Pitkään tuntui siltä, että en jaksa taakkaani kantaa. En tiennyt mitä tehdä, tai mistä lähteä liikkeelle. Nyt minulle on tuotu työkaluja eteen. Kunhan vaan suostun ne näkemään ja ottamaan vastaan. Vaikka olenkin jo nähnyt sen, kuinka paljon on omassa elämässäni pielessä, muusta puhumattakaan, olen saanut nyt uutta toivoa. Toipuminen on sittenkin mahdollista. Mutta se vaatii työtä ja paneutumista itseltäni. Kokonaan uudelleenohjelmointia aivoihin. En uskonut aluksi sen olevan edes mahdollista, mutta tämä on parempaa kuin mikään koskaan aikaisemmin. Vaikka sattuu välillä ja itkettää. Kiitos Herralle, hän näki ja kuuli rukoukseni. Kiitos, että sain uskon ja uuden elämän. 🙏
Asioita tullut niin paljon ja vauhdilla vastaan
Anonyymi
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
🤭 🤭 🤭 🤭 🤭 🤭 Minäkin kannatan sitä ettei tule mitään yllätyksiä jouluna niin juttelen takiaisen kanssa ja yritän saada häntä rauhoittuu ettei se sitten suutu paljon.
Ymmärrän mistä puhut!
Onneks on aina toivoa ja Jumalaan on myös hyvä turvata💖