rinnastettavissa tähän tapaukseen.


    • Anonyymi

      Kommentoin tänään kertaalleen klo 9:17 ja arvuuttelin lukevani vuosia sitten lukemani onnettomuustutkintaraportin uudelleen. Tälle sivulle on joku laittanut linkin ko. raporttiin, katsoin sitä sieltä ja joudun toteamaan että siellä koko raportista on vain jonkinlainen lyhennelmä. Koko raportti on kyllä ihan eri juttu, se on syytä kaivaa esiin, on ainakin ennen ollut netissä luettavissa.

      • Anonyymi

        Niin eihän tuossa oheisessa linkissä kerrota kaatumisen aiheuttajaa?? Tuossa klo 1751 kirjoitetussa kirjoituksessa mölistään jotain ymmärtämisestä. Sitä edellinen klo 1552 kirjoitettu asia taitaa olla asiantuntijan. Kenties jonkun rikasteisiin perehtyneen.

        Kannattaisi etsiä alkuperäinen ja kokonainen onnettomuusselostus ja vaieta spekuloinneilta. Saatikka noilta herjanheitoilta, joille ei ole mitään perusteita esitetty. Oman tyhmyytensähän ihminen esittää perustelemattomilla (asiaa ymmärtämättömillä) jutuilla.

        Hyvää vuotta 2021


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin eihän tuossa oheisessa linkissä kerrota kaatumisen aiheuttajaa?? Tuossa klo 1751 kirjoitetussa kirjoituksessa mölistään jotain ymmärtämisestä. Sitä edellinen klo 1552 kirjoitettu asia taitaa olla asiantuntijan. Kenties jonkun rikasteisiin perehtyneen.

        Kannattaisi etsiä alkuperäinen ja kokonainen onnettomuusselostus ja vaieta spekuloinneilta. Saatikka noilta herjanheitoilta, joille ei ole mitään perusteita esitetty. Oman tyhmyytensähän ihminen esittää perustelemattomilla (asiaa ymmärtämättömillä) jutuilla.

        Hyvää vuotta 2021

        Oheisen linkin takaa löytyy useampia raportteja lyhyesti kuvattuna ja lopussa linkki varsinaiseen raporttiin. Finnpuskun raportti: https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/vanhemmattutkinnat/EpT6VOcvX/2_1990_Tutkintaselostus.pdf


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oheisen linkin takaa löytyy useampia raportteja lyhyesti kuvattuna ja lopussa linkki varsinaiseen raporttiin. Finnpuskun raportti: https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/vanhemmattutkinnat/EpT6VOcvX/2_1990_Tutkintaselostus.pdf

        Toistan ettei tuota merkillistä lyhennelmää ole syytä erehtyä lukemaan, on syytä ottaa se koko raportti kuvineen kaikkineen. mene ja tiedä miksi moinen lyhennelmäkasaus ylipäätään on tehty, Otkesin raportit kun kokonaisuudessaan ovat varsin hyvin jo pitkään olleet löydettävissä?


    • Anonyymi

      Voi taivahan talikynttilät, mitä lässytystä. Mukana on toki aika paljon asiaa ymmärtäviä, mutta on erittäin runsaasti ihmisiä, jotka ovat ulkona kuin lumiukot. Miksi pitää "tietävänä" kommentoida, vaikka ei ymmärrä rikastekuljetuksista yhtään mitään?

      Mikä on proomun ruumalasti / kansilasti? Tiedän, että lastitilassa lasti on liettynyt.

      Tiedän, että vapaa nestepinta on eri asia kuin rikasteen liettyminen.

      Malmi ja rikaste ovat myös eri asioita.

      Lopettakaa jo kuvitelmien esittäminen tästä asiasta.

      Vanha merenkulkija

      • Anonyymi

        Jos malmi ja rikaste ovat eri asioita niin mitä on sitten malmirikaste, jossittelepas vielä tämä? Maaperästä louhittu kiviaines sisältää malmia ja rikasteeksi käsiteltynä se sisältää samoin malmia...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos malmi ja rikaste ovat eri asioita niin mitä on sitten malmirikaste, jossittelepas vielä tämä? Maaperästä louhittu kiviaines sisältää malmia ja rikasteeksi käsiteltynä se sisältää samoin malmia...

        Mietipä sinäkin hiukan ennen kuin esität tällaisia asioita, malmirikastemies.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mietipä sinäkin hiukan ennen kuin esität tällaisia asioita, malmirikastemies.

        Huono vastaus, kertoo tietenkin siitä ettei vastaaja muuhun kykene!


    • Anonyymi

      Jätän osallistumatta kiistaan turman syystä, mutta tuolloin Hangossa asuneena ja pelastusoperaatiota livenä seuranneena kummastelen suuresti,kuinka turman 30- vuotispäivä sivuutettiin mediassa täysin. Ainoastaan svenska Yle muisti pikkuartikkelilla tapahtumaa.
      Muistan tuon päivän elävästi senkin takia, että olin tuolloin tapani mukaan kävelyllä meren rannalla ja tiirailin merta, Hangossa ei talvella ollut eikä ole juuri muuta tekemistä. Katselin turmapaikan suuntaan, tuolloin siis kaatumista ei ollut vielä havaittu, ja ihmettelin saariryhmään ilmaantunutta ylimääräistä luotoa. No eihän mielessäkään käynyt,että sinne joku on kaatunut, joten näköharhana kuittasin. Mutta ei ollut näköharha, jonkin aikaa kului ja rupesi helikopteria lentämään. Eli taisin olla tietämättäni turman ensimmäisiä havaitsijoita, sitä tosin tietämättä...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Halla-aho: Emme halua, että punavihreä hallitus jatkaa

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000007761119.html Alkaa olla nykyhallituksella lopun ajat.
      Maailman menoa
      435
      5240
    2. Miksi Helmi ja Julia haluavat lehden kanteen?

      Itseään paljon vanhemman miehen kanssa? Dannyn ”tyttöystävä” Helmi Herra Ylpön ”tyttöystävä” Julia. Onhan näitä ollut kautta aikain. Muutama vuosi kun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      91
      4341
    3. Mikäs emäntä se joka listi lapset ja itsensä?

      Oli muhokselta,ouluun saakka piti mennä toteuttamaan tuokin asia. Onneksi ei silti rekan alle ajanut. Ei nimiä, toki ne tulee minfoon. Mutta niillä ei
      Muhos
      65
      3482
    4. Torppa Levillä

      Mites se raskauspahoinvointi ??
      Kotimaiset julkkisjuorut
      128
      2612
    5. Riinan oudot selitykset

      Riina sanoo iltiksen haastattelussa että avioliiton ongelmat johtuvat siitä ettei häntä katsottu tai hänestä kiinnostuttu kun liikkuivat Kallen kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      38
      1976